Labor court fines union for strike participation and union for failing to enforce peace obligations under collective agreement.

Toimeenpannut lakot ja ylitöistä kieltäytymiset olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen sairausajan palkkausta sekä palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultava Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969.

4 §

Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

7 §

Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

18 vuotta täyttäneet työntekijät :

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä

8 §

Aikapalkka

Mom. 1. Aikapalkkatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

9 §

Suorituspalkka

Hinnoitteluperuste

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknisesti on mahdollista, työntekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hinnoittelusääntö

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Urakpalkkatakuu

Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntikatyön palkka taattu.

Urakan keskeyttäminen työnantajan määräyksestä

Mom. 8. Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää urakalla,maksetaan työntekijälle keskeytyksen ajalta hänen keskituntiansionsa mukainen palkka. Se maksetaan kuitenkin enintään 6 työpäivältä. Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin 6 työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä tuntityöajalta aikapalkka.

Urakan keskeytyminen muusta syystä

Jos työntekijä joutuu keskeyttämään urakkatyönjonkin työnantajasta johtuvan syyn vuoksi, ja hän ilmoittaa välittömästi tästä työnjohdolle, hänelle on pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tästä työstä maksetaan työntekijälle, mikäli keskeytys on puolta tuntia pitempi eikä työtä voida teettää urakkatyönä, 85 % hänen keskituntiansionsa mukaisesta palkasta, enintään kuitenkin kuudelta työpäivältä. Tämän kappaleenmääräyksiä on noudatettava myös silloin, kunurakkatyötä tekevän työntekijän kone rikkoutuu,ellei rikkoutuminen ole kyseisen työntekijänsyy. Tämän kappaleen määräykset eivät saa aiheuttaa muutosta aikaisempaan, työntekijän kannalta edullisempaan käytäntöön.

Soveltamisohje:

Edellä sanottua sovellettaessa on huomattava, että korvaus maksetaan ainoastaan tehdystä työstä. Jos sen sijaan työntekijälle ei keskeytyksen sattuessa voida osoittaa työtä, sovelletaan työsopimuslain 27 §:n säännöksiä.

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

20 §

Sairausajan ja synnytysloman palkka

Sairaus ja tapaturma.

Odotus- eli- karenssipäivä

Työtapaturma

Mom. 1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Jos työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, maksetaan sairausajan palkkaa jo ensimmäisen tällaisen sairauspäivän alusta. Sairausajan palkkaa maksetaan sen pituisen kalenteriajanjakson työpäiviltä, kuin seuraavastakäy ilmi:

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

29 §

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan keskusjärjestöjen 11.9.1969 allekirjoittamaa sopimusta. Ks. s. 215.

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus

Painostuskielto

Alistaminen liitoille

Työehtosopimuksen 2 ja 29 §:ssä mainitussa ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

II Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Edellä esitetyillä perusteilla allekirjoittaneet keskusliitot ovat sopineet, että ulkopuolisen työvoiman käyttö on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin:

1 §

Keskusliitot tulevat toimimaan siten, että niiden jäsenliitot, joiden toimialalla voi esiintyä ulkopuolista työvoiman käyttöä, ottavat työehtosopimuksiinsa tulevien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä seuraavat määräykset.

1. Yritysten on rajoitettava laina- eli komennustyöntekijäin käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiirellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena.

2 §

Edellisen lisäksi Suomen Työnantajain Keskusliitto ryhtyy joulukuun 31. päivään 1969 mennessä toimenpiteisiin, jotta sen jäsenyritykset menettelisivät seuraavasti:

3. Jos alihankintatoiminnan johdosta poikkeuksellisesti yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mahdollista kehoitettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksen Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaan kaikki 470 työntekijää olivat olleet lakossa 23.10.1987 kello 11.45 - 15.45, 13.11.1987 kello 11.45 - 15.45 ja 10.12.1987 kello 11.45 - 11.12.1987 kello 15.45. Ensimmäistä lakkoa edeltäneessä työntekijöiden yleisessä kokouksessa oli pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan päätetty ylityökiellosta, joka oli kestänyt 6.11.1987 saakka. Pääluottamusmies oli myös ilmoittanut, että 10.12.1987 alkaneeseen lakkoon liittyi ylityökielto, joka oli edelleen voimassa.

Työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat muun muassa työehtosopimuksen palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin. Kaikkien työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan ollut painostaa työnantajaa luopumaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Joulukuussa alkaneen työtaistelun tarkoituksena oli ollut myös painostaa työnantajaa antamaan kevytosavalmistusosastolla työskenteleville levysepille ja hitsareille työehtosopimuksesta poikkeava ansiotakuu. Tällaisen vaatimuksen työnantajalle oli esittänyt muun muassa kevytvalmistusosaston luottamusmies. Edellä esitettyjä vaatimuksia työnantajalle olivat esittäneet myös ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja ammattiosaston varapuheenjohtaja. Työtaisteluihin olivat osallistuneet muiden mukana ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja sekä toimikunnan jäsenet ja kymmenen osaston luottamusmiestä.

Työnantajan kehotuksista huolimatta ammattiosasto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Päinvastoin ammattiosaston edustajat olivat vaatimuksia esittämällä, työtaisteluun osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. Välittömästi työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen oli Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta oltu yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden ehkäisemiseksi ja sittemmin myös niiden lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet teholtaan riittämättömiä, koska ylityökielto työpaikalla oli edelleen voimassa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaalla tapahtuneiden työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa. Ylityökielto työpaikalla oli edelleen voimassa. Lokakuun 23 päivänä 1987 toimeenpantu työnseisaus oli johtunut siitä, että työnantaja oli yksipuolisesti muuttanut sairausajan palkan maksamisessa vallinnutta käytäntöä. Tehtaalla oli koko sen 17 vuotta kestäneen toiminnan ajan noudatettu käytäntöä, jonka mukaan työntekijän tullessa uuden sairauden vuoksi työkyvyttömäksi, alkoi hänen kohdallaan aina uusi sairausajan palkanmaksukausi. Työnantaja oli kuitenkin evännyt eräältä työntekijältä sairausajan palkan sillä perusteella, että sairausajan palkan maksujakso oli edellisen työkyvyttömyyden aikana kulunut loppuun. Asiasta oli käyty työpaikalla neuvotteluja, joiden tuloksena oli päätetty palata aikaisempaan käytäntöön.

Marraskuun 13 päivänä 1987 olleella lakolla työntekijät olivat osoittaneet mieltään työnantajan liiallista alihankkijoiden käyttämistä vastaan. Toisena lakon syynä oli ollut se, että työnantaja oli muuttanut yksipuolisesti ja asiasta etukäteen ilmoittamatta palkkaustapaa siten, että työntekijöiden tuntipalkat olivat alentuneet jopa useilla markoilla.

Joulukuussa 1987 olleen lakon syynä oli myös ollut alihankinta. Työntekijät eivät olleet vaatineet mitään erityistä ansiotakuuta vaan ainoastaan sitä, että kevytosavalmistusosaston työntekijöille ja kaikille muillekin työntekijöille järjestettäisiin työtä kahdeksan tuntia päivässä. Työnantaja oli vuonna 1987 teettänyt alihankintatöitä yhteensä 125 miestyövuotta. Alihankintatöiden määrä oli tarkoitus vuonna 1988 nostaa 150 miestyövuoteen. Näin suuri alihankinnan määrä oli luonnollisesti vähentänyt Valmet Paperikoneet Oy:n omien työntekijöiden työtä. Selvää oli, etteivät työntekijät olleet voineet hyväksyä tätä, vaan he olivat vaatineet, että työt pitäisi ensisijaisesti teettää yhtiön omilla työntekijöillä.

Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosaston edustajat olivat jokaisen lakon yhteydessä vaatineet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Toimenpiteet eivät kuitenkaan olleet olleet täysin riittäviä työrauhan turvaamiseksi. Sen sijaan lakot olivat olleet niin lyhytaikaisia ja alkaneet niin yllättäen, että Metallityöväen Liitolla ei ollut ollut mahdollisuusia toimia niiden estämiseksi.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli 617.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on pyytänyt sitä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä ja ammattiosastolle mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määräämistä mahdollisimman alhaiseksi.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että 23.10.1987 alkaneen työnseisauksen syyksi pääluottamusmies oli seuranneella viikolla ilmoittanut muun muassa ulkopuolisen työvoiman käytön. Työpaikalla oli myös vallinnut erimielisyyttä sairausajan palkan maksamisesta. Vastineessa mainittua sairausajan palkan maksukäytäntöä ei työpaikalla ollut ollut, eikä tällaiseen väitettyyn käytäntöön ollut palattu. Työnantaja oli jättänyt vaaditun sairausajan palkan maksamatta työehtosopimukseen perustumattomana.

Marraskuussa 1987 toimeenpannun työnseisauksen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Väite työnantajan toteuttamasta palkkaustavan muutoksesta ei pitänyt paikkaansa. Työpaikalla käydyissä neuvotteluissa asiaa oli selvitetty myös työntekijäpuolelle.

Joulukuussa 1987 alkanutta työnseisausta edeltäneissä neuvotteluissa pääluottamusmies oli viimeksi 9.12.1987 esittänyt vaatimuksen, jonka mukaan työnantajan tulisi työehtosopimuksen määräyksistä poiketen suorittaa työntekijöille työllisyyskoulutusajalta keskituntiansion mukainen korvaus. Lisäksi pääluottamusmies oli esittänyt vaatimuksen, jonka mukaan työnantajan tulisi maksaa levysepille ja hitsareille työehtosopimuksesta poiketen 5. palkkaryhmän keskimääräinen aikatuntipalkka niissä tapauksissa, jolloin työtä ei ollut tarjolla. Lisäksi pääluottamusmies oli esittänyt vaatimuksen työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasta urakkatöiden ansiotakuusta. Käydyissä neuvotteluissa oli neuvotteluja sovittu jatkettavaksi viikolla 51. Tästä huolimatta työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon 10.12.1987.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaan työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa23.10.1987, 13.11.1987 ja 10.12. - 11.12.1987. Ennen 23.10.1987 alkanutta lakkoa pidetyssä työntekijöiden yleisessä kokouksessa on tehty päätös, jonka mukaan työntekijät kieltäytyvät ylitöiden tekemisestä. Ylityökielto on kestänyt 6.11.1987 saakka. Työntekijät ovat myös 10.12.1987 alkaneen lakon jälkeen yhteisesti kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä. Ylityökielto on jatkunut vielä jutun pääkäsittelypäivänä 22.12.1987.

Lokakuun 23 päivänä alkaneen lakon syynä on ollut erimielisyydet sairausajan palkan maksamisesta, ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä ja työnantajan toteuttamasta palkkaustavan muutoksesta. Viime marraskuun 13 päivänä toimeenpannun lakon syyksi on työntekijäpuolelta ilmoitettu niinikään ulkopuolisen työvoiman käyttö ja työnantajan toteuttama palkkaustavan muutos. Myös joulukuun 10 päivänä alkaneen työtaistelun syyksi on työntekijäpuolelta ilmoitettu ulkopuolisen työvoiman käyttö. Ennen työtaistelun alkamista on työntekijäpuoli esittänyt työnantajalle myös työllisyyskoulutusajalta maksettavaa korvausta, levyseppien ja hitsareiden palkkausta ja urakkatöiden ansiotakuuta koskevia vaatimuksia. Lakot ja ylityökiellot ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen sairausajan palkkausta sekä palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin.

Työtaistelutoimenpiteisiin ovat muiden työntekijöiden ohella osallistuneet ammattiosaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet sekä ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja 10 osaston luottamusmiestä. Ammattiosaston edustajat ovat lakkojen yhteydessä vaatineet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen muihin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai pikaiseksi lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta on työtaistelujen alkamisen jälkeen oltu yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Vaikka työtaistelutoimenpiteet ovat ylityökieltona jatkuneet työpaikalla, ei Metallityöväen Liiton ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin saadakseen ammattiosaston huolehtimaan siitä, että työtaistelutoimenpiteet työpaikalla välittömästi lopetettaisiin. Liitto vastaa tästä laiminlyönnistä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 15 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa ja molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Virtanen, Airaksinen, Pohja ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.