Labor court dismisses union strike claim against employer for violating collective agreement wage provisions.

Työntekijöiden toimeenpanema lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosaston tai sen edustajien ei ollut näytetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi, minkä lisäksi ammattiosasto vastasi puheenjohtajansa osallistumisesta lakkoon. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL r.y. Vastaaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Kuultava Oy Aga Ab:n Työntekijät r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.4.1988 solmitussa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

Työrauha ja valvontavelvollisuus

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

III TYÖPALKAT

14 § A. Työkohtainen palkka

Työnvaativuusluokkapalkat 25.4.1988 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat:

14 § B. Henkilökohtainen palkka

1. Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle voidaan maksaa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

3. Henkilökohtaisen palkan määrittelyn on perustuttava työn ja tuotannon edistämisen kannalta merkittäviin tekijöihin. Tällaisia tekijöitä ovat edellä mainitun yksityiskohtaisen palvelusajan ohella esimerkiksi ammattitaito, säännöllisyys, turvallisuustuntemus ja -vastuu, monipuolisuus ja laadullinen ja määrällinen työtulos.

15 § Suorituspalkkatyö

Hinnoitteluperuste

1. Jos työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava työn vaativuuteen perustuviin palkkoihin.

Asianosaisliittojen välillä 5.5.1988 tehdyssä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 §

1 Palkankorotukset

1. Lähinnä 25.4.1988 alkavan palkanmaksukauden alusta palkkoja korotetaan 130 penniä tunnilta tai 220 markkaa kuukaudelta. Yleiskorotus sisältää 10 penniä tunnilta tai 17 markkaa kuukaudelta suuruisen indeksikorotuksen.

2. 1.12.1988 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien jaetaan paikallisesti sovittavalla tavalla järjestelyvarana 0,85 % yrityksen työntekijöiden palkkasummasta. Mikäli jakotavasta ei päästä sopimukseen, korotetaan palkkoja 30 pennillä tunnilta tai 51 markalla kuukaudelta.

KANNE

Kanteen perustelut

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on Kemian Työntekijäin Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että liittojen hyväksyttyä 25.4.1988 valtakunnansovittelijan tekemän sovintoehdotuksen uudeksi työehtosopimukseksi, olivat Oy Aga Ab:n työntekijät vaatineet työehtosopimukseen perustumattomien palkankorotusten suorittamista. Ammattiosaston pääluottamusmiehet olivat yhtiölle jättämällään kirjeellä vaatineet muun muassa 600 markan suuruista yleiskorotusta kuukausipalkkoihin 25.4.1988 lukien ja 100 markan korotusta kuukausipalkkoihin 1.12.1988 lukien.

Palkankorotuksista oli neuvoteltu 5.5.1988. Neuvotteluissa olivat työnantajien edustajien lisäksi olleet läsnä myös eri tehtaiden luottamusmiehet. Työnantajan edustajat olivat neuvotteluissa ilmoittaneet, että työnantaja ei voinut suostua työntekijöiden vaatimuksiin. Työnantajan taholta oli esitetty työntekijöiden käytännön palkkoja tarkistettavaksi 6,3 prosentilla, josta yleiskorotuksen osuus olisi ollut 5,5 prosenttia.

Työntekijöiden edustajat eivät olleet olleet tyytyväisiä työnantajan tarjoukseen. He olivat todenneet, "että he ottavat kolmesta vaihtoehdosta ensimmäisen käyttöön." Tämän jälkeen he olivat poistuneet neuvottelusta. Seuraavana päivänä eli perjantaina 6.5.1988 oli yhtiön eri tehtaiden 130 täyttö- ja siltahenkilöstöön kuuluvaa työntekijää ollut lakossa kello 7-16. Työntekijät työskentelivät päivätyössä ja he olivat palanneet työpaikalle maanantaina 9.5.1988. Myös ammattiosaston puheenjohtaja oli osallistunut lakkoon.

Työntekijöiden esittämä yleiskorotusvaatimus oli ollut noin kolminkertainen verrattuna työehtosopimuksen mukaisiin korotuksiin. Työnantajan tekemä palkkatarjous oli ollut huomattavasti työehtosopimuksen edellyttämää palkantarkistusta suurempi. Ammattiosasto oli lakolla uhkaamisella ja ryhtymällä lakkoon pyrkinyt painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijöiden esittämiin työehtosopimukseen perustumattomiin palkankorotusvaatimuksiin. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen 14 ja 15 §:n palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi myös puheenjohtajansa osallistumisesta lakkoon.

Kanteessa esitetty vaatimus

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on vaatinut Oy Aga Ab:n Työntekijät r.y:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kaasuja kymmenellä paikkakunnalla valmistavassa Oy Aga Ab:ssä oli perinteisesti tehty liittojen välisen työehtosopimuksen lisäksi ammattiosaston ja yhtiön välillä paikallisia sopimuksia. Ne oli neuvoteltu yhtiön toimipisteiden pääluottamusmiesten ja työnantajan edustajien välisissä kokouksissa, minkä jälkeen aikaansaadut sopimukset oli vahvistettu allekirjoituksin.

Kevään 1988 työehtosopimusneuvottelujen kuluessa ammattiosasto oli esittänyt neuvottelujen käymistä normaaliin tapaan jo aikaisemmin talvella. Yhtiön johto oli kuitenkin kieltäytynyt tästä ilmoittaen, että se neuvottelisi asiasta vasta sen jälkeen kun liittojen välinen työehtosopimus olisi tehty. Ammattiosasto oli suostunut tähän ja neuvottelu oli järjestetty 5.5.1988. Ammattiosasto oli tuolloin tehnyt oman kirjallisen esityksensä yhtiön sisäiseksi palkkaratkaisuksi sekä esittänyt muut vaatimuksensa, jotka olivat koskeneet vanhojen sopimusten täyttämistä ja muiden erimielisyyksien ratkaisemista.

Koska yhtiössä käytössä oleva palkkausjärjestelmä oli hyvin tehtäväsidonnainen, ei sopimuskauden aikana tapahtunut juurikaan palkkojen liukumista. Tämän vuoksi yhtiössä oli ollut tapana liittojen palkkaratkaisun jälkeen sopia kemian alalla edellisen sopimuskauden aikana tapahtuneen liukuman hyvittämisestä Oy Aga Ab:n työntekijöille. Keväällä 1988 yhtiön johto oli kuitenkin ehdottomasti kieltäytynyt liukumakehityksen tarkastelusta. Tämä oli tullut ammattiosaston edustajille täytenä yllätyksenä.

Neuvottelujen loppuvaiheessa yhtiön johto oli tehnyt tarjouksen jatkoneuvottelujen käymisestä kolmen viikon kuluttua eli lomien alkaessa. Luottamusmiehet olivat esittäneet jatkoneuvottelujen käymistä viikon sisällä ja edellyttäneet samalla, että vanhojen sopimusten toteuttamisesta päästäisiin yksimielisyyteen. Tällä oli tarkoitettu kuljetusosaston tuotantopalkkiojärjestelmää ja ikälisiä, joiden soveltamisesta oli ollut erimielisyyttä. Yhtiön johto oli kuitenkin tyrmännyt työntekijöiden ehdotuksen. Luottamusmiehet olivat sen jälkeen todenneet neuvottelut katkenneiksi ja lähteneet kotiin. Seuraavana aamuna luottamusmiehet olivat työpaikalla selvittäneet työnantajan tarjouksen sisällön. Tämä ei ollut tyydyttänyt työntekijöitä ja he olivat poistuneet työpaikalta perjantaina 6.5.1988 loppupäiväksi.

Työntekijät eivät olleet vaatineet työehtosopimukseen perustumattomia palkankorotuksia. Työehtosopimuksen mukaan työntekijöille voitiin maksaa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa, jonka määrittelyn oli perustuttava työn ja tuotannon edistämisen kannalta merkittäviin tekijöihin. Tällaisia olivat palvelusajan ohella esimerkiksi ammattitaito, säännöllisyys, turvallisuustuntemus ja -vastuu, monipuolisuus sekä laadullinen ja määrällinen työtulos. Ammattiosaston ja yhtiön välillä oli neuvoteltu juuri tällaisista henkilökohtaisista palkoista edellisten sopimuskierrosten tapaan.

Työnseisaus oli ollut mielenilmaus sille, että työnantaja oli poikennut aikaisemmasta käytännöstä eikä ollut halunnut hyvittää liukumia työntekijöille. Työnseisaus oli kestänyt hyvin lyhyen aikaa. Työntekijät olivat pyrkineet rajoittamaan työnseisausta siten, että se ei ollut haitannut yhtiön toimintaa merkittävästi eikä aiheuttanut turvallisuusriskejä. Lääke-, pelastus- ja poliisitoimet oli jätetty lakon ulkopuolelle. Ilmakaasutehtaita ei ollut pysäytetty ja suurin osa kuljetuksista oli hoidettu kaikilla tehtailla. Turun tehtailla työntekijät olivat suostuneet työnantajan pyynnöstä erään suuren asiakkaan argonkuljetukseen, jotta yhtiö olisi välttynyt sopimussakoilta. Työntekijät olivat toiminnallaan siten vähentäneet taloudellisen vahingon olemattomaksi.

Työnantajan edustajan määräyksestä Oulun tehtaiden pääluottamusmies oli poistettu 6.5.1988 työpaikalta noin kello 14.30, vaikka tämä oli ollut suorittamassa lääkehappitehtaalla päivystystä hätätapausten varalta.

Työnseisauksen taustalla oli ollut myös kiista siitä, että työnantaja oli kieltäytynyt kutsumasta Jyväskylän toimipisteen pääluottamusmiestä neuvottelutilaisuuteen. Työntekijöiden mielestä tähän ei ollut ollut mitään perustetta, vaan Jyväskylän toimipisteen työntekijät oli perusteettomasti asetettu muita huonompaan asemaan.

Oy Aga Ab:n Työntekijät r.y:n jäsenmäärä oli 180.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä tai vaihtoehtoisesti hyvityssakon jättämistä tuomitsematta.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on vielä lausunut, että Oulun tehtaiden pääluottamusmies toimi tehtailla täyttäjänä eli hänen tehtäviinsä kuului lääkkeellisten ja teollisten happipullojen täyttäminen. Pääluottamusmiehen työtehtäviin ei kuulunut lääkehappitehtaan päivystys hätätapausten varalta. Lääkehappipullovarastot Oulussa olivat lakon aikaan olleet täysinäiset. Työnantaja ei ollut edellä mainituista syistä pitänyt tarpeellisena pääluottamusmiehen läsnäoloa työpaikalla, minkä vuoksi työnantajan edustaja oli pyytänyt häntä poistumaan sieltä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultavana ollut Oy Aga Ab:n Työntekijät r.y on yhtynyt Kemian Työntekijäin Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Aga Ab:n tehtailla on 5.5.1988 neuvoteltu palkkojen tarkistamisesta. Neuvotteluissa työntekijäpuolen edustajat ovat esittäneet omat palkankorotusvaatimuksensa, joihin on sisältynyt kemian alalla edellisen työehtosopimuskauden aikana tapahtuneiden liukumien hyvittäminen työntekijöille. Työnantaja on kieltäytynyt liukumakehityksen tarkastelusta ja esittänyt oman ehdotuksensa palkkojen korottamiseksi. Työntekijäpuoli ei ole hyväksynyt työnantajan esitystä. Oy Aga Ab:n eri tehtaiden täyttö- ja siltahenkilöstöön kuuluvat työntekijät ovat tämän jälkeen muun muassa omien palkankorotusvaatimustensa tukemiseksi olleet kanteessa kerrotuin tavoin 6.5.1988 lakossa. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole näytetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Ammattiosasto vastaa myös puheenjohtajansa osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Oy Aga Ab:n työntekijät työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:lle 9 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Silenti, Virtanen, Tiitola, Sulkunen ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.