Dismissal of wrongful dismissal claim where employee refused a lower-paid transfer due to commute and salary concerns.

Liikkeen uudistamisen yhteydessä oli katsottu, ettei päivittäistavaraosaston hoitajalla ollut osaston huonon myyntituloksen vuoksi edellytyksiä jatkaa entisessä tehtävässään.

Osastonhoitajalle oli tarjottu liikkeen palveluksessa muita tehtäviä, joista hän oli kieltäytynyt työmatkan pidentymiseen ja ansioiden alentumiseen vedoten. Irtisanomisen perusteeksi ilmoitettu kieltäytyminen vastaanottamasta tarjottua tehtävää.

Kanteessa vaadittu vahingonkorvausta perusteettoman irtisanomisen johdosta. Kanne hylätty. (Ään.)

Kantaja Myymäläesimiesten Liitto r.y. Vastaaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Kuultava Koillismaan Osuuskauppa

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan Työnantajaliiton ja muun ohessa Myymäläesimiesten Liiton välisessä, ajaksi 1.5.1984 31.3.1987 tehdyssä myymälän ja osastonhoitajien, tuotevarastonhoitajien sekä keskusvarastonhoitajien työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

6 §

Työsuhteen päättyminen

1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole kirjallisesti tai muuten todisteellisesti sovittu, työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa. Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika yksi kuukausi. 2. Tähän työehtosopimukseen sidottuihin toimihenkilöihin sovelletaan työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä allekirjoitettua irtisanomissuojaa koskevaa yleissopimusta siinä laajuudessa kuin irtisanomissuojasopimuksessa määrätään.

Työehtosopimuksen liitteenä olevassa toimisopimuksen sovellutusohjeessa sanotaan muun ohella seuraavaa:

Toimisopimuksen muuttaminen

B. Henkilökohtainen sopimus

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia joko tämän toimisopimuksen jonkin ehdon muuttamisesta tai sopimuksen ehtojen muuttamisesta kokonaiduudessaan. (Esim. siirtyminen toiseen tehtävään.) Uusi sopimus on laadittava kirjallisesti, kun sopimus syntyy.

C. Työnantajan suorittama yksipuolinen muutos

Toimisopimuksen yksipuoliselle muuttamiselle on oltava perustellut syyt. Yleisesti noudatettu työmarkkinakäytäntö edellyttää irtisanomisperusteen olemassaoloa. Työnantajan on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti toimihenkilölle. Muutosilmoituksessa on mainittava perustelut toimenpiteelle. Yksipuolinen muutos voi tulla voimaan aikaisintaan irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaikana toimihenkilö ei ole velvollinen tekemään muuta kuin aikaisemman työsopimuksensa mukaista työtä.

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n kesken 5.6.1984 tehdyssä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 §

Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä

Irtisanomisen peruste irtisanomismenettelystä annetun lain piiriin kuuluvissa irtisanomistapauksissa määräytyy työsopimuslain 37 §:n mukaan. Työsuhteen päättämisessä, erimielisyyksien selvittelyssä, lain ja sopimuksen rikkomisen seuraamuksissa ja tuomioistuinkäsittelyssä noudatetaan irtisanomismenettelystä annetun lain ja tämän sopimuksen 5 §:n määräyksiä.

5 §

Neuvottelujärjestys ja työtuomioistuin

Liittojen välillä ratkaistavaksi voidaan saattaa erimielisyys, joka koskee tämän sopimuksen noudattamista ja mahdollisen rikkomisen seuraamuksia. Elleivät työnantaja- tai työntekijäliitot pääse asiassa yksimieliseksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen tai työtuomioistuinlain mukaisesti välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi. Kanteen nostamiseen työtuomioistuimessa noudatetaan laissa säädettyjä määräaikoja. Sopimuksen 3 §:ssä mainituissa tapauksissa järjestöt voidaan tuomita työehtosopimuslain mukaisiin hyvityssakkoihin ainoastaan silloin, kun on kysymys sen 1 kappaleen rikkomisesta. Työnantajaan kohdistuvat seuraamukset sopimuksen 3 §:n rikkomisesta määräytyvät työsopimuslain ja irtisanomismenettelyä koskevan lain mukaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Myymäläesimiesten Liitto on lausunut, että Kalevi Kurtti oli tehnyt Taivalkosken Osuuskaupan kanssa suullisen työsopimuksen, jonka mukaisesti hän oli toiminut Taivalkosken Sokos-hallin päivittäistavaraosaston hoitajana 27.8.1979 alkaen. Taivalkosken Osuuskauppa oli sittemmin sulautunut Koillismaan Osuuskauppaan.

