Labor court dismisses union's appeal, upholding fine for employees slowing production to pressure wage demands.

Paperitehtaan rullapakkaamon työntekijät olivat painostustarkoituksessa hidastaneet tuotantoa tukeakseen esittämiään palkankorotusvaatimuksia. Ammattiosasto, joka vastasi myös luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Kirkniemen tehtailla oli rullapakkaamon työntekijöiden esityksestä neuvoteltu heidän palkoistaan syksyllä 1987, ainakin 11.11.1987 ja 15.12.1987. Työnantaja ei ollut hyväksynyt palkankorotusesityksiä, vaan oli ehdottanut, että asiaa käsiteltäisiin myöhemmin esille tulevien paperitehtaan investointeja koskevien kysymysten yhteydessä. Neuvottelujen päätyttyä 15.12. oli aamulla 16.12.1987 havaittu, että pakkausosaston työntekijät olivat ryhtyneet hidastamaan työvauhtia.

Rullapakkaamossa pakattujen rullien määrä työehtosopimusvuorokautta kohden oli ollut vuonna 1984 1106, vuonna 1985 1109, vuonna 1986 1071 ja vuonna 1987 1149 kappaletta. Vuonna 1987 vuorokautta kohden oli pakattu rullia heinäkuussa 1154, elokuussa 1243, syyskuussa 1195, lokakuussa 1172, marraskuussa 1296 ja joulukuussa 1133 kappaletta.

Rullia oli pakattu joulukuun 1987 12. - 22. päivinä seuraavat määrät vuorokaudessa: 12.12. 1394, 13.12. 1141, 14.12. 1036, 15.12. 894, 16.12. 926, 17.12. 943, 18.12. 949, 19.12. 1044, 20.12. 963, 21.12. 990 ja 22.12. 1464 kappaletta. Pituusleikkurin tuotanto oli ollut joulukuun 12. päivänä 29 rullaa, 13. päivänä 21 rullaa ja 14. päivänä 62 rullaa pienempi kuin pakattujen rullien määrä. Jarrutuksen aikana 15.12. oli pakattu 90 rullaa, 16.12. 253 rullaa, 17.12. 62 rullaa, 18.12. 130 rullaa ja 19.12. 39 rullaa vähemmän kuin pituusleikkurin tuotanto oli ollut. Sen jälkeen oli pakattu 20.12. 16 rullaa, 21.12. 51 rullaa ja 22.12. 302 rullaa enemmän kuin pituusleikkurin tuotanto oli ollut. Yhteenveto osoitti, että ennen jarrutusta 12. - 14.12. rullapakkaamo oli pakannut enemmän kuin pituusleikkurit olivat leikanneet rullia. Ero leikattujen ja pakattujen rullien määrissä johtui lähinnä uudelleen rullauksesta. Jarrutuksesta alkaen leikattujen rullien määrä oli ollut suurempi kuin pakattujen.

Useimpina päivinä jarrutuksen aikana pituusleikkureiden tuotanto oli laskenut pakkaamon ruuhkautumisen johdosta. Rullapakkaamossa ei kuitenkaan ollut ollut puutetta pakattavista rullista, sillä edellisinä päivinä oli pakkaamatta jätetyistä rullista syntynyt niin sanottua rullakassaa. Lisäksi oli aiheutunut ruuhkaa myös niin sanottuna tambuurikassana, jonka johdosta paperikone 1 oli jouduttu pysäyttämään 19.12. noin kello 14 alkaen neljäksitoista tunniksi.

Pakkaamossa olleet laiteviat olivat olleet määriltään niin vähäisiä, ettei niillä voitu selittää tuotannon laskun syntymistä. Laitevikoja oli ollut 12.12. 0.40 tuntia, 13.12. 0.15 tuntia, 14.12. 3.05 tuntia, 16.12. 1.54 tuntia, 17.12. 1.34 tuntia, 18.12. 5.04 tuntia, 19.12. 1.30 tuntia, 20.12. 3.22 tuntia, 21.12. 6.42 tuntia ja 22.12. 0.24 tuntia. Laitevikoja ei ollut esiintynyt 15.12.1987.

