Labor court orders union branch to pay fine for violating collective agreement wage clauses via strike actions.

Työntekijöiden toimeenpanemat työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto, joka vastasi pääluottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Porin Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Cimcorp Oy:n 52 työntekijää olivat olleet lakossa 9.6.1988 kello 8.10 - 15.40, 10.6.1988 kello 7.10 - 15.40 ja 14.6.1988 kello 13.40 - 15.40 sekä pitäneet kokouksen työaikana 13.6.1988 kello 14.00 - 15.00. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan koko työntekijäkuntaa koskevaan palkankorotusvaatimukseen. Työtaistelut olivat siten kohdistuneet erityisesti työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työntekijät olivat väittäneet palkkojen jääneen jälkeen noin viisi markkaa tunnilta. Työnantaja oli osoittanut väitteen ja vaatimukset perusteettomiksi. Vaatimuksia oli työnantajalle esittänyt muun muassa pääluottamusmies ja työpaikan työhuonekunnan puheenjohtaja. Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies oli osallistunut kaikkiin työtaisteluihin.

Ammattiosasto oli edesauttanut tilanteen kärjistymistä työpaikalla eikä ollut ryhtynyt työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työtaisteluiden lopettamiseksi ja estämiseksi. Päin vastoin ammattiosaston edustajat olivat vaatimuksia esittämällä, työtaisteluihin osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan työtaistelutoimenpiteitä. Ammattiosaston taholta ei ollut voitu havaita mitään toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi tai säilyttämiseksi.

Työnantajaliitto oli ollut työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen jokaisen työtaistelupäivän osalta erikseen yhteydessä työntekijäliittoon ja vaatinut toimenpiteitä työtaisteluiden estämiseksi ja lopettamiseksi. Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet teholtaan täysin riittämättömiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Porin Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä sekä korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on esivalmisteluistunnossa luopunut kanteesta siltä osin kuin siinä oli esitetty vaatimuksia Metallityöväen Liittoa kohtaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa.

Cimcorp Oy oli ollut lokakuuhun 1986 saakka itsenäinen yhtiö, jossa oli sovellettu eräänlaista tuotantopalkkiojärjestelmää. Tämä oli merkinnyt sitä, että työntekijät olivat saaneet sopimuskauden aikana aika ajoin henkilökohtaisia palkankorotuksia. Lokakuussa 1986 Wärtsilä oli ostanut Cimcorp Oy:n, minkä jälkeen palkkaliukumia ei ollut enää sallittu ja työtä oli teetetty aikapalkalla. Työntekijöiden laskelmien mukaan ansiotaso oli jäänyt jälkeen noin 3,50 - 5,00 markkaa verrattuna vastaavanlaisten metallialan yritysten palkkatasoon paikkakunnalla.

Työntekijät eivät missään vaiheessa olleet esittäneet palkankorotusvaatimuksia eikä työnantajakaan ollut niitä tiedustellut. Työntekijät olivat vain esittäneet palkantarkistuksia koskevan neuvottelupyynnön, jonka työnantaja oli torjunut. Lakkojen päätyttyä 14.6. oli kuitenkin päästy neuvottelukosketukseen.

Pääluottamusmies oli koko ajan ollut sitä mieltä, että asiat oli ratkaistava neuvottelupöydän ääressä ja tuonut näkemyksensä selkeästi myös työntekijöiden tietoon. Hänellä ei kuitenkaan ollut ollut mahdollisuutta lakkojen estämiseen. Ammattiosaston toimenpiteet eivät olleet olleet täysin riittäviä työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosaston johto oli kuitenkin saanut tiedon lakoista vasta haastehakemuksen välityksin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että mahdollinen hyvityssakko määrätään mahdollisimman alhaiseksi.

KUULTAVAN LAUSUMA

Porin Metallityöväen Ammattiosasto on ollut asiassa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Cimcorp Oy:n työntekijät ovat esittäneet työnantajalle selvitystä yhtiön palkkatason jäämisestä jälkeen muista vastaavanlaisten metallialan yritysten palkoista lokakuussa 1986 tapahtuneen yhtiön omistajanvaihdoksen yhteydessä toteutetun palkkaustavan muutoksen vuoksi ja ehdottaneet neuvotteluja palkantarkistuksista. Työnantajan pidettyä selvitystä perusteettomana ja kieltäydyttyä siksi työntekijöiden neuvottelupyynnöstä Cimcorp Oy:n 52 työntekijää, heidän mukanaan pääluottamusmies, ovat ryhtyneet kanteessa kerrottuihin työtaisteluihin 9.6. ja 14.6.1988 välisenä aikana. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan palkankorotuksiin ja ne ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto, joka vastaa myös pääluottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluihin, on siten rikkonut työrauhavelvollisuutta.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta luovutulta osin raukeaa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Porin Metallityöväen ammattiosaston maksamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 markkaa sekä korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, H. Rautiainen, Sulkunen ja Hynönen.

Tuomio oli yksimielinen.