Työehtosopimuksen sekä työsopimuksen perusteella Kurtin toimipaikka oli ollut Taivalkosken Sokos-halli. Toimipaikka oli oleellinen osa työsopimusta, eikä työnantajalla ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa tällaista työsopimuksen olennaista ehtoa.

Koillismaan Osuuskauppa oli yksipuolisesti ja ilman hyväksyttävää syytä muuttanut 1.4.1986 lukien Kurtin toimisopimusta siirtämällä hänet pois päivittäistavaraosaston hoitajan tehtävistä. Osastolle oli valittu uusi hoitaja jo ennen kuin Kurtin kanssa oli edes alettu keskustella tehtävämuutoksista.

Keskustelujen ja neuvottelujen jälkeen Kurtti oli suostunut toimisopimuksensa muuttamiseen siten, että hän siirtyisi Metsäkylän myymälän myymälänhoitajaksi. Kurtti oli suostunut tähän järjestelyyn siitä huolimatta, että matkaa Taivaskoskelta Metsäkylään oli 40 kilometriä. Kurtti oli kuitenkin edellyttänyt, että työpaikan siirto ei alentaisi hänen palkkaustaan. Todellisuudessa Kurtti olisi suostunut ansioidensa alentamiseen, koska matkakustannukset olisivat muodostuneet melko suuriksi. Koillismaan Osuuskauppa ei kuitenkaan ollut suostunut säilyttämään palkkaa entisellään, vaan olisi huomattavasti alentanut sitä.

Kun asiassa ei ollut päästy neuvotteluratkaisuun, Koillismaan Osuuskauppa oli 2.6.1986 irtisanonut Kurtin työsopimuksen päättymään 2.8.1986.

Koillismaan Osuuskauppa oli perustellut irtisanomista huonolla taloudellisella tuloksella. Osuuskauppa oli väittänyt, että Kurtin johtama osasto olisi ollut epäsiisti ja että tästä epäsiisteydestä olisi johtunut osuuskaupan joutuminen sivuun Taivalkosken kunnan elintarvikekaupasta. Osuuskauppa oli lisäksi väittänyt Kurtin epäonnistuneen esimiehenä.

Asian selvittelyn yhteydessä Koillismaan Osuuskauppa ei ollut voinut näyttää toteen väitteitään. Toimipaikan muutokselle tai irtisanomiselle ei ollut voitu esittää hyväksyttävää syytä.

Kurtin johtaman päivittäistavaraosaston tulos ei ollut sanottavasti poikennut muiden vastaavan kokoisten osuuskauppojen päivittäistavaraosastojen tuloksesta. Tuloksen huonontumiseen oli osittain vaikuttanut Taivalkosken Osuuskaupan sulautuminen Koillismaan Osuuskauppaan. Tämän syyn myös työnantajapuoli oli myöntänyt. Asian selvittelyn yhteydessä työnantaja ei ollut voinut osoittaa, että Kurtti olisi työssään syyllistynyt sellaisiin virheisiin tai laiminlyönteihin, jotka olisivat vaikuttaneet osaston tulokseen.

Taivalkosken kunnanhallituksen 11.8.1986 tekemässä päätöksessä oli perusteluna tavaroiden ostamiselle toisesta liikkeestä ollut, että toinen liike oli keskittynyt omalle paikkakunnalle ja siten hyödytti kuntaa enemmän kuin Koillismaan Osuuskauppa. Väitetty epäsiisteys ei ollut vaikuttanut Taivalkosken kunnan päätöksiin.

Paikalliset neuvottelut irtisanomisen johdosta oli käyty Kuusamossa 15.10.1986. Asiasta oli neuvoteltu myös asianosaisliittojen välillä ja neuvottelut olivat päättyneet 16.2.1987 tuloksettomina.

Kurtti oli ollut työsuhteensa päättymisestä alkaen työttömänä. Hän oli syntynyt vuonna 1939, joten hänen ikänsä asetti rajoituksia uuden työpaikan saamiselle. Kurtin palkka osuuskaupan palveluksessa oli 1.5.1986 alkaen ollut 6 881 markkaa kuukaudessa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Myymäläesimiesten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Koillismaan Osuuskauppa on irtisanonut Kurtin työsopimuksen ilman irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen edellyttämää erityisen painavaa syytä ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti, sekä osuuskaupan velvoittamista suorittamaan Kurtille vahingonkorvauksena 20 kuukauden palkkaa vastaavat 137.620 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto KTL on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Kurtin hoidossa ja vastuulla toiminut päivittäistavaraosasto oli liiketaloudellisten laskelmien ja markkinaosuustilastojen mukaan menestynyt erittäin heikosti vuoden 1982 jälkeen. Kurtti oli ollut täysin tietoinen toimeensa sisältyvästä markkinaosuusja tulosvastuusta. Osaston myynti- ja tuloskehitystä oli seurattu ja eritelty kuukausittain. Kurtin sopeutumattomuudesta ja joustamattomuudesta johtuen tilanne oli kuitenkin huonontunut jatkuvasti. Tilannetta oli yritetty korjata kaikin käytettävissä olevin keinoin. Koillismaan Osuuskauppa oli muun muassa lokakuun 1985 ja tammikuun 1986 välillä järjestänyt laajan koulutustilaisuuden, jossa päivittäistavaraosastojen osastonhoitajia oli koulutettu ja valmennettu uusiin toimintamuotoihin. Tämäkään koulutus ei ollut muuttanut Kurtin työskentelyä, vaan tilanne oli edelleen huonontunut.

Liikkeen johto oli saanut jatkuvasti kuulla valituksia Kurtin toiminnasta sekä asiakkailta että Kurtin alaisilta. Muun muassa liikkeen epäsiisteys, Kurtin joustamattomuus henkilöstöasioissa sekä sopeutumattomuus yleiseen kanssakäymiseen, markkinointiin ja toiminnan kehittämiseen olivat seikkoja, jotka olivat aiheuttaneet ylipääsemättömän tilanteen. Pääsyy osaston heikkoon menestymiseen oli ollut Kurtin omassa toiminnassa, mitä ei edes annetulla koulutuksella ollut onnistuttu parantamaan.

Tässä huolestuttavassa tilanteessa työnantajan oli ollut pakko tehdä jotain. Toimipaikan toimintamuotoa ja -tyyliä oli ollut tarpeen muuttaa perusteellisesti. Koska Kurtti oli ollut muutokseen haluton, hänellä ei ollut katsottu olevan mitään mahdollisuuksia selviytyä tehtävästään. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut ollut irtisanoa Kurttia, vaan hänelle oli uskottu löytyvän sopiva vastuualue osuuskaupan muista toiminnoista.

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä oli päätetty muuttaa perusteellisesti toimipaikan toimintatapa ja taloudelliset tavoitteet. Helmikuun 14 päivästä 1986 alkaen Kurtin kanssa oli neuvoteltu useita kertoja uusista tehtävistä osuuskaupan toimialueella. Kurtille oli tarjottu muun muassa Metsäkylän, Tyrämäen ja Vasaraperän myymälänhoitajan tehtävää sekä Kuusamon rautatalon lähettämönhoitajan tehtävää.

Kurtti oli kieltäytynyt kaikista esitetyistä vaihtoehdoista vastoin muun muassa paikallisen luottamusmiehen esitystä. Helmikuusta 1986 alkaen jatkuneet neuvottelut eivät olleet tuottaneet tulosta, vaan Kurtti oli kieltäytynyt itsepintaisesti tehdyistä työtarjouksista, mikä lopulta oli johtanut hänen työsuhteensa päättymiseen.

