Labor court dismisses strike penalty claim when strike stems solely from employer's fault and unfair management.

Ammattiosastoa ei ollut tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin työtaisteluna kohdistuneen työnseisauksen johdosta, kun se oli johtunut yksinomaan työnantajan viaksi jäävästä syystä. Työnantaja vastasi työnjohtajan epäasiallisesta ja työntekijöitä loukkaavasta menettelystä.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnjohtajan lausumaa olisi voitu pitää työehtosopimukseen kohdistuvana työtaistelutoimenpiteen käsittävänä painostuksena.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultavat Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45 r.y. Yhtyneet Paperitehtaat Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 25.3.1986 solmitussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tervasaaren tehtaiden koneja rakennuskorjaamolla oli tapana antaa aamuisin työmääräykset työntekijöille. Työpäivän alkaessa 17.10.1986 oli heti kello 7.00 jälkeen eräs kirvesmies määrätty tekemään rakennustelineitä sulfaattisellutehtaalle. Hän oli palannut takaisin noin tunnin päästä pyytäen työnjohtajalta apumiestä, jota hän oli katsonut tarvitsevansa. Hänelle oli annettu apumieheksi toinen kirvesmies. Tämän jälkeen työntekijät olivat pyytäneet annettua työtehtävää urakaksi. Kun työnjohtaja ei ollut tähän suostunut, työntekijät olivat ilmoittaneet työn suorittamiseen kuluvan koko päivän. Tällöin työnjakoa seurannut toinen työnjohtaja oli tokaissut, että tuollaisille miehille pitäisi antaa lopputili, kun he vaativat urakkaa pienistäkin töistä.

Myöhemmin samana päivänä rakennuskorjaamon luottamusmies ja pääluottamusmies olivat ilmoittaneet työnantajan edustajille haluavansa neuvotella asiasta. Tällöin oli sovittu tapaamisesta vähän ennen kello 14.00. Neuvotteluissa oli ollut läsnä työnjohtaja, korjaamopäällikkö, luottamusmies ja pääluottamusmies. Luottamusmiehet olivat ilmoittaneet, etteivät työntekijät sietäneet uhkailuja. He olivat myös edellyttäneet, että korjaamopäällikkö olisi nuhdellut työnjohtajaa tapahtumien johdosta. Näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Kenellekään työntekijälle ei työnjohtajan edellä selostetusta lausumasta ollut voinut syntyä sellaista käsitystä, että työntekijöitä olisi uhattu työsuhteen päättymisellä.

Keskustelujen jälkeen kone- ja rakennuskorjaamon työntekijät olivat poistuneet työpaikalta kello 14.00. Lakkoon olivat osallistuneet kone- ja rakennuskorjaamon päivätyöntekijät ja ne työntekijät, jotka olivat iltavuorossa. Iltavuorossa olevat työntekijät olivat palanneet työpaikalle kello 16.00, minkä jälkeen työt olivat jatkuneet normaalisti. Lakkoon oli osallistunut kaikkiaan 58 työntekijää, joukossaan rakennuskorjaamon luottamusmies.

Lakon lyhytaikaisuuden vuoksi ei siitä ollut ehtinyt syntyä erityistä vahinkoa. Tehtaan tuotanto oli kuitenkin vaarantunut, koska korjaustyöntekijät olivat poistuneet työpaikalta.

Työtaistelu kohdistui erityisesti työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin työehtosopimusmääräyksiin.

Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45 ei ollut ryhtynyt työnantajan kehotuksesta huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun ehkäisemiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosaston edustajat olivat työtaisteluun osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan sitä. Erityisesti

ammattiosaston vastuu korostui siinä, että rakennuskorjaamon luottamusmies oli osallistunut työtaisteluun.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että kanteessa tarkoitettu kirvesmies oli kanteesta selviävin tavoin määrätty tekemään rakennustelineitä sulfaattisellutehtaalle 17.10.1986 aamulla. Kun hänelle oli selvinnyt, että konekorjaamon ylimestari oli edellyttänyt telineiden rakentamista kattoon asti, hän oli pyytänyt kello 9.00 kahvitunnilla avukseen työnjohtajalta toista työntekijää. Työnjohtaja oli nimennyt hänen työparikseen toisen kirvesmiehen. Tässä vaiheessa kirvesmies oli pyytänyt työnjohtajalta tehtävästä urakkaa, johon työnjohtaja oli todennut, ettei urakkaa annettaisi, vaan töitä tehtäisiin kello 4:ään asti. Tässä vaiheessa toinen työnjohtaja, jolle asian ei olisi pitänyt lainkaan kuulua, oli puuttunut keskusteluun ja todennut, että tuollaisille työntekijöille annetaan lopputili, kun mikään ei sujunut. Hän oli myös sanonut, että Jylhävaarasta, jossa yhtiöllä oli lakkautettava työpaikka, oli tulossa 300 miestä tilalle.

Vuoden 1984 kesäkuussa yhtiöön tullut uusi korjaamopäällikkö oli suhtautunut kielteisesti urakointiin, mikä oli kiristänyt työnjohdon ja työntekijöiden välejä. Korjaamopäällikkö oli lisäksi työntekijöiden mielestä pyrkinyt painostamaan työntekijöitä ylitöihin, vaikka työntekijöillä oli ollut päteviä syitä olla tekemättä ylityötä. Tällöin työntekijöiden oli annettu puhutteluissa ymmärtää, että tehtaiden ulkopuolelta löytyi työhaluista työvoimaa. Tehtaan pääluottamusmies oli useissa yhteyksissä joutunut kiinnittämään työnantajan huomiota korjaamopäällikön menettelytapoihin.

Aamulla esitetyn uhkauksen tultua luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen tietoon he olivat esittäneet työnantajalle neuvottelujen käymistä. Kun korjaamopäällikkö neuvottelun aikana oli tiedustellut työnjohtajalta, pitikö työntekijöiden esittämä kertomus aamun tapahtumista paikkansa, työnjohtaja oli jättänyt vastaamatta ja ryhtynyt syyttämään työntekijöitä jatkuvasta työpäivän työmäärän käsittävän urakan pyytämisestä. Tällöin luottamusmies oli todennut, ettei kumpikaan ollut kirvesmiestä pyytänyt tuollaista urakkaa.

Kun tieto siitä, ettei työnantaja nähnyt työnjohtajan käytöksessä minkäänlaista korjaamisen varaa, oli levinnyt työntekijöiden keskuuteen, ei tilanteen kärjistymistä ollut enää voitu välttää. Työstä kieltäytymiset eivät kuitenkaan kohdistuneet työehtosopimukseen. Niillä oli vain osoitettu mieltä työnantajan edustajien huonon käytöksen vuoksi. Kantajaliitto ei ollut voinut tarkoittaa, että tällainen käyttäytyminen sisältyisi direktio-oikeuteen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Hyvityssakon määrässä olisi joka tapauksessa otettava huomioon työnantajan itse antama aihe työnseisaukseen.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on kanteessaan lausunut, että työnjohtajan ja urakkaa pyytäneen kirvesmiehen välillä oli käyty leppoisissa merkeissä keskustelua tehtävien jaosta ja siihen liittyvistä ehdoista. Työnjohtajan torjuttua esityksen työn urakoimisesta asia oli jäänyt sikseen. Vasta tässä vaiheessa toinen työnjohtajista oli puuttunut keskusteluun edellä kerrotuin tavoin.

Työpaikalla oli yleisesti tiedossa, että molemmille kirvesmiehille oli annettu elokuussa 1984 kirjallinen varoitus työsääntöjen rikkomisen johdosta. Sen seurauksena he olivat olleet siirrettyinä noin kahden kuukauden ajaksi siivoushuollon tehtäviin. Siirto oli nimenomaan ollut rangaistus työsääntöjen rikkomisesta. Tämän vuoksi työntekijöillä oli ollut perusteltu aihe käsittää työnjohtajan lausumat siten, että työnjohtaja uhkasi päättää heidän työsopimuksensa.

