Labor court dismissed union claim that recording fee must be increased for rehearsal use of public performance recordings.

Tilapäisiä muusikoita koskeva työehtosopimus määräsi nauhoitukseen osallistuneille muusikoille maksettavaksi nauhoituspalkkion 100 %:lla korotettuna, milloin nauhoitusta käytettiin teatterin oman henkilökunnan kouluttamiseen, opettamiseen tai harjoittamiseen, joka ei tarkoittanut julkista esitystä.

Kanne, jossa vaadittu vahvistettavaksi, että muusikoille oli maksettava sanotuin tavoin korotettu palkkio esityskäyttöön valmistetun nauhan käytöstä vastaavan esityksen harjoittamiseen, hylätty.

Kantaja Suomen Muusikkojen Liitto r.y. Vastaajat Suomen Teatteriliitto r.y. Jyväskylän Teatteri Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Muusikkojen Liiton ja Suomen Teatteriliiton, Työväen Näyttämöiden Liitto r.y:n sekä Finlands Svenska Teaterförbund r.f:n kesken 27.3.1984 allekirjoitetussa tilapäisten muusikkojen työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 § 1.3.1984 Palkkiot lukien

i) Teatteri maksaa nauhoitukseen osallistuvalle muusikolle palkkiona 1.3.1984 lukien 74 mk. Pienin palkkio on 1.3.1984 lukien yhtä suuri kuin palkkio kolmen tunnin työstä eli 222 mk.

8 § Teatterin oikeus nauhoitusten teettämiseen

1) Teatteri on oikeutettu teettämään muusikoilla nauhoituksia käytettäväksi teatterin oman henkilökunnan kouluttamiseen, opettamiseen ja harjoittamiseen teatterin omissa, yleisöttömissä tilaisuuksissa, teatterin omassa julkisuuteen suuntautuvassa tiedotustoiminnassa sekä teatterin omissa esityksissä taiteellisista ja teknisistä syistä.

9 § Teatterin oikeus nauhoitusten käyttämiseen

1) Sisäisessä toiminnassaan teatteri on oikeutettu käyttämään teettämiään nauhoituksia oman henkilökuntansa kouluttamiseen, opettamiseen ja harjoittamiseen teatterin omissa, yleisöttömissä tilaisuuksissa.

2) Julkisessa toiminnassaan teatteri on oikeutettu käyttämään teettämiään nauhoituksia tiedotustoiminnassa.

3) Teatteri on oikeutettu käyttämään teettämiään nauhoituksia esitystensä yhteydessä. Tämä oikeus koskee myös koti- ja ulkomaisia kiertueita ja vierailunäytäntöjä sillä edellytyksellä, että nauhoitusta on käytetty kaikissa kysymyksessä olevan näytelmän esityksissä.

11 § Korvaukset nauhoitusten käytöstä

1) Milloin nauhoitusta käytetään teatterin oman henkilökunnan kouluttamiseen, opettamiseen tai harjoittamiseen, joka ei tarkoita julkista esitystä, teatteri maksaa nauhoitukseen osallistuneille muusikoille 4 §:n i) kohdassa mainitun nauhoituspalkkion 100 %:lla korotettuna.

2) Nauhoituksen julkinen käyttö korvataan muusikoille suorittamalla jokaiselta esityskerralta toisesta kymmenenteen 30 % ja jokaiselta seuraavalta esityskerralta 17 % nauhoituksen kokonaispalkkiosta. Edellä kerrottu korvaus ei kuitenkaan saa olla korkeampi kuin esitykseen osallistuvalle muusikolle maksettava palkkio.

Korvaus lasketaan aina voimassa olevan nauhoitustuntipalkan mukaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Muusikkojen Liitto on lausunut, että edelle jäljennetyt työehtosopimusmääräykset olivat olleet voimassa helmikuun loppuun 1986 saakka. Työehtosopimuksen 4 §:n mukaisia palkkiomääriä oli tarkistettu 1.1.1986 lukien. Maaliskuun 1986 alusta voimaan tulleessa työehtosopimuksessa määräyksiä ei ollut palkkiomääriä lukuun ottamatta muutettu.