Kurtin hoitamaa päivittäistavaraosastoa koskevat taloudelliset selvitykset olivat olleet erimielisyysneuvottelun pohjana. Vuonna 1983 myynnin kasvu oli ollut 2,5 %, kun aikaisempina vuosina se oli ollut yli 10 %. Vuonna 1985 myynti oli vähentynyt 0,3 % ja 31.3.1986 laskettuna vähennys oli ollut 13 %. Osaston myynti oli alentunut noin neljänä viimeisenä vuonna. Laskentaperusteet olivat olleet koko ajan samat.

Marketindeksin markkinaosuustilastojen mukaan Kurtin osaston markkinaosuus oli ollut vuonna 1983 27,1 %, vuonna 1984 23,7 % ja 1985 17,9 %. Kahdessa vuodessa oli tapahtunut noin 10 %:n markkinaosuuden menetys, mikä oli merkinnyt hälyyttävää kehitystä koko Taivalkosken Sokos-hallille ja Koillismaan Osuuskaupalle.

Fuusio ei ollut ollut myynnin laskun syy, koska kehitys oli alkanut jo paljon aikaisemmin. Lisäksi vastaavassa tilanteessa monet muut päivittäistavaraosastot olivat koko ajan tehneet hyvää tulosta. Sallan Sokos-hallin päivittäistavaraosasto oli vastaavassa tilanteessa koko ajan parantanut sekä markkinaosuuttaan että tulostaan ilman, että osastoon oli investoitu mitään.

Koillismaan Osuuskaupalla oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä Kurtin oman menettelyn seurauksena ollut erityisen painava syy toimipaikan toimintamuodon muuttamiseen ja Kurtin siirtämiseen toisiin tehtäviin. Tässä tilanteessa työnantajalla olisi ollut mahdollisuus myös irtisanoa Kurtin työsopimus, mutta työnantaja oli uskonut Kurtin voivan sijoittua muihin tehtäviin. Taivalkosken Sokos-halli oli muutettu S-Marketiksi 4.6.1986. Tämän muutoksen jälkeen oli muun muassa osa Taivalkosken kunnan koulujen elintarviketilauksista jälleen siirtynyt Koillismaan Osuuskaupalle.

Kurtin oma toiminta oli ollut pääsyy osaston heikkoon menestymiseen. Häntä oli yritetty kouluttaa ja sitä kautta saada tilanteeseen parannusta. Näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut, vaan Kurtti oli vetäytynyt yleisten syiden taakse osastonhoitajan vastuuta paeten. Tilanteessa ei ollut ollut muuta mahdollisuutta kuin muuttaa Kurtin työtehtäviä tai irtisanoa Kurtin työsopimus.

Työnantaja oli pyrkinyt yli neljä kuukautta jatkuneiden neuvottelujen ja työtarjousten kautta yhteisymmärrykseen Kurtin tehtävien muuttamisesta tässä kuitenkaan onnistumatta.

Kaikissa neuvotteluissa oli ollut lähtökohtana, ettei Kurttia irtisanottaisi vaan hänelle tarjottaisiin vaihtoehtoisia työtehtäviä osuuskaupan palveluksessa. Työnantajan tarjoamat ehdot olivat aina olleet paremmat kuin työehtosopimuksen mukaiset ehdot ja tavoitteena oli ollut löytää Kurtin ammattitaitoa vastaava tehtävä.

Koska Kurtti ei työnantajan mielestä ollut ollut pätevä uudistettavan liikkeen päivittäistavaraosaston osastonhoitajaksi eikä hän myöskään ollut suostunut ottamaan vastaan tehtyjä työtarjouksia, oli Kurtti itse aiheuttanut työsuhteensa päättymisen. Kurtin olisi tullut vastaanottaa osuuskaupan tarjoamat uudet työtehtävät.