Työnantaja oli rikkonut työehtosopimuslakiin ja työehtosopimukseen sisältyvää työrauhavelvoitetta työtaistelulla, joka kohdistui työsuhteen syntymistä ja lakkaamista koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin. Uhkauksellaan työnantaja oli myös painostanut työntekijöitä mieleiseensä ratkaisuun ylitöitä ja urakkatöitä sekä palkkausta koskevissa asioissa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vastakanteeseen vastatessaan lausunut, että kirvesmiesten ja työnjohtajan välinen keskustelu työpaikalla oli ollut leikillistä. Keskustelun päätteeksi siihen osallistuneet kirvesmiehet olivat naureskellen sanoneet, että kun he eivät olleet saaneet työtä urakalla, he tekisivät heille määrättyä työtä kello 4:ään asti. Tähän lausumaan ei toinen työnjohtajista, joka oli keskustelua sivulta seurannut, ollut voinut olla puuttumatta. Kun keskustelua oli käyty loppuun samassa sävyssä, että toinen työnjohtaja oli lopuksi todennut lausumansa lopputilin antamisesta uhkaukseksi.

Neuvottelussa työnantajan edustajat eivät olleet taipuneet työntekijäpuolen painostukseen työnjohtajan käytöksen tuomitsemiseksi. Työnjohtajan käyttäytymistä ja puheita ei voitu katsoa uhkaukseksi työsuhteen irtisanomisesta. Kun työntekijät eivät ollut saaneet mieleistään ratkaisua neuvotteluissa, työntekijät olivat aloittaneet neuvotteluihin osallistuneen osaston luottamusmiehen johdolla laittoman työtaistelun. Työtaistelu kohdistui työnjohto-oikeutta koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin.

Kysymyksessä oleville kahdelle työntekijälle annetuilla aikaisemmilla varoituksilla ja niihin liittyneillä siirroilla toisiin tehtäviin ei ollut merkitystä asiassa. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:ssä noudatetun käytännön mukaisesti kirjallinen varoitus vanheni yhdessä vuodessa. Tässä tapauksessa varoitus oli vanhentunut jo 24.8.1985, mikä seikka oli ollut työntekijäin ja työnjohtajien tiedossa. Varoituksen syynä oli ollut se, että työntekijät olivat ottaneet ilman lupaa työnantajan materiaalia omaan käyttöönsä. Näin ollen työntekijöillä ei ollut vanhentuneen varoituksen perusteella aihetta käsittää työnjohtajan lausumia siten, että työnantaja uhkasi päättää heidän työsopimuksensa.

Lisäksi oli kiinnitettävä huomiota siihen seikkaan, että päätöstä työsuhteen päättämisestä ei voinut tehdä työnjohtaja, vaan ainoastaan asianomaisen osaston päällikkö. Työnjohtajalla ei siten edes ollut oikeutta antaa lopputiliä, jonka myös kirvesmiehet tiesivät.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut sitä vastaan ajetun kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVIEN LAUSUMAT

Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45 on yhtynyt siihen, mitä Paperiliitto on vastineessaan lausunut.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy on jutussa kuultuna puolestaan yhtynyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tervasaaren tehtaiden koneja rakennuskorjaamon kirvesmies on 17.10.1986 aamulla määrätty tekemään rakennustelineitä. Kirvesmies ja hänelle pyynnöstä apumieheksi määrätty toinen kirvesmies ovat pyytäneet työnjohtajalta pystytystyön antamista heille urakaksi. Paikalla ollut toinen työnjohtaja on tuolloin puuttunut alaisenaan toimivan työnjohtajan ja kirvesmiesten keskusteluun todeten, että tuollaisille miehille pitäisi antaa lopputili, kun mikään ei sujunut. Työnjohtaja on työntekijöiden kysyessä myöntänyt lausumansa uhkaukseksi ja lisännyt, että työvoimaa piakkoin olisi saatavissa yhtiön toimintansa lakkauttavalta toiselta työpaikalta. Paikalla on vielä käyty kiihkeätä keskustelua ja sen päätyttyä kirvesmiehet ovat tehneet pystytystyön.

Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45:n työpaikalle asettaman luottamusmiehen ja yrityksen pääluottamusmiehen esityksestä heidän ja muun muassa yhtiön korjaamopäällikön kesken pidetyssä neuvottelussa iltapäivällä on työnjohtajan menettely ollut esillä. Luottamusmiehet ovat esittäneet, että työnjohtaja ja kirvesmiehet sopisivat keskenään asian. Neuvotteluissa ei luottamusmiesten mielestä ole kuitenkaan päästy heitä tyydyttävään tulokseen.

Pian tämän jälkeen ovat kone- ja rakennuskorjaamon työntekijät aloittaneet lakon kello 14. Siihen on osallistunut yli 50 työntekijää ja se on kestänyt kello 16:een saakka. Lakossa on ollut mukana myös rakennuskorjaamon luottamusmies. Lakko, joka pääosin on ollut mielenilmaus työnjohtajan menettelyä kohtaan, on kohdistunut työtaisteluna työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta. Ammattiosasto vastaa luottamusmiehen osallistumisesta siihen.

Työnjohtajan on kirvesmiehille esittämällä huomautuksella, joka on sisältänyt lausuman heidän työsuhteiden päättämisen mahdollisuudesta, katsottava tarkoittaneen ilmaista hänen käsityksensä urakkatyön tarpeettomuudesta. Huomioon ottaen tilanteen kokonaisuudessaan ja sen asiallisen yhteyden, jossa lausuma on annettu, kirvesmiehillä ei työtuomioistuimen mielestä ole ollut syytä uskoa, että heitä olisi todella uhattu työsuhteen lopettamisella urakkatyön tekemistä koskevan pyynnön takia. Tätä käsitystä tukee se, ettei iltapäivällä pidetyissä neuvotteluissa ole ollut luottamusmiesten esillä ottamanakaan keskustelun kohteena kirvesmiesten työsuhteiden päättämisen mahdollisuus. Ne työpaikalla vallinneet epäkohdat, joista neuvotteluissa on ollut myös puhetta, eivät mitenkään ole olleet esillä työnjohtajan ja kirvesmiesten välisessä sananvaihdossa.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnjohtajan edellä selostettua lausumaa voitaisiin pitää työehtosopimukseen kohdistuvana työtaistelutoimenpiteen käsittävänä painostuksena.

Työnjohtajan menettely on ollut selvästi epäasiallista ja kirvesmiehiä loukkaavaa. Työnseisaus on siten johtunut yksinomaan työnantajan viaksi jäävästä syystä, sillä yhtiö on vastuussa työnjohtajansa toiminnasta. Sen vuoksi työtuomioistuin, huomioon ottaen työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin säännöksen, katsoo, ettei ammattiosastoa näistä erityisistä syistä johtuen ole tuomittava työtaistelutoimenpiteestään hyvityssakkoon.

Tuomiolauselma

Kanteet hylätään.

Asianosaiset saavat asian laatun nähden itse puolin ja toisin kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Silenti, K. Rautiainen, Vannela, Palanko-Laaka ja Kolula.

Eri mieltä olevan jäsen Palanko-Laakan lausunto:

Yhdyn tuomiolauselmaan. Perustelujen osalta katson, ettei työntekijöiden työstäkieltäytyminen kerrotuissa olosuhteissa ole ollut työehtosopimuslain 8 §:n mukainen työtaistelutoimenpide. Työnjohtajan epäasiallinen ja työntekijöitä loukkaava käyttäytyminen ei ole luettavissa työsopimuslain tai työehtosopimuksien tarkoittaman työnjohto-oikeuden käyttämiseksi. Näin ollen työstäkieltäytyminen ei ole voinut kohdistua työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Näillä perusteilla ammattiosaston ei voi katsoa rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan.