Trustee dismissal for refusing transfer to another site in same city constitutes breach of duties justifying termination.
Legislator summary
AI generatedThe court ruled that the trustee's refusal to transfer to a different location within the same city constituted a significant breach of employment duties, warranting termination. The employer and union argued that the transfer order was part of a broader campaign of pressure rather than a legitimate business decision. The court found no evidence of coercion or union negligence, affirming that the trustee's actions justified the employer's decision to dismiss.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 8 §; 13 §: A trustee's refusal to transfer to another site in the same city constitutes a breach of duties justifying termination, absent evidence of coercion or union negligence.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Luottamusmiehen kieltäytyminen siirtymästä vallinneessa tilanteessa ahtausliikkeen toiseen toimipisteeseen samassa kaupungissa oli merkinnyt sellaista työsuhteeseen perustuvien velvollisuuksien laiminlyömistä, että hänen työsuhteensa purkamiseen oli ollut tärkeä syy.
Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajan olisi painostustarkoituksessa antanut luottamusmiehen siirtomääräyksen tai muutoinkaan pyrkinyt toimihenkilöitten painostamiseen.
Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöitten alueyhdistys olisi ollut vastuussa toimihenkilöitten lakosta tai että toimihenkilöliitto olisi sen yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. (Ään.)
Kantajat Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Vastaajat Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Kuultavat Oy Finnish Stevedores Ab Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Toimihenkilöja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton (STL) välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa Suomen Lastauttajain Työnantajaliittoa sitovassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
3 § Järjestäytymisoikeus Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
4 § Työsuhde 1 Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä. 2 Toimihenkilö, harjoittelijaa lukuunottamatta, otetaan yleensä määrättyyn toimeen, mutta hän on velvollinen tarpeen vaatiessa tilapäisesti tekemään muutakin kykyään vastaavaa työtä.
Soveltamisohje
Muutokset toimihenkilön asemassa Toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mikäli asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomissuojasopimuksen mukainen erityisen painava syy ja mikäli noudatetaan yleissopimuksen 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa. Näissä tapauksissa menetellään siis aivan samalla tavoin kuin niissä tapauksissa, että toimihenkilö irtisanotaan työnantajan palveluksesta. Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla erityisen painava syy ja noudattaa irtisanomisaikaa.
13 § Ylityö 1 Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. 2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikottaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
22 § Palkka sairauden ja äitiysloman aikana sekä tapaturman jälkeen
4 Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan.
26 § Vuosiloma 1 Vuosiloma annetaan lain mukaan.
35 § Sopimuksen sitovuus 1. Tämä sopimus sitoo, a) allekirjoittaneita järjestöjä; b) niitä allekirjoitusajankohtana jäseninä olevia työnantajaliittoja, jotka eivät ole viikon kuluessa ilmoittaneet irtautuvansa sopimuksesta sekä c) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin
2 Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko sopimuksen määräyksiä.
Yleissopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
5 § Ilmoitukset
Se yleissopimukseen sidottu yhdistys, jonka jäsen valittu luottamusmies on ilmoittaa vaalin tuloksen kirjallisesti työnantajalle. Luottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.
Soveltamisohje
a) Ilmoitukset työnantajalle Vaalin jälkeen ilmoittaa se yleissopimukseen sidottu yhdistys jonka jäsen valittu luottamusmies on, työnantajalle, kuka työpaikan luottamusmiehenä edustaa toimihenkilöitä. Määräys tarkoittaa yleissopimuksen osalta Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoa tai Handelsoch industritjänstemännaförbundetia. Ilmoituksella on merkitystä myös luottamusmiehen aseman kannalta siten, että hänen irtisanomissuojansa alkaa ilmoituksen saapumisajankohdasta (ks. jäljempänä 4 momentin selostusta).
7 § Luottamusmiehen työsuhde Luottamusmies on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, esimiesten määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
8 § Luottamusmiehen siirtäminen Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan.
9 § Luottamusmiehen irtisanomissuoja Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävien takia erottaa työstä. Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toimihenkilökunnan supistaminen, voidaan tämä toimenpide kohdistaa luottamusmieheen vain, mikäli hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa toimihenkilön työtä. Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain tarkoittamilla purkuperusteilla. Kuitenkin voidaan luottamusmiehen työsopimus poikkeuksellisesti myös irtisanoa, mikäli irtisanominen toimihenkilökunnan vähäisen lukumäärän tai tehtäväjaon huomioon ottaen on perustelua.