Jyväskylän Teatteri Oy:ssä oli marraskuussa 1985 valmistettu musiikkinauha käytettäväksi Kalevala -nimisen näytelmän esityksissä. Nauhaa oli käytetty esitysten ohella myös näytelmän harjoituksissa ainakin joulukuussa 1985. Työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta muusikoille nauhan käytöstä näissä harjoituksissa työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan mukaista korvausta. Työnantajan mukaan tässä määräyksessä tarkoitettu 100 prosentilla korotettu palkkio maksettiin vain sellaisen nauhan käytöstä, joka oli erikseen tehty joko kouluttamista, opettamista tai harjoittamista varten eikä nauhaa käytetty julkisissa esityksissä. Jos taas nauha oli tehty nimenomaan julkista esitystä varten, ei nauhan käytöstä harjoituksissa maksettu erikseen.

Työntekijäpuolen käsityksen mukaan työehtosopimusmääräyksen tulkinnan lähtökohtana tuli olla nauhoituksen tosiasiallisen käytön. Tehtyä nauhoitusta ei voitu käyttää teatterin oman henkilökunnan kouluttamiseen, opettamiseen eikä harjoittamiseen ilman että teatteri maksoi nauhoitukseen osallistuneille muusikoille nauhoituspalkkion 100 prosentilla korotettuna.

Nauhankäyttökorvauksista sopimisen tarkoituksena oli ollut pyrkimys korvata muusikoille se taloudellinen menetys, jonka nauhoitetun musiikin käyttö elävän musiikin sijasta heille aiheutti. Musiikkinauhan käyttö teatteriesityksen harjoituksessa merkitsi muusikolle työtilaisuuden menetystä. Sama koski näytelmän julkisessa esityksessä käytettävää musiikkinauhaa.

Toisena lähtökohtana oli ollut nimenomaan sopia muusikoiden tekijänoikeuslain mukaisista oikeuksista. Tekijänoikeuslain mukaan esittävän taiteilijan kirjallisen tai taiteellisen teoksen esitystä ei hänen suostumuksettaan ollut lupa ottaa äänilevylle eikä muulle laitteelle, jolla esitys voidaan toisintaa.

Työehtosopimuksen mukaan teatterille oli lupa tietyissä tapauksissa ottaa muusikon esitys nauhalle. Tämä työnantajan oikeus valmistaa muusikoiden esityksistä nauhoituksia oli sidottu työehtosopimuksen 8 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin. Ne olivat oman henkilökunnan koulutus, opetus ja harjoittaminen sekä tiedotustoiminta ja näytelmien esittäminen. Tämän lisäksi teatterin oikeus käyttää näin valmistettuja nauhoituksia oli työehtosopimuksen 9 §:ssä rajoitettu koskemaan yksinomaan sisäistä toimintaa sekä tiedotustoimintaa ja esityskäyttöä.

Työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan sanamuodon mukaan nauhoitukseen osallistuneille muusikoille maksettavien palkkioiden korvausperusteet oli sidottu käyttötilanteeseen eikä siihen tarkoitukseen, mihin nauha oli valmistettu.

Asiasta ei käydyissä neuvotteluissa ollut päästy yksimielisyyteen. Suomen Teatteriliitto oli hyväksynyt Jyväskylän Teatteri Oy:n työehtosopimuksen vastaisen menettelyn.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Jyväskylän Teatteri Oy on velvollinen maksamaan muusikoille esityskäyttöön valmistetun nauhan käytöstä vastaavan esityksen harjoittamiseen työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan mukaisen 100 prosentilla korotetun palkkion.

Lisäksi Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut Jyväskylän Teatteri Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Teatteriliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Teatteriliitto ja Jyväskylän Teatteri Oy ovat lausuneet, että määräykset teattereiden oikeudesta tehdä teatteria varten musiikkinauhoituksia sekä määräykset nauhoitusten käyttämisestä ja korvauksista oli ensimmäisen kerran otettu tilapäisiä muusikkoja koskevaan työehtosopimukseen vuonna 1972. Nyt tulkittavana olevien 11 §:n 1 ja 2 kohdan osalta määräykset olivat jo ensimmäisessä sopimuksessa nykyisenlaiset. Korvausmäärät vain olivat muuttuneet. Sopimuksen aikaansaamista olivat edeltäneen pitkät ja välillä vaikeatkin neuvottelut, sillä asia oli merkittävä paitsi periaatteellisesti myös taloudellisesti.

Työehtosopimuksen määräyksiä oli sovellettu jatkuvasti, eikä tulkinnasta aikaisemmin ollut syntynyt erimielisyyksiä. Syntynyt soveltamiskäytäntö, josta Suomen Muusikkojen Liiton on täytynyt olla tietoinen, ei vastannut Suomen Muusikkojen Liiton nyt ajamaa kantaa.

Puheena olevan sivulauseen "joka ei tarkoita julkista esitystä" merkitys tulee ilmi myös silloin, kun verrataan 11 §:n määräystä 8 §:n 1 kohdan ja 9 §:n 1 kohdan määräyksiin, joissa ei ole ollut tarpeen tehdä eroa sen perusteella, käytetäänkö nauhoitusta harjoittamiseen, joka ei tarkoita julkista esitystä vai muuhun harjoittamiseen.

ei voitu pitää vallitsevana soveltamiskäytäntönä niin kuin kantaja esitti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teatteriliitto ja Jyväskylän Teatteri Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys koskee kysymystä siitä, onko Jyväskylän Teatteri Oy velvollinen suorittamaan muusikoille julkista esitystä varten valmistetun nauhan harjoituskäytöstä työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdassa tarkoitetun korotetun palkkion.

Määräykset nauhoitusten teettämisestä ja käyttämisestä sekä niistä maksettavista korvauksista on otettu ensimmäisen kerran työehtosopimukseen vuonna 1972. Nämä määräykset, joiden tulkinnasta ei aiemmin ole aiheutunut riitaisuuksia, ovat siitä lähtien olleet voimassa jokseenkin samansisältöisinä.

Työehtosopimuksen mukaan muusikolle maksetaan erikseen nauhoituksen tekemisestä ja erikseen sen käyttämisestä. Käyttämisestä maksettavat korvaukset määräytyvät taas eri perustein sen mukaan, onko kysymyksessä teatterin oman henkilökunnan kouluttaminen, opettaminen tai harjoittaminen, joka ei tarkoita julkista esitystä, vai onko kysymyksessä nauhoituksen julkinen käyttö. Käyttö, joka ei tarkoita julkista esitystä, korvataan maksamalla korotettu nauhoituspalkkio. Julkinen käyttö korvataan suorittamalla esityksistä toisesta esityskerrasta lähtien määrätyn prosentin suuruinen korvaus nauhoituksen kokonaispalkkiosta.

Nauhoituksia koskevat määräykset on otettu työehtosopimukseen muusikoiden aloitteesta. Tarkoituksena on ollut saada aikaisemmin säätelemätön nauhoitusten käyttö korvausten piiriin ja toisaalta myös, kuten neuvotteluihin työntekijäpuolelta osallistunut kapellimestari on todistajana kertonut, muusikoiden työtilaisuuksien turvaamiseksi tehdä nauhoitusten käyttäminen mahdollisimman hankalaksi. Teksti on pohjautunut pohjoismaisen musiikkiunionin vuodelta 1969 olevaan mallisopimukseen, jota sellaisenaan ei kuitenkaan ole hyväksytty osaksi työehtosopimusta.

Suomen Muusikkojen Liitto on kanteen tueksi vedonnut edellä mainittuun mallisopimukseen, jonka tarkoituksena kantajan mielestä on ollut korotetun nauhoituskorvauksen suorittaminen esitysnauhoitusten harjoituskäytöstä. Koska kuitenkaan ei ole esitetty selvitystä siitä, että mallisopimus olisi ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa, ei sopimustekstistä ja sen eroavaisuuksista verrattuna työehtosopimuksen tekstiin ole vedettävissä luotettavia johtopäätöksiä työehtosopimuksen riidanalaisia määräyksiä tulkittaessa.

Todistajana kuultu Suomen Teatteriliiton toimitusjohtaja on kertonut, että teatterin sisäiseen käyttöön tarkoitetuista nauhoituksista on maksettu korotettu nauhoituspalkkio sen vuoksi, että näiden nauhoitusten käytöstä muusikoille ei kerry esityskohtaisia palkkioita ja pelkkä nauhoituspalkkio tuntuisi riittämättömältä, koska tällaisia nauhoja voidaan käyttää teatterin sisällä toistuvasti. Julkiseen esitykseen liittyvästä nauhoituksesta maksetaan tuntipalkan perusteella määräytyvä korvaus, joka käsittää myös korvauksen nauhan käyttämisestä esityksen harjoituksissa ja ensimmäisessä julkisessa esityksessä. Toisesta julkisesta esityksestä lähtien maksetaan nauhoituspalkkiosta määräytyvä prosentuaalinen korvaus.

Suomen Teatteriliitto on jutun käsittelyn aikana esittänyt selvitystä noudatetusta käytännöstä 22 eri teatterissa, joista 16 on käyttänyt nauhoituksia harjoituksissa ja esityksissä. Näistä kaksi teatteria on maksanut korotetun nauhoituspalkkion julkisia esityksiä varten valmistettujen nauhojen käyttämisestä samojen esitysten harjoituksissa. Muissa teattereissa käytäntö on ollut Suomen Teatteriliiton esittämän tulkinnan mukainen. Vallitsevan tulkinnan ei ole näytetty muuttuneen määräysten voimassaoloaikana eikä työnantajapuolen ole myöskään yleisohjeilla tai muulla vastaavalla tavalla näytetty ohjanneen käytäntöä esittämänsä tulkinnan mukaiseksi.

Työehtosopimuksen 11 §:n jaottelu harjoituksiin, jotka eivät tarkoita julkista esitystä ja julkisiin esityksiin on vastaava kuin sopimuksen 8 ja 9 §:ssä oleva jaottelu teatterin sisäiseen toimintaan ja julkiseen toimintaan sekä esityksiin. Määräysten kokonaisuus ja sanamuoto näyttävät tukevan sitä vallitsevaksi ja vakiintuneeksikin osoitettua käytäntöä, että korotettu nauhoituspalkkio on tarkoitettu koskemaan vain sellaista nauhoitusten käyttämistä, josta muutoin ei sopimuksen perusteella korvausta makseta. Julkisessa esityksessä käytettäväksi tarkoitetun nauhoituksen käyttämisestä harjoituksissa ei ole siten maksettava korotettua nauhoituspalkkiota, koska tällaisten nauhoitusten käyttökorvauksista on sopimuksessa eri määräykset. Tätä tulkintaa tukee myös se, että nauhoituksen käyttämisestä ensimmäisessä julkisessa esityksessä ei makseta eri korvausta.

Edellä olevan vuoksi näyttämättä on jäänyt, että Jyväskylän Teatteri Oy olisi ollut velvollinen maksamaan kanteessa tarkoitetuista nauhoituksista työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan mukaisen korotetun palkkion.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Suomen Teatteriliitto ja Jyväskylän Teatteri Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Tiitola, K. Rautiainen, Pennanen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.