Ammattiosaston toiminnasta vastuussa olevat henkilöt olivat myöntäneet työntekijöiden hidastaneen työvauhtia. Työnantajien edustajien kanssa keskustellessaan 16.12.1987 osaston luottamusmies oli kysyttäessä rullapakkausruuhkan syntymisestä ja jarrutuksesta esittänyt vastakysymyksenä, että oliko työntekijöillä muuta tapaa hoitaa asioita, kun työnantaja ei suostunut vaatimuksiin. Työnantajan edustajat olivat tämän jälkeen vaatineet luottamusmiestä ryhtymään toimiin työvauhdin palauttamiseksi normaaliksi. Luottamusmies oli sitten ilmoittanut, että tilanne selviäisi vuorokauden mittaan. Työsuhdepäällikkö oli 16.12.1987 vaatinut pääluottamusmieheltä toimia työrauhan palauttamiseksi. Pääluottamusmies oli sanonut uskovansa, että pakkaamo teki pakkauksessa voitavansa. Kun jarrutus oli edelleen jatkunut, oli työnjohdon puolelta vaadittu toimia työrauhan palauttamiseksi. Lisäksi työntekijöille oli ilmoitettu kirjallisesti tilanteesta.

Työnantajapuoli oli vaatinut jälleen 18.12. pääluottamusmiestä ryhtymään toimiin työrauhan palauttamiseksi. Hän oli vastannut uskovansa pakkaajien työskentelevän normaalisti. Pääluottamusmiehelle tuolloin esitetty selvitys pakatuista rullamääristä, pakkaukseen käytetystä ajasta rullaa kohden sekä laitevioista ei ollut muuttanut hänen suhtautumistaan. Ammattiosaston edustajien kanssa 20.12.1987 käydyn keskustelun jälkeen olivat osaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies kehottaneet työntekijöitä palauttamaan työrauhan. Ammattiosaston työntekijöille lähettämä kirje osoitti, että osasto oli katsonut työntekijöiden jarruttavan työvauhtia.

Työvauhdin hidastus oli päättynyt 21.12.1987 yövuoron aikana. Jarrutukseen oli osallistunut 15 työntekijää, heidän mukanaan osaston luottamusmies, joka oli ollut 15. - 18.12. aamuvuorossa sekä 20. ja 21.12. yövuorossa. Työtaistelulla työntekijät olivat painostaneet työnantajaa mieleiseensä palkkaratkaisuun ja se oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi osaston luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelusta myös sen vuoksi, että se ei ollut ryhtynyt viipymättä riittäviin toimiin työvauhdin palauttamiseksi normaaliksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että pakkaamoa olivat häirinneet tekniset viat erityisesti joulukuun 1987 puolivälin jälkeen. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton selvityksen mukaan esimerkiksi 18.12. pakkaamossa oli ollut laitevikoja yhteensä 5.04 tuntia vuorokauden aikana, joten ne olivat haitanneet tuotantoa lähes neljäsosan tuosta vuorokaudesta. Tästä johtuen oli selvää, että pakattujen rullien määrät olivat laskeneet väitettynä jarrutusaikana.

Pakkaamon päiväkirjan mukaan häiriöitä oli esiintynyt huomattavasti runsaammin kuin työnantajaliitto oli esittänyt. Häiriöitä oli ollut 16.12. 2 tuntia 37 minuuttia, 17.12. 1 tunti 24 minuuttia, 18.12. 10 tuntia 26 minuuttia, 20.12. 4 tuntia 48 minuuttia ja 21.12. 10 tuntia 51 minuuttia. Pakkaamo oli siten ollut teknisesti epäkunnossa 16. - 21.12.1987 välisenä aikana yhteensä 33 tuntia 21 minuuttia.

Pakkaamo oli kasvaneen tuotannon ja lisääntyneen rullamäärän takia joutunut kovalle kuormitukselle ja tullut herkäksi erilaisille teknisille häiriöille. Rullaruuhkaa oli ollut jo ennen työnantajan erikseen esille ottamaa ajanjaksoa, eikä ruuhka ollut sen jälkeenkään poistunut. Rullakasojen esiintyminen pakkaamossa oli pikemmin säännöllistä kuin poikkeavaa.

