Labor court dismisses union strike for failing to monitor wage calculation disputes and previous strike history.

Tavaratalon työntekijäin lakko oli kohdistunut työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Ammattiosasto ja työntekijäliitto, jotka olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa, tuomittu hyvityssakkoihin. Liitolle tuomittavan hyvityssakon määrässä otettu huomioon, paitsi työtaistelun lyhytaikaisuus, myös se, että liitto on tuomittu hyvityssakkoon samaa erimielisyyttä koskeneen toisessa kaupungissa olevassa tavaratalossa toimeenpannun työnseisauksen johdosta.

Kantaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Vastaaja Liikealan ammattiliitto r.y. Kuultava Turun Liiketyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 1.4.1987 voimaan tulleessa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

3. TYÖAIKA

14 § Ylityö

Tuntipalkan jakaja

9. Laskettaessa lisä- ja ylityökorvauksia muutetaan kuukausipalkka tuntipalkaksi jakamalla se luvulla 167.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuoden 1988 alusta on jakaja 163 ja vuoden 1990 alusta 160.

Laskettaessa ylityötä maksettavaa korotettua palkkaa ilta- ja lauantaityökorvauksia ei oteta huomioon tunnilta suoritettavan peruspalkan suuruutta määrättäessä.

8. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovitaan.

OSA-AIKATYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA LIITEPÖYTÄKIRJA

Osa-aikatyöntekijöitä koskeva liitepöytäkirja myyjien ja varastotyöntekijäin palkkoja koskevaan sopimukseen.

1 § Osa-aikatyöntekijän käsite

1. Kokoaikamyyjä ja -myyjäharjoittelija sekä -varastotyöntekijä on työntekijä, jonka työsuhteessa pysyvästi noudatettava säännöllinen enimmäisviikkotyöaika ylittää 34 tuntia.

4 § Palkan maksaminen

1. Osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan tuntipalkkana. Tuntipalkka lasketaan jakamalla kokoaikatyöntekijän vastaava taulukkopalkka luvulla 167.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuoden 1988 alusta on jakaja 163 ja vuoden 1990 alusta 160.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Palkankorotukset vuonna 1987

2. Osa-aikatyöntekijöiden henkilökohtaisten palkkojen korotukset

1.4.1987

Työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluville osa-aikatyöntekijöille 31.3.1987 maksettuja tuntipalkkoja korotetaan 1.4.1987 alkaen 105 penniä tunnilta, myyjillä 111 penniä tunnilta, kuitenkin vähintään 3,5 % ellei taulukkopalkkojen korotus aiheuta suurempaa korotusta.

1.11.1987

Työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluville osa-aikatyöntekijöille 31.10.1987 maksettuja tuntipalkkoja korotetaan 1.11.1987 alkaen 2,6 %.

2 § Palkankorotukset vuonna 1988

Kevät 1988

Vuonna 1988 toteutettavista palkankorotuksista neuvotellaan keväällä 1988. Neuvottelut käydään silloin keskitetyn tulopoliiittisen sopimusratkaisun mukaisesti, mikäli se on syntynyt 1.3. mennessä. Jos keskitettyä ratkaisua ei ole tällöin saavutettu, aloittavat sopimusosapuolet alakohtaiset neuvottelut. Korotuksista neuvoteltaessa otetaan huomioon vuodeksi 1988 ennekoitu inflaatiokehitys sekä reaaliansioiden kehitystavoitteet. Korotukset toteutetaan viimeistään 1.4. lukien ja niistä sovittaessa kiinnitetään huomiota myös taulukkokorotuksiin.

Työehtosopimuksen 24 §:ssä tarkoitetussa keskusjärjestöjen välillä 26.1.1988 allekirjoitetussa pöytäkirjassa on sovittu seuraavaa:

Allekirjoittaneiden keskusjärjestöjen 5.6.1984 tekemän hyvityssakkoja koskevan pöytäkirjan 3. kappaleen mukaisesti on todettu seuraavaa:

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat työehtosopimuslaista poiketen 11 200 markkaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto on lausunut, että E-osuuskunta EKA:n omistamassa EKA-market -nimisessä tavaratalossa Turussa työskentelevät noin 40 työntekijää olivat 19.3.1988 kieltäytyneet työtehtävistä aamulla noin kahden tunnin ajan. He olivat saapuneet aamulla työpaikalle, mutta eivät olleet suostuneet tekemään työtä. Sen jälkeen he olivat poistuneet ennen kello 9:ää työpaikalta noin puolen tunnin ajaksi.

