Union fined for failing to enforce work peace and stop strike actions against wage rules.

Puhelinasentajien työstä poissaolot, ylityöstä kieltäytyminen sekä radiopuhelimen käytöstä kieltäytyminen olivat kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi. Lisäksi ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun. Työntekijäliiton olisi tapahtunutta tehokkaammin tullut huolehtia siitä, että ammattiosasto olisi ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi yrityksessä.

Kantaja Puhelinlaitosten Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Kuultava Mikkelin Heikkovirtatyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 10.4.1986 allekirjoitetussa puhelinalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

TYÖRAUHAVELVOITE

Sitovuus

1 Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Vastuu työrauhasta

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

2 Niin kauan kuin 19 §:ssä mainittuja neuvotteluja 19 §:n käydään tai erimielisyyden aiheuttanut asia on neuvot- 19 §:ssä mainittujen elinten ratkaistavana, ei telut asian johdosta saa julistaa lakkoa, saartoa tai työsulkua, työntekijää tämän syyn vuoksi erottaa työstään, eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi, tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

IV TYÖPALKAT

7 §

PAIKKAKUNTALUOKAT, PERUSTUNTIPALKAT JA TYÖNTEKIJÄIN RYHMITTELY

Paikkakuntaluokittelu

1 Paikkakuntaluokittelussa noudatetaan valtioneuvoston vahvistamaa luokitusta. Mikäli paikkakuntaluokittelussa tapahtuu muutoksia tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa, liitot sopivat siitä, milloin muutokset otetaan käytäntöön.

Kuukausipalkka tai tuntipalkka

2 Palkka määräytyy työhönottopaikan kalleusluokan mukaan. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän palkkausmuoto on nk. muunnettu kuukausipalkka. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän palkkausmuoto on tuntipalkka.

Muunnettu kuukausipalkka

Normaali tuntipalkka

7 Muunnetulla kuukausipalkalla olevan työntekijän palkka muodostuu siten, että hänen 7 §:n 3 kohdan mukaiseen perustuntipalkkaansa lisätään mahdollinen henkilökohtainen lisä sekä mahdollinen PAKTO:n, SAKTO:n tai RAKTO:n lisä. Näin saatu normaalituntipalkka kerrotaan luvulla 170.

9 §

ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

Aikatyö

A Aikatyötä tekevälle täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle maksetaan

1 vähintään perustuntipalkka.

2 Perustuntipalkan lisäksi voidaan työntekijälle maksaa henkilökohtaista lisää, jonka suuruus määräytyy prosentteina perustuntipalkasta seuraavien tekijöiden perusteella:

Henkilökohtaisen lisän määräytymisperusteet

- ammattitaito

- työteho

- kokemus

- työtehtävä

Henkilökohtaisen lisän määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon työnantajan järjestämän tai osoittaman ammattikoulutuksen antama ammattitaidon lisäys. Muut kuin tässä sopimuksessa mainitut työntekijän suorittamat ammatilliset kurssit tai tutkinnot otetaan huomioon siinä määrin kuin niiden voidaan katsoa lisänneen työntekijän tarvitsemaa ammattitaitoa.

Ammattityövuosien kautta saavutetun alan tuntemuksen (alallaoloaika) huomioon ottamisesta ovat liitot sopineet erikseen. (liiteosassa).

Normaali tuntipalkka

3 Perustuntipalkan + mahdollisen henkilökohtaisen lisän + mahdollisen PAKTO-, SAKTO- tai RAKTO- lisän summa on työntekijän normaalituntipalkka.

12 §

YLITYÖ, ODOTTAMATTOMAT TYÖT, HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA VARALLAOLO

A

Ylityö

1 Ylityöstä maksetaan työaikalain ja tämän työehtosopimuksen määräämä korotettu palkka.

V

ERITYISET KORVAUKSET

14 §

MATKAKULUT, MATKA-AJAN KORVAUS SEKÄ PÄIVÄ- JA RUOKARAHAT

C

Muita määräyksiä ja poikkeuksia

Vähimmäiskorvaus

Korvausta oman auton käytöstä, huomioiden kuljetusvelvollisuus, maksetaan päivittäin vähintään 15 kilometriltä, vaikka todellinen ajomäärä jäisikin tätä pienemmäksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Puhelinlaitosten Työnantajaliitto on lausunut, että sen jäsenyrityksessä Mikkelin Puhelinyhdistyksessä olivat työntekijät olleet poissa työstä 24.10.1986 kaksi tuntia, 31.10. ja 10.11.1986 kumpanakin päivänä neljä tuntia, 11.11.1986 koko päivän, 12.5.1987 kaksi tuntia, 20.11.1987 puoli tuntia ja 21.12.1987 yhden tunnin sekä 23.12.1987 koko päivän. Työstä olivat poistuneet tai olleet koko työpäivän poissa kaikki työntekijät pääluottamusmiestä lukuun ottamatta. Työstä olivat olleet poissa myös Mikkelin Heikkovirtatyöntekijät r.y:n puheenjohtaja, sihteeri, varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja, jotka kaikki kuuluivat ammattiosaston toimikuntaan. Yhdistyksen työntekijät olivat kieltäytyneet myös ylitöiden tekemisestä. Ylitöistä oli kieltäytynyt myös sanotun ammattiosaston asettama

pääluottamusmies. Edelleen työntekijät olivat kieltäytyneet käytössään olevien radiopuhelimien käytöstä.

Työntekijät olivat pääluottamusmiehen johdolla vaatineet 1986 syksystä lähtien työntekijöiden henkilökohtaisten lisien tason nostamista määrättyinä tulevina ajankohtina tietyille numerotasoille eri palkkaryhmissä. Lisäksi oli vaadittu, ettei yhdistyksen työntekijöiden suhteellinen sijoitus henkilökohtaisten lisien tasoa tarkistettaessa saanut muihin puhelinlaitoksiin verrattuna heiketä. Edelleen työntekijät olivat ilmoittaneet tekevänsä ylitöitä, jos heille maksettaisiin aina ylityöhön lähdettäessä matkakorvaus kotoa työntekopaikalle ja takaisin. Omaa autoa käytettäessä he olivat edellyttäneet saavansa päivittäin korvauksen vähintään 20 kilometriltä. Työehtosopimuksen mukaan tämä niin sanottu starttiraha eli korvaus oman auton käytöstä maksettiin vähintään 15 kilometriltä.

Työnantajan taholta oli useasti suullisesti kehotettu pääluottamusmiestä toimimaan työrauhan palauttamiseksi ja takaamiseksi. Työnantaja oli myös kehottanut ammattiosastoa ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi ja työrauhan takaamiseksi. Pääluottamusmiehelle ja ammattiosastolle oli myös lähetetty kirjallisesti vaatimuksia asiasta.

Puhelinlaitosten Työnantajaliitosta oli oltu työrauharikkomusten tapahduttua puhelimitse yhteydessä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon ja lisäksi useita kertoja lähetetty Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle kirjallisesti kehotukset työrauharikkomusten ja työehtosopimuksen vastaisen muun toiminnan lopettamiseksi. Vuoden 1986 lopulla Puhelinlaitosten Työnantajaliiton edustaja oli käynyt henkilökohtaisesti neuvotteluja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton edustajan kanssa Mikkelissä levottomuuksien lopettamiseksi. Mitkään sanotut toimenpiteet eivät kuitenkaan olleet estäneet työrauharikkomusten uusiutumista ja työehtosopimuksen vastaisen menettelyn jatkumista. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto yhtä vähän kuin Mikkelin Heikkovirtatyöntekijät r.y. eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puhelinlaitosten Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Mikkelin Heikkovirtatyöntekijät r.y:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto, jonka lausumaan jutussa kuultavana ollut Mikkelin Heikkovirtatyöntekijät r.y. osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että työntekijöiden poissaolot olivat johtuneet osallistumisesta työntekijöiden kokouksiin. Ne taas olivat olleet tarpeellisia työnantajaliiton suositteleman aktiivisen palkkapolitiikan vuoksi. Aktiivisella palkkapolitiikalla työnantajaliitto oli tarkoittanut sitä, että henkilökohtaisten lisien taso nousisi sopimuskauden aikana. Työntekijät olivat olleet huolissaan palkkojen kehityksestä aktiivisen palkkapolitiikan mukaisesti ja työnantaja olikin luvannut 19.5.1987 pidetyssä kokouksessa noudattaa yleistä kehitystä.

Mitä ylitöiden tekemiseen tuli, niin työaikalain mukaan ylitöiden teettämiseen vaadittiin työntekijän suostumus. Työntekijöiden ei ollut väitettykään ryhtyneen kollektiiviseen ylityökieltoon, jolla olisi painostustarkoitus.

Mitä radiopuhelinten käyttöön tuli, niin kun radiopuhelimet oli kiinnitetty autoihin ja kun työntekijöiden työpaikka ei ollut auto, oli sattumanvaraista, oliko työntekijä autossa, kun sinne soitettiin.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Puhelinlaitosten Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kun kokouksiin ovat osallistuneet lähes kaikki yrityksen työntekijät ja kun radiopuhelimen käytöstä kieltäytyminen on ollut käytännöllisesti katsoen täydellistä ja ylitöistä kieltäytyminen on ollut yrityksen normaaliin käytäntöön verrattuna poikkeuksellisen laajaa, on työntekijöitten toiminta ollut työnantajaan kohdistettua painostusta kerrotussa palkkauserimielisyydessä. Se on siis työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on toukokuussa 1987 käydyssä neuvottelussa jäänyt siihen käsitykseen, että erimielisyys oli selvitetty. Liiton ei olekaan katsottava olevan vastuussa sitä edeltäneistä työtaisteluista. Kun työnantajaliiton taholta on vuoden 1987 lopulla oltu useita kertoja yhteydessä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon työrauhan palauttamiseksi Mikkelin Puhelinyhdistyksessä, olisi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton tapahtunutta tehokkaammin tullut huolehtia siitä, että Mikkelin Heikkovirtatyöntekijät r.y. ryhtyisi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi yrityksessä. Tämän laiminlyödessään Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Mikkelin Heikkovirtatyöntekijät r.y:n maksamaan Puhelinlaitosten Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10 000 markkaa ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton maksamaan Puhelinlaitosten Työnantajaliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ja Mikkelin Heikkovirtatyöntekijät r.y. velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puhelinlaitosten Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, Uski, K. Rautiainen, Pohja ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.