Kurtin irtisanomiseen oli siinä vaiheessa, kun se oli toimeenpantu, ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto KTL on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Myymäläesimiesten Liitto on vastineen johdosta lausunut muun ohella, että Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ilmoittama koulutustilaisuus oli järjestetty, mutta se oli ollut osa SOK-järjestön koko maata varten tekemästä koulutussuunnitelmasta. Koulutustilaisuus oli ollut kaikille osastonhoitajille tarkoitettu, eikä sillä ollut erityisesti parannettu Kurtin ammattitaitoa. Kurtti oli kuitenkin itse pitänyt koulutusta hyödyllisenä. Koulutuksen kestäessä hän oli järjestänyt osastonsa henkilökunnalle kaksi tai kolme tilaisuutta, joissa hän oli selvittänyt koulutuksessa oppimiaan uusia asioita.

Vastineessa oli kerrottu, että myynti- ja tuloskehitystä oli seurattu ja eritelty kuukausittain. Kurtti oli kyllä saanut kuukausittain käyttöönsä tilastot, mutta hänelle ei koskaan edes ollut huomautettu myyntilukujen laskusta. Kurtti olikin ollut sitä mieltä, että hän oli omalta osaltaan tehnyt kaikkensa tuloksen parantamiseksi.

Vastinekirjelmässä oli ilmoitettu, että Kurtin toiminnasta olisi jatkuvasti aiheutunut valituksia sekä asiakkailta että Kurtin alaisilta. Tällaisia valituksia ei kuitenkaan koskaan ollut saatettu Kurtin tietoon. Kurttia ei ollut huomautettu vastineessa väitetyistä virheistä.

Kurtti oli ollut valmis siirtymään Metsäkylän myymälänhoitajan toimeen. Asiasta oli päästy jo alustavaan sovintoon, mutta siirto oli jäänyt toteutumatta työnantajasta johtuvista syistä. Kurtti ei ollut kieltäytynyt siirtymästä Metsäkylän myymälään.

Tyrämäen myymälä oli irtisanomisen aikaan ollut lopetusuhan alainen ja myymälä oli myöhemmin lopetettu. Tyrämäen myymälänhoitajan tehtävää oli tarjottu Kurtille, jotta hän myymälän lopettamisen yhteydessä olisi ollut oikeutettu erorahaan. Tähän Kurtti ei kuitenkaan ollut ollut valmis suostumaan, koska hän oli halunnut työsuhteensa jatkuvan.

Kuusamon rautatalon lähettämön hoitajan tehtävistä oli keskusteltu Kurtin kanssa. Tästä tehtävästä Kurtti oli kieltäytynyt, koska työmatka olisi ollut noin 160 kilometriä päivässä ja koska hänellä ei ollut ollut kokemusta tämänkaltaisista tehtävistä. Ammattitaitoaan vastaamatonta työtä Kurtti ei ollut ollut velvollinen ottamaan vastaan.

Oikeuskäytännössä oli hyväksytty periaate, jonka mukaan osaston tuloksen heikkouden pitäisi johtua työntekijän viaksi huolimattomuutena tai laiminlyöntinä luettavasta syystä. Kurtin osaston tuloksen heikkeneminen ei ollut johtunut sellaisesta syystä. Myynnin epäsuotuisaan kehitykseen oli vaikuttanut varsin voimakkaasti Taivalkosken Osuuskaupan sulautuminen Kuusamon Osuuskauppaan. Fuusio oli toteutettu vuonna 1983. Fuusiosta oli jouduttu käymään kaksi jäsenäänestystä, sillä sulauttamisella oli ollut varsin paljon vastustajia jäsen- ja asiakaskunnassa. Fuusion toteuduttua oli myynti alkanut Kurtin havaintojen mukaan selvästi laskea.

Todettuaan myynnin alkaneen laskea Kurtti oli välittömästi ottanut yhteyttä osuuskaupan toimitusjohtajaan. Kurtti oli esittänyt muun muassa myymälätilojen uudistamista. Kaikki kilpailevat kaupparyhmittymät paikkakunnalla olivat uusineet tilojaan vuosina 1984 ja 1985. Taivalkosken Osuuskauppa oli uusittu kuitenkin vasta vuonna 1986. Toimitilojen puutteellisuus oli vaikuttanut omalta osaltaan siihen, että markkinaosuuksia oli menetetty.