Ennen työstä kieltäytymistä 16.2.1988 työntekijät olivat pitäneet työmaakokouksen, jossa oli ollut paikalla tavaratalon luottamusmies ja Liikealan ammattiliiton Turun piirin luottamusmies. Kokouksen jälkeen työntekijät olivat jättäneet työnantajalle luottamusmiehen kirjoittaman asiakirjan. Siinä oli vaadittu työnantajaa noudattamaan työehtosopimuksen mukaista menettelyä osa-aikaisten työntekijöiden tuntipalkan määräytymisessä. Välittömästi sen jälkeen henkilökunnalle oli jaettu tiedote, jossa oli ilmoitettu 18.2.1988 kello 8:n aikaan alkavasta työmaakokouksesta. Kokouksessa oli tiedotteen mukaisesti käsitelty tuntipalkan jakajaa koskevan muutoksen toteuttamista. Tiedotteen oli allekirjoittanut Turun Liiketyöntekijät r.y:n osasto 29.

Välittömästi sanotun kokouksen jälkeen luottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle, että tavaratalossa alkaisi työnseisaus seuraavana päivänä, ellei työnantaja suostuisi työntekijöiden palkankorotusvaatimuksiin. Työmaakokous oli siis ammattiosaston järjestämä.

Luottamusmies oli 19.2.1988 tullut kello 7:n aikaan työpaikalle ja ilmoittanut työnantajalle, ettei töitä aloiteta, jollei sopimusta synny. Kaikki työhön tulleet työntekijät olivat kieltäytyneet työstä. Edellisenä päivänä tavaratalopäällikkö oli ilmoittanut työntekijöille ja luottamusmiehelle, että mikäli työtaisteluun asian vuoksi ryhdyttäisiin, kysymyksessä olisi laiton lakko. Työntekijöille oli myös jaettu tiedote, jossa nimenomaan oli ilmoitettu, että neuvottelut liittojen välillä jatkuisivat 29.2.1988 ja että asian johdosta ei saisi ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin, mistä oli sovittu liittojen kesken.

Ennen edellä kerrottuja tapahtumia Liikealan ammattiliiton Turun toimisto oli 29.1.1988 lähettänyt luottamusmiehelle kirjeen, jossa oli käsitelty erimielisyysasiaa. Kirjeeseen oli sisältynyt kielto noudattaa työehtosopimuksen mukaista menettelyä erimielisyyksien ratkaisemisessa ja myös työtaistelukehotus. Sen vuoksi Kaupan Työnantajaliitosta oli välittömästi otettu yhteyttä työntekijäliiton edustajaan ja kehotettu liittoa täyttämään valvontavelvollisuutensa.

Tulkintaerimielisyydestä oli liittojen välillä neuvoteltu niin sanottujen pienten neuvottelukuntien kesken 10.2.1988, jolloin asia oli jäänyt edelleen riitaiseksi. Tuolloin oli kuitenkin sovittu, että neuvotteluja jatkettaisiin 29.2.1988 ja asiaa käsiteltäisiin edelleen kevään palkankorotusneuvottelujen yhteydessä. Näin oli päätetty Liikealan ammattiliiton ehdotuksesta, jonka työnantajaliiton edustajat olivat hyväksyneet.

Koska ennen viimeksi mainittua kokousta ja sen jälkeen oli tullut tietoja uhkaavista työtaisteluista sekä työntekijäliiton toimitsijoiden että työpaikkojen taholta, Kaupan Työnantajaliitosta oli lähetetty 17.2.1988 kirje työntekijäliitolle. Kirje oli viety liiton puheenjohtajalle henkilökohtaisesti. Sitä ennen oli oltu puhelimitse useita kertoja yhteydessä liiton virkailijoihin. Työntekijäliiton vastaussähke osoitti sen suhtautuvan välinpitämättömästi valvontavelvollisuutensa täyttämiseen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut Liikealan ammattiliiton ja Turun Liiketyöntekijät r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Liikealan ammattiliitto, jonka lausumaan jutussa kuultu Turun Liiketyöntekijät osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että EKA-marketin tavaratalossa Turussa oli 19.2.1988 ollut kanteessa kerrottu työnseisaus. Luottamusmies ei kuitenkaan ollut osallistunut siihen. Hän oli koko ajan neuvotellut liikkeen johdon kanssa.

Työehtosopimuksen selvästä sanamuodosta huolimatta Kaupan Työnantajaliitto oli ohjannut jäsenyrityksiään käyttämään osa-aikatyöntekijäin tuntipalkkaa laskettaessa aikaisemmin voimassa ollutta jakajaa 1.1.1988 jälkeenkin. Saatuaan tiedon ohjeesta Liikealan ammattiliitto oli lähettänyt Kaupan Työnantajaliitolle kirjeen pyytäen tulkinnan oikaisemista voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksen mukaiseksi. Kaupan Työnantajaliitto ei tähän kuitenkaan ollut suostunut, vaikka liittojen välillä asiasta oli neuvoteltu useita kertoja, viimeksi 10.2.1988. Seuraavaksi neuvotteluajankohdaksi oli sovittu 29.2.1988.

Liittoneuvottelujen vielä kestäessä Liikealan ammattiliiton Turun toimisto oli lähettänyt luottamusmiehille 29.1.1988 kirjeen. Siinä ei suinkaan ollut kielletty noudattamasta työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä eikä se ollut sisältänyt työtaistelukehotusta, kuten kanteessa oli väitetty. Erimielisyysmuistioita oli tosiasiassa ollut turha lähettää liittoneuvotteluja varten, koska liittoneuvottelut jo olivat olleet käynnissä.

Työpaikkaneuvotteluja asiasta voitiin käydä, minkä vuoksi Turun EKA-marketin luottamusmies ja piirin luottamusmies olivat jättäneet 16.2.1988 työpaikkakokouksen jälkeen työnantajalle kanteessa tarkoitetun asiakirjan ja työntekijöille kokouskutsun. Kokouskutsussa mainitut työpaikat olivat Turun suurimpia alan työpaikkoja, joissa oli paljon osa-aikatyöntekijöitä. Työpaikkakokousten pitäminen oli ollut tarpeellista, koska vielä 15.2.1988 tapahtuneen palkanmaksun yhteydessä työntekijöille ei ollut maksettu vuoden alusta muuttuneen kuukausipalkan jakajan mukaisesti laskettuja korotettuja palkkoja.

Tiedossa oli myös ollut, että eräät Kaupan Työnantajaliiton jäsenyritykset olisivat olleet halukkaita noudattamaan voimassa olevan työehtosopimuksen puheena olevia määräyksiä, mutta Kaupan Työnantajaliitto oli sen ehdottomasti kieltänyt. 18.2.1988 pidetyssä kokouksessa oli käyty vilkasta keskustelua, jonka tuloksena työntekijät olivat päättäneet pidättäytyä työskentelemästä seuranneena päivänä. Luottamusmies oli ilmoittanut asiasta välittömästi työnantajalle. Lakko oli alkanut 19.2.1988 aamulla ja päättynyt heti työntekijöiden saatua tietää osuuskunnan ryhtyvän noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä. Asia oli myös sovittu liittojen välillä samana päivänä Liikealan ammattiliiton alkuperäisen vaatimuksen mukaisesti.

Kanteessa oli väitetty, ettei Liikealan ammattiliitto olisi tehnyt mitään lakon estämiseksi. Väite oli paikkansa pitämätön. Kaupan Työnantajaliiton yleisluonteisten ilmoitusten perusteella asiaa oli pyritty tarkistamaan useaan otteeseen Liikealan ammattiliiton aluetoimistosta ja joiltakin työpaikoilta siinä kuitenkaan onnistumatta ajan puutteen ja puutteellisten tietojen vuoksi, kuten Liikealan ammattiliiton sähkeessä Kaupan Työnantajaliitolle oli todettu. Työnseisaus oli syntynyt pelkästään Kaupan Työnantajaliiton omien toimenpiteiden johdosta. Liikealan ammattiliitto oli vallinneissa olosuhteissa tehnyt kaiken voitavansa lakon estämiseksi. Lakkoon oli osallistunut Turun Liiketyöntekijöiden yhteensä 4 800 jäsenestä vain 40.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Liikealan ammattiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä sitä itseään vastaan esitettyjen hyvityssakkoseuraamusten osalta ja ammattiosaston jättämistä tuomitsematta hyvityssakkoon.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

E-osuuskunta EKA:n Turussa sijaitsevan tavaratalon noin 40 työntekijää ovat perjantaina, 19.2.1988 kieltäytyneet työnteosta työpäivän alkaessa noin kahden tunnin ajan.