Soveltamisohje Yksilösuoja: Luottamusmiestä ei saa luottamustehtävää hoitaessaan tai sen takia siirtää huonompipalkkaiseen tehtävään. Kysymyksessä on palkkaturvasäännös. Mikäli luottamusmiehelle kuitenkin voidaan tarjota muuta vaativuudeltaan samantasoista työtä, ei häntä tule siirtää vähemmän vaativaan tehtävään. Luottamusmiehen irtisanominen tehtävien vuoksi on kielletty. Kollektiivinen suoja: Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toimihenkilökunnan supistaminen, voidaan tämä toimenpide kohdistaa luottamusmieheen vain, mikäli hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa toimihenkilön työtä. Muutoin älköön luottamusmiehen työsuhdetta katkaistako muuten kuin työsopimuslain tarkoittamilla purkuperusteilla.
Samojen osallisten kesken 12.12.1985 allekirjoitetussa pöytäkirjassa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksissa on muun muassa seuraava määräys:
2 §
Sovittiin 3.5.1974 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen ja 6.5.1975 allekirjoitetussa sopimuksessa toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä tarkoitetun työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksessa seuraavasti: Mikäli 3.5.1974 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen ja 6.5.1975 allekirjoitetussa sopimuksessa toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä tarkoitetun työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.
4 §
Sovittiin, että tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1986. Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät 27.12.1875 mennessä ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.
Samojen osallisten välillä 24.4.1984 solmitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
17 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta Työnantaja, joka on tässä sopimuksessa määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.
18 § Korvauksen määrä Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi toimihenkilön ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, toimihenkilön itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, toimihenkilön arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.
SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITON KANNE
Kanteen perustelut
Työpaikan toimihenkilöiden viikkotyöaika oli 37,5 tuntia. Työnantaja oli vakiintuneesti maksanut tämän ylimenevältä työajalta ylityökorvauksen. Saatuaan tiedon toimihenkilöiden järjestäytymisestä työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet, että huhtikuun alusta alkaen otettaisiin käyttöön lisätyökäsite korvattaessa yli säännöllisen työajan tehtävää työtä.
Yhtiössä oli ollut vakiintuneena käytäntönä se, että enintään kolme päivää kestävissä sairaustapauksissa ei tarvinnut esittää lääkärintodistusta. Työnantaja oli järjestäytymisen tultua sen tietoon ilmoittanut, että tästä lähtien Sompasaaressa vaadittin sairaustapauksissa aina lääkärintodistus.
Yhtiössä oli seuraavan kesän vuosilomia koskevat lomalistat vakiintuneesti vahvistettu ja julkaistu huhtikuun alussa. Nyt työnantajan edustaja oli ilmoittanut, että vuosilomista tultaisiin ilmoittamaan toimihenkilöille kahta viikkoa ennen loman alkamista.
Teollisuustoimihenkilö Marja-Leena Harden oli valittu Sompasaaren toimihenkilöiden luottamusmieheksi 12.3.1987 järjestetyllä vaalilla. STL:n ilmoitus vaalin tuloksesta oli päivätty 1.4.1987 ja työnantaja oli saanut sen 6.4.1987. Hardenin työsuhde Sompasaaren tuontiterminaalissa oli alkanut 11.2.1975. Hardenin tehtäviin oli kuulunut terminaalin toimiston toimintojen valvonta. Harden oli 16.10.1986 alkaen nimitetty Sompasaaren dokumentointiryhmän vetäjäksi.
Kun toimihenkilöiden järjestäytymisen takia oli alkanut ilmetä edellä kuvattuja painostustoimenpiteitä, Harden oli lähettänyt työnantajalle 3.4.1987 asiaa koskevan kirjeen. Kirjeen yhteydessä Harden oli pyytänyt asiasta neuvottelua 7.4.1987 mennessä.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Oy Finnish Stevedores Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITON LISÄKANNE
Kanteen perustelut
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lausunut, että Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto ei ollut sen tieten haastehakemuksen jättämisen jälkeen ryhtynyt asiassa minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan yhtiö oli 16.4.1987 vähän ennen työajan päättymistä antanut luottamusmies Hardenille kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan hänen työsuhteensa katsottaisiin purkautuneeksi 16.4.1987, ellei hän pääsiäispyhien jälkeen tiistaina 21.4.1987 kello 12.00 ilmoittautuisi työhön yhtiön Länsisataman toimipisteeseen. Samanaikaisesti työsopimuksen purkamisilmoituksen kanssa hänelle oli annettu tiedoksi yhtiön Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle toimittama kirje, jonka mukaan päätös Hardenin siirrosta oli tehty jo 18.3.1987. Kirjeessä oli esitetty, että Harden saisi kerran jokaisen kuukauden aikana kaksi tuntia palkallista vapaata käydäkseen Sompasaaren toimipisteessä tapaamassa edustamiaan toimihenkilöitä.
Työnantajalla oli kuitenkin jo ennen 18.3.1987 tosiasiassa ollut tieto siitä, että Harden oli valittu luottamusmieheksi. Työnantajan edustaja oli allekirjoittanut toimihenkilöiden jäsenmaksujen perintäsopimukset 17.3.1987. Hardenin perintäsopimuksessa oli tuolloin ollut merkintä luottamusmiesvalinnasta.