Ammattiosasto oli ilmoittanut työntekijöille työnantajan käsityksen siitä, että työvauhtia olisi hidastettu. Ilmoituksessa ei ollut otettu kantaa siihen, oliko hidastaminen ollut tahallista. Työntekijät olivat työskennelleet niin normaalisti kuin koneiden tekninen kunto oli sallinut.

Työnantajaliiton esittämästä kuvauksesta, joka koski työnantajan edustajien ja luottamusmiehen välillä käytyä keskustelua, ei ollut mahdollista päätellä, että luottamusmies olisi myöntänyt työntekijöiden tahallaan hidastaneen työvauhtia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että pakkaamon suunniteltu nopeus oli 32 - 35 sekunttia käärittävää paperirullaa kohden. Rullan piti kulkea tässä ajassa pakkaamon lävitse. Atk-järjestelmän avulla kyettiin selvittämään muun muassa se, kuinka kauan kului aikaa kunkin rullan pakkaukseen. Pakattujen rullien määrää ja häiriöaikoja sekä rullan pakkaukseen käytettyä keskimääräistä aikaa 7. - 27.12.1987 välisenä aikana kuvaava selvitys osoitti, että jarrutusaikana oli rullan pakkaukseen kulunut aikaa selvästi enemmän kuin ennen ja jälkeen jarrutuksen. Selvitys osoitti myös, että tavallisesti koneella työskenneltiin suunniteltua nopeutta vastaavalla nopeudella. Myös selvitykset rullan pakkaukseen käytetystä ajasta vuoro- ja vuorokausikeskiarvoina osoittivat työvauhdin hidastuneen.

Niinä päivinä, joina pakkauskoneen häiriöajat eivät olleet yhteneviä Paperiliiton esittämien aikojen kanssa, olivat tarkistetut ajat olleet seuraavat: 16.12. 2 tuntia 34 minuuttia, 17.12. 1 tunti 35 minuuttia, 18.12. 4 tuntia 54 minuuttia, 20.12. 3 tuntia 22 minuuttia ja 21.12. 9 tuntia 28 minuuttia. Eroavuudet johtuivat atk-listausten tulkintavirheistä ja osittain epäselvistä päiväkirjamerkinnöistä.

VASTAAJAN SELITYS

Jarrutuksen piiriin kuuluviksi väitettyinä päivinä oli pakkaamossa ollut ruuhkaa remonttitöiden vuoksi. Kun ruuhkatilanteissa rullat tulivat myös epäjärjestyksessä pakkaamoon ja rullien koodilaput saattoivat olla kadoksissa, ei rullia voitu punnita ilman lisäselvitystä. Mikäli tilanne havaittiin rullan vaa'alla tapahtuvan näppäilyn jälkeen, viivästyi pakattavien rullien läpimeno. Keskimääräiset ajat saattoivat olla rullaa kohden parempia johtuen siitä, että tiettyjä laatuja pakattiin kaksi rullaa kerralla samaan kääreeseen. Atk-seuranta ei myöskään eritellyt niitä tilanteita, jolloin jouduttiin odottamaan rullaa kuljettimelta ja korjaamaan käärintää tai päätylappuja.

Kantajan esittämä selvitys ei osoittanut, että väitettynä jarrutusaikana rullan pakkaukseen kulunut aika olisi selvästi ylittänyt vastaavan ajan ennen ja jälkeen sanotun ajanjakson. Yhteenveto ei myöskään osoittanut, että normaaleissa olosuhteissa koneella työskenneltäisiin suunniteltua nopeutta vastaavalla joutuisuudella.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 on ollut asiassa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsä-Serla Oy:n Kirkniemen tehtailla on neuvoteltu marras- ja joulukuussa 1987 rullapakkaamon työntekijöiden palkankorotuksista. Viimeinen neuvottelu on pidetty 15.12.1987, mutta tuolloinkaan työnantaja ei ole suostunut työntekijöiden palkankorotusesitykseen.

Tuloksettomina päättyneiden neuvottelujen jälkeen samana päivänä yövuoron aikana tehtaiden pakkausosaston 15 työntekijää ovat työnantajan ilmoituksen mukaan aloittaneet työvauhdin hidastamisen painostaakseen työnantajaa suostumaan mieleiseensä palkkaratkaisuun. Hidastus, jonka on kanteessa ilmoitettu päättyneen 21.12.1987 yövuoron kuluessa, on työnantajan käsityksen mukaan ollut havaittavissa selvimmin, kun verrataan väitettynä jarrutusaikana rullan pakkaukseen käytettyä keskimääräistä aikaa vastaavaan keskimääräiseen aikaan ennen ja jälkeen jarrutuksen. Yhtiön suorittamien laskelmien mukaan rullien pakkausaika on jarrutukseksi ilmoitettuna ajanjaksona selvästi pitentynyt. Työvauhdin hidastaminen on ilmennyt myös pakattujen rullien määrän laskuna työvuorokautta kohti.

Työntekijät ovat kieltäneet hidastaneensa työvauhtia. Paperirullan pakkaamiseen kulunut keskimääräinen aika on kanteessa tarkoitettuna ajanjaksona kasvanut, mutta se on johtunut pakkauskoneessa olleista runsaista teknisistä häiriöistä.

Todistajana kuulusteltuna tehtaiden tuotantopäällikkö on kertonut, että väitetyn jarrutuksen aikana pakkauskoneella työskentely on hidastunut niin, ettei pakattavia paperirullia ole saatu tavanomaiseen tapaan käsitellyiksi. Pakkaamon lattialle on kertynyt ajoittain ruuhkaksi noin 500 paperirullaa. Koneiden häiriöistä on aiheutunut muinakin aikoina joskus ruuhkaa, mutta lattialle työvuoron aikana kertyvä rullamäärä on jäänyt enimmillään noin 100 rullaan. Todistajana myös kuullun käyttöinsinöörin kertoman mukaan ruuhka on puheena olevana aikana ollut tavallista tuntuvasti suurempi. Sen seurauksena paperikone on jouduttu pysäyttämään 19. ja 21.12.1987. Tehtaan pääluottamusmies ja osaston luottamusmies ovat todistajina kertoneet, että ruuhka on johtunut pakkaamossa väitettynä jarrutusaikana ilmenneistä poikkeuksellisen runsaista teknisistä häiriöistä.

Luottamusmiehen kertoman mukaan häiriöitä on yleensä viikossa noin 10-15 tuntia. Työntekijöiden laskelmien mukaan häiriöiden kestoaika väitettynä jarrutusaikana on ollut yhteensä noin 33,5 tuntia ja työnantajan ilmoituksen mukaan noin 22 tuntia. Pääluottamusmies on kertonut, että pakkaamossa pidetystä päiväkirjasta laskettu häiriöaika on ollut joitakin tunteja pienempi kuin työntekijäpuolen ilmoittama aika, sillä yhden päivän kohdalla kirjanpidossa on ollut virheellinen merkintä. Selvityksen perusteella näyttää ilmeiseltä, että teknisten häiriöiden määrä puheena olevalla ajanjaksolla on ollut jonkin verran suurempi kuin tavallisesti, joten rullien ruuhkautumiseen on saattanut jossakin määrin vaikuttaa pakkauskoneen toimintahäiriöt.

Yhtiön toimesta on laadittu laskelmia pakattujen paperirullien määristä ja rullien pakkaamiseen käytetyistä ajoista joulukuun loppupuolella 1987. Laskelmien mukaan pakattujen rullien määrät ovat 15. - 21.12.1987 välisenä aikana, jolloin jarrutusta on väitetty tapahtuneen, jääneet 1 000 rullaa vähäisemmäksi vuorokautta kohti, lukuun ottamatta joulukuun 19 päivää. Pakattujen rullien vuorokautinen määrä on sitä vastoin 12, 13, 14 ja 22.12.1987 ylittänyt 1 000 kappaleen määrän. Laskelmat osoittavat myös, että 15. - 19.12.1987 välisenä aikana on pakattujen rullien määrä ollut pienempi kuin leikkureilla leikattujen rullien, kun muina edellä mainittuina päivinä tilanne on ollut päinvastainen.

Laskelmilla on myös osoitettu, että pakattujen rullien määrät työvuoroa kohti ovat olleet keskimäärin laskettuina pienempiä väitetyn jarrutuksen aikana kuin 7.12.1987 alkaneen ja 27.12.1987 päättyneen jakson muina työpäivinä. Pakkausmäärien vähenemisessä ei ole ollut mahdollista erottaa sitä osuutta, joka johtuu seisokkien ja muiden häiriöiden aiheuttamasta ajanhukasta. Ajanhukalla on kuitenkin vaikutusta pakkausmääriin.

Laskelmista käy myös ilmi, että sinä aikana, jona jarrutusta on ilmoitettu esiintyneen, ovat yhden rullan pakkaamiseen käytetyt keskimääräiset ajat pitentyneet verrattuna väitettyä jarrutusaikaa edeltäneeltä ja sen jälkeiseltä ajalta vuorokautta ja työvuoroa kohti laskettuihin vastaaviin pakkausaikoihin. Yksittäisissä työvuoroissa keskimääräisesti paperirullaa kohti lasketut keskimääräiset pakkausajat ovat vaihdelleet koko tutkittuna ajanjaksona. Edellä mainituista keskiarvoina lasketuista pakkausajoista laaditun kaavakuvan mukaan yhtä rullaa kohti käytetty pakkausaika ei väitettynä jarrutusaikana ole keskimäärin työvuoroa tai vuorokautta kohti laskettuna juuri missään vaiheessa alittanut 0,7 minuuttia, kun tuon mittainen tai lyhyempi pakkausaika on ollut tavanomaista muina vuorokausina ja muissa työvuoroissa 7.12. - 27.12.1987 välisenä ajanjaksona.

Yhtiön käyttöinsinööri on häntä todistajana kuulusteltaessa kertonut, että laskelmista on jätetty pois kaikki ne viittä minuuttia pitemmät ajanjaksot, joina pakkauskonetta ei ole käytetty, jotta häiriöiden ja seisokkien vaikutus laskennallisiin pakkausaikoihin saataisiin poistetuksi. Vaikka pakkauskoneen seisonta-aikojen vaikutusta ei laskelmista ole voitu kokonaan saada poistetuksi, laskelmat kuitenkin osoittavat, että pakkaamiseen käytetty aika paperirullaa kohti on jarrutukseksi ilmoitettuna ajanjaksona selvästi pitentynyt.

Esitetystä selvityksestä käy ilmi, että 15.12.1987 alkaneena, kanteessa tarkoitettuna ajanjaksona on pakkauskoneella tapahtuneessa työskentelyssä tapahtunut aikaisempaan verrattuna työtulosten huonontumista pakattujen rullien kokonaismäärissä ja etenkin rullan pakkaamiseen käytetyissä keskimääräisissä ajoissa. Pakkauskoneen käynnin häiriöillä, joita on esiintynyt tavanomaista enemmän, ei ole osoitettu olleen sellaista vaikutusta, että ne olisivat voineet yksistään aiheuttaa tuotannon määrän ja työn hidastumisen sanottuna ajanjaksona. Kun vielä otetaan huomioon, että tavanomaisesta poikkeava ruuhkautuminen pakkauskoneella on alkanut kohta työnantajan torjuttua rullapakkaamon työntekijöiden palkankorotusvaatimuksen, jutussa on näytetty, että pakkaamon työntekijät ovat hidastaneet työvauhtia vaikuttaakseen palkkauksesta syntyneeseen erimielisyyteen. Jarrutus on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosasto on yhtiön vaatimuksesta 20.12.1987 päivätyllä ilmoituksellaan vaatinut rullapakkaamon työntekijöitä aloittamaan välittömästi työskentelyn normaalilla työvauhdilla. Ammattiosaston toimenpidettä ei voida pitää riittävänä työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Osasto vastaa myös asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työvauhdin hidastamiseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 15 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Uski, Virtanen, Leivo ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.