Työpaikalla 16.2.1988 pidetyssä kokouksessa on käsitelty kysymystä osa-aikaisten työntekijöiden tuntipalkkojen laskemisessa käytettävän jakajan määräytymisestä sen johdosta, että epäselvyyttä on asianosaisliittojen kesken ollut sitä koskevan työehtosopimuksen määräyksen toteuttamisajankohdasta. Se seikka, onko tuntipalkan jakajaa koskevaa työehtosopimuksen uutta määräystä ollut sovellettava vuoden 1988 alusta lukien, kuten Liikealan ammattiliitto on kantanaan esittänyt, vai työnantajaliiton käsityksen mukaisesti vasta 1.4.1988 lukien, vaikuttaa osa-aikaisten työntekijöiden palkkauksen määräytymiseen. Mainitussa kokouksessa on vaadittu yhtiötä korottamaan osa-aikaisten työntekijöiden palkkoja Liikealan ammattiliiton kannan mukaisesti uhalla, että erimielisyys muutoin tultaisiin saattamaan työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Ammattiosasto on tämän jälkeen kutsunut työntekijöiden kokouksen koolle 18.2.1988 käsittelemään edelleen sanottua asiaa. Kokouksen jälkeen ammattiosaston asettama luottamusmies on ilmoittanut työnantajalle seuranneena päivänä toimeenpantavasta työnseisauksesta, jollei yhtiö sitä ennen suostuisi työntekijöiden puolelta esitettyihin vaatimuksiin.

Työehtosopimukseen liittyvästä erimielisyydestä asianosaisliittojen välillä käydyt neuvottelut ovat olleet keskeneräisiä. Ennen työnseisauksen alkamista on yhtiön toimesta tiedotteella ilmoitettu työntekijöille neuvotteluja jatkettavan 29.2.1988. Ammattiosaston ja myös luottamusmiehen on täytynyt olla perillä liittotason neuvottelujen käymisestä ryhdyttäessä järjestämään kokouksia työpaikalla. Osaston olisi sen vuoksi tullut pidättäytyä työtaistelun järjestämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Kun osasto ei ole näin menetellyt, se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työnantajaliitto on ottanut yhteyttä Liikealan ammattiliittoon jo ennen kanteessa tarkoitetun työnseisauksen toimeenpanemista sen johdosta, että työnantajaliiton saamien tietojen mukaan työpaikoilla eri paikkakunnilla on ollut havaittavissa osa-aikaisten työntekijöiden palkkauksen määräytymistä koskevan erimielisyyden aiheuttamaa levottomuutta, johon on liittynyt ilmeinen mahdollisuus työtaistelutoimenpiteiden syntymisestä. Kaupan Työnantajaliitto on lähettänyt asiasta vastaajaliitolle kirjeen 17.2.1988. Kun Liikealan ammattiliiton ei ole näytetty millään tavoin pyrkineen ehkäisemään odotettavissa olevien työnseisauksien syntymistä, liiton on myös katsottava laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Liikealan ammattiliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä tuomittavan hyvityssakon määrässä on otettava huomioon, paitsi työtaistelun lyhytaikaisuus, myös se, että liitto on tuomittu hyvityssakkoon tuomiolla n:o 109/1988 ratkaistussa asiassa samaa erimielisyyttä koskeneen, Porissa toimeenpannun työnseisauksen johdosta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välillä 26.1.1988 allekirjoitetun hyvityssakkoja koskevan pöy

täkirjan määräykset, Liikealan ammattiliiton ja Turun Liiketyöntekijät maksamaan Kaupan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, kummankin 3 000 markkaa. Lisäksi Liikealan ammattiliitto ja Turun Liiketyöntekijät velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti Kaupan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

Pelkonen, puheenjohtajana, Peltola, Virtanen, Airaksinen, Leivo, Palanko-Laaka

Tuomio oli yksimielinen.