Myynnin kehittymiseen olivat vaikuttaneet myös eräät muut Kurtista riippumattomat seikat. Vuosien 1982 ja 1983 vaihteessa tavaroiden hinnoittelukertoimia oli nostettu, minkä seurauksena liikkeestä oli asiakkaiden käsityksen mukaan tullut kallis ostopaikka. Kurtti oli vastustanut hinnoittelukertoimien korottamista, mutta korotukset oli toteutettu tästä huolimatta.

Vuonna 1984 oli poistettu elintarvikeostoista henkilökunta-alennus, joka siihen saakka oli ollut 4 prosenttia. Tämäkin toimenpide oli vähentänyt selvästi asiakaskäyntejä.

Omalta osaltaan Kurtti oli pyrkinyt tekemään kaikkensa myyntituloksen parantamiseksi. Hänen toimintamahdollisuutensa olivat kuitenkin olleet varsin rajoitetut. Lisäksi osaston henkilöstökuluja oli lisätty Kurtin vastustuksesta huolimatta. Vuonna 1980 kaksi työntekijää ja vuonna 1984 yksi työntekijä oli siirretty Kurtin osastolle, vaikkei mitään tarvetta henkilöstön lisäämiseen ollut ollut.

Koillismaan Osuuskaupan Taivalkosken myymälöiden tulos ei vuonna 1985 ollut ollut kovin hyvä, mutta Kurtin osaston tulos ei ollut oleellisesti poikennut myöskään muiden Koillismaan Osuuskaupan elintarvikeosastojen tuloksista.

Taivalkosken Sokos-halli oli muutettu S-Marketiksi 4.6.1986. Kurtin entisen elintarvikeosaston tulos ei ollut parantunut Kurtin työsuhteen päättymisen jälkeenkään.

Taivalkosken kunnan koulujen elintarviketilaukset eivät olleet tulleet takaisin Koillismaan Osuuskaupalle, koska Taivalkosken kunnan koululautakunta ja kunnanhallitus olivat päättäneet elintarvikkeiden hankinnasta koko lukuvuodeksi 1986 - 1987. Kunnanhallituksen asiaa koskeva viimeinen päätös oli tehty 11.8.1986.

Jutun pääkäsittelyistunnossa Myymäläesimiesten Liitto on ilmoittanut Kurtin edelleen olevan työtön.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Koillismaan Osuuskauppa on osaltaan yhtynyt Kaupan Työnantajaliitto KTL:n puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kalevi Kurtti on 27.8.1979 alkaen toiminut Taivalkosken Sokos-hallin päivittäistavaraosaston hoitajana. Osastonhoitajan tehtävään on 1.4.1986 lukien otettu toinen henkilö ja Kurtti on siitä alkaen työskennellyt toimipaikan muissa tehtävissä. Koillismaan Osuuskauppa on 2.6.1986 irtisanonut Kurtin työsopimuksen päättymään 2.8.1986. Irtisanomisperusteeksi on ilmoitettu Kurtin kieltäytyminen vastaanottamasta hänelle tarjottua osuuskaupan Metsäkylän myymälän myymälänhoitajan tehtävää 1.6.1986 lukien.

Taivalkosken Sokos-halli on sen toimitilojen uudistamisen jälkeen 4.6.1986 lukien jatkanut toimintaansa SMarket Joki-Jussina. Päivittäistavaraosaston hoitajan tointa ei tässä yhteydessä ole lakkautettu. Koillismaan Osuuskauppa on irtisanomisen johdosta käydyissä paikallisneuvotteluissa tuonut esiin, ettei Kurtilla katsottu olleen mahdollisuuksia selviytyä S-Market Joki-Jussin päivittäistavaraosaston hoitajan tehtävästä ja että sen uskominen toiselle henkilölle oli siten ollut välttämätöntä.

Kurtin sopimattomuutta päivittäistavaraosaston hoitajaksi osuuskauppa on perustellut osaston tuloksen heikkenemisellä vuodesta 1982 alkaen. Osaston myynnin kasvu oli ollut vuonna 1982 10,2 %, vuonna 1983 2,2 % ja vuonna 1984 3,5 %. Myynti oli laskenut vuonna 1985 0,3 % ja vuoden 1986 ensimmäisellä neljänneksellä 13 %. Osaston oma tulos oli ollut tappiollinen vuonna 1985 42 000 markkaa ja vuoden 1986 ensimmäisellä neljänneksellä 35 000 markkaa. Päivittäistavaraosaston markkinaosuus paikkakunnalla oli ollut vuonna 1983 27,1 %, vuonna 1984 23,7 % ja vuonna 1985 enää 17,9 %, joten markkinaosuus oli kahdessa vuodessa alentunut lähes 10 %:lla.

Kurtin hoitaman osaston huonon tuloksen syyksi Koillismaan Osuuskauppa on ilmoittanut Kurtin epäonnistumisen tehtävässään. Vaikka vastuun osaston myynnin kehityksestä ja tuloksesta olisi pitänyt olla Kurtille selvä ja vaikka häntä oli lokakuun 1985 ja tammikuun 1986 välisenä aikana järjestetyssä seminaarisarjassa valmennettu uusiin toimintamuotoihin, Kurtti ei ollut pystynyt muuttamaan osastonsa toimintaa myynnin ja tuloskehityksen varmistamiseksi. Liikkeen johto oli saanut hyvin kielteistä palautetta osaston epäsiisteydestä, mistä johtuen osuuskauppa oli menettänyt asemaansa Taivalkosken kunnan laitosten tarpeisiin käytettävien elintarvikkeiden toimittajana. Henkilöstöasioissa ja yleisessä kanssakäymisessä Kurtti oli ollut joustamaton, mistä oli syntynyt ongelmia muun muassa silloin, kun henkilöstöjärjestelyjä oli pyritty taloudellisin periaattein suorittamaan.

Osuuskaupan toimitusjohtaja on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut kunnan terveysviranomaisten useita kertoja tehneen muistutuksia Kurtin hoitaman osaston lihatuotteiden laadusta. Kunnan laitoksista oli palautettu muun muassa jauhelihatuotteita osastolle. Osaston epäsiisteys ja terveysviranomaisten kanta oli ollut asiakaskunnan tiedossa, millä seikalla oli todennäköisesti ollut huomattava vaikutus myynnin jatkuvaan heikkenemiseen. Päivittäistavaraosaston heikko tulos olisi saattanut johtaa jopa Taivalkosken Osuuskaupan joutumiseen konkurssiin, jolta oli vältytty sulauttamalla se vuoden 1985 alusta Koillismaan Osuuskauppaan.

Osuuskaupan kenttäjohtajana 1.1.1986 lukien toiminut henkilö on työtuomioistuimessa todistajana kertonut Kurtin hoitaman osaston menettäneen asiakkaiden luottamuksen terveysviranomaisten suorittamien kokeiden tulosten ja kunnan laitosten suorittamien palautusten johdosta. Kun Kurtti ei lisäksi ollut kyennyt yhteistoimintaan muiden osastonhoitajien kanssa, niin osuuskaupan johdossa oli katsottu, ettei Kurtti olisi ollut sopiva henkilö S-Market Joki-Jussin päivittäistavaraosaston hoitajan tehtävään.

Asiassa on käynyt selville, ettei Kurtille ole asetettu selviä tavoitteita myynnin ja tuloksen parantamiseksi ja ettei osuuskaupan johto ole antanut Kurtille tilanteen johdosta varoitusta tai huomautusta. On ilmeistä, että päivittäistavaraosaston myyntiin on erityisesti vaikuttanut sen toimitilojen huonokuntoisuus ja epäsiisteys. Tilat ovat olleet pitkän aikaa uudistamisen tarpeessa ja Kurtti onkin tehnyt osuuskaupan johdolle ehdotuksia niiden korjaamisesta. Kurtilla ei ole ollut mahdollisuutta yksin ratkaista hoitamansa osaston tulokseen vaikuttavia seikkoja, kuten myytävien tuotteiden hinnoittelua ja osaston henkilöstön määrää. Päivittäistavaraosaston myyntiin on vaikuttanut Taivalkosken Osuuskaupan sulautuminen Koillismaan Osuuskauppaan, mitä asiakaskunnassa on yleisesti vastustettu.

Asiassa esitetty selvitys osoittaa, ettei osuuskaupan tarkoituksena ole alunperin ollut Kurtin irtisanominen, vaan hänelle on ennen irtisanomista ainakin 28.2.1986 alkaen käydyissä neuvotteluissa pyritty järjestämään muuta työtä osuuskaupan palveluksessa. Hänelle on näytetty tarjotun neljää eri tehtävää, joista kolmea voidaan pitää sellaisina, joita Kurtti ei työmatkansa huomattavan pidentymisen tai muiden syiden vuoksi olisi voinut ottaa vastaan. Osuuskaupan Metsäkylän myymälän myymälänhoitajan tehtävää Kurtille on tarjottu vielä 8.5.1986 käydyssä neuvottelussa. Kurtin ilmoitettua ottavansa tehtävän vastaan vain sillä edellytyksellä, että hän saisi siitä samat palkkaedut kuin osastonhoitajan tehtävästä, osuuskaupan puolesta on kieltäydytty hyväksymästä palkkavaatimusta ja todettu Kurtin työsuhteen päättyvän.

Esitetyn selvityksen mukaan Kurtin palkkavaatimus on ollut 6 912 markkaa kuukaudessa ja osuuskaupan palkkatarjous eräiden siirtymäajan järjestelyjen jälkeen, jolloin Kurtille olisi maksettu parempaa palkkaa, 6 210 markkaa kuukaudessa. Lisäksi hän olisi voinut saada vuodessa enintään yhden kuukauden palkkaa vastaavan kannustuslisän. Mikäli Kurtti olisi vastaanottanut Metsäkylän myymälän myymälänhoitajan tehtävän, hänen työmatkakseen olisi muodostunut noin 80 kilometriä päivässä.

Kurtin toiminnasta päivittäistavaraosaston hoitajana esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että Koillismaan Osuuskaupalla on ollut riittävä aihe olla uskomatta uudistetun S-Market Joki-Jussin saman osaston hoitajan tehtäviä Kurtille. Vaikka sitä ei ehkä yksin olisi voitu pitää riittävänä syynä Kurtin irtisanomiseen kokonaan osuuskaupan palveluksesta, niin koska Kurtti on kieltäytynyt vastaanottamasta hänelle tarjottua Metsäkylän myymälän myymälänhoitajan tehtävää päivittäistavaraosaston osastonhoitajan tehtävän sijaan, jonka hoitamiseen hän on osoittautunut soveltumattomaksi, osuuskaupalla on työtuomioistuimen mielestä ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy Kurtin irtisanomiseen. Näin tehdessään osuuskauppa ei siten ole menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laadun vuoksi Kaupan Työnantajaliitto saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, Äimälä, K. Rautiainen, Palanko-Laaka ja Hynönen.

Eri mieltä ollut jäsen Hynönen, jonka lausuntoon jäsen Palanko-Laaka yhtyi, lausui:

Työtuomioistuimen enemmistön näkemykseen yhtyen katson, että Koillismaan Osuuskaupalla on ollut sinänsä riittävä aihe olla uskomatta uudistetun S-Market Joki-Jussin saman osaston hoitajan tehtäviä Kurtille. Olosuhteet huomioon ottaen sitä ei yksin voi pitää riittävänä syynä Kurtin irtisanomiseen kokonaan osuuskaupan palveluksessa. Koska Kurtti on kieltäytynyt vastaanottamasta hänelle tarjottua Metsäkylän myymälän myymälänhoitajan tehtävää päivittäistavaraosaston hoitajan tehtävän sijaan siksi, että hänen palkkaetunsa olisivat heikentyneet uudessa tehtävässä, osuuskaupalla ei mielestäni ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua erityisen painavaa syytä Kurtin irtisanomiseen. Näin tehdessään osuuskauppa on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Kurtin perusteltu siirtäminen pois päivittäistavaraosaston hoitajan tehtävistä on seikka, jota on pidettävä korvauksen suuruutta alentavana.

Velvoitan Koillismaan Osuuskaupan maksamaan Kurtille korvauksena sopimuksenvastaisesta irtisanomisesta 80 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 13.4.1987 lukien. Lisäksi velvoitan Koillismaan Osuuskaupan korvaamaan Myymäläesimiesten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.