Asiassa ei ollut kysymys siitä, olisiko Sompasaaren tuontiterminaalin toimiston esimies Harden ollut muissa olosuhteissa, siis ilman luottamusmiesasemaa, ollut velvollinen siirtymään työhön Länsisatamaan.
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitosta oli siis oltu yhteydessä Suomen Lastauttajain Työnantajaliittoon seuraavasti: 8.4.1987 STL:n edustaja oli soittanut työnantajaliiton edustajalle. 9.4.1987 liittojen edustajat olivat käyneet asiassa neuvottelun. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto oli lähettänyt kirjeen työnantajaliitolle 13.4.1987 ja 19.4.1987.
Lisäkanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
SUOMEN LASTAUTTAJAIN TYÖNANTAJALIITON VASTINE
Vastineen perustelut
Hardenin tehtävät Länsisatamassa olisivat olleet täsmälleen vastaavanlaiset kuin ne olivat olleet Sompasaaressa. Harden oli itse aikaisemmin työskennellyt noin kahden kuukauden ajan Länsisatamassa käynnistämässä silloista tuontiterminaalitoimistoa eli nykyistä Länsisataman dokumentointi- ja laskutusosaston jaosta sitä perustettaessa noin kolme vuotta sitten. Harden oli siis ollut hyvin tietoinen siitä, että häntä ei oltu siirtämässä huonompaan tai huonommin palkattuun tehtävään.
Markkinointipäälliköltä 6.4.1987 saamastaan ilmoituksesta huolimatta Harden ei ollut suostunut siirtymään Länsisatamaan. Hänelle oli annettu asiasta 9.4.1987 kirjallinen ilmoitus. Koska hän oli edelleen kieltäytynyt, hänelle oli 10.4.1987 annettu kirjallinen varoitus. Niin sanottu viimeinen varoitus hänelle oli anettu 16.4.1987. Koska hän ei vieläkään ollut suostunut siirtymään, oli työnantajan 21.4.1987 ollut todettava työsuhteen purkautuneen 16.4.1987.
Työnantajalle ei ollut annettu ilmoitusta luottamusmiesvaalien järjestämisestä. Tehdessään 18.3.1987 Hardenia koskeneen siirtopäätöksen yhtiön johdolla ei ollut ollut tietoa tämän luottamusmiesasemasta. 1.4.1987 päivätty luottamusmiesilmoitus oli toimitettu työnantajalle 6.4.1987. Harden oli toimittanut työnantajalle 3.4.1987 laatimansa, 7.4.1987 päivätyn kirjeen, jossa hän oli pyytänyt työnantajaa 7.4.1987 mennessä esittämään mahdollisia huomautuksia kirjeen johdosta. Tässä vaiheessa henkilöstöpäällikkö oli saanut tiedon siitä, että Harden oli valittu luottamusmieheksi. Koska Hardenin siirtopäätös oli johtunut täysin muista syistä kuin luottamusmieheksi valinnasta, oli työnantaja tehnyt esityksen, että Harden olisi saanut kaksi tuntia kuukaudessa palkallista vapaata luottamusmiestehtävien hoitamiseksi Sompasaaressa.
Mitä väitettyihin painostustoimiin tuli, niin ensinnäkin yhtiössä oli vuoden 1986 syksystä lähtien ollut käynnissä huomattavia organisaatiomuutoksia. Tästä johtuen useiden toimihenkilöiden työtehtäviä ja toimipistettä oli muutettu. Samalla oli jouduttu tarkistamaan useiden toimihenkilöiden toimenkuvia ja niistä johtuvia vaativuusluokituksia. Kenenkään toimihenkilön palkkaa ei näillä järjestelyillä ollut alennettu. Maaliskuun alussa kaikki toimihenkilöt olivat saaneet sopimuksen mukaisen palkankorotuksen.
Yhtiön palveluksessa olevien toimihenkilöiden lukumäärä oli viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Kun muutama vuosi sitten yhtiössä oli ollut vain parikymmentä toimihenkilöä, oli lukumäärä nyttemmin noussut noin 100:aan. Toimihenkilöiden suhteellinen osuus yhtiön henkilökunnasta oli edelleen jatkuvasti lisääntymässä. Koska myös toimihenkilöiden suorittaman ylityön osuus oli jatkuvasti kasvamassa, oli työnantaja katsonut välttämättömäksi ottaa käyttöön lisätyön käsitteen korvattaessa yli säännöllisen työajan menevää työtä.
Toimihenkilön sairastuessa hänen oli yhtiön käytännön mukaan tullut tehdä tästä ilmoitus lähimmälle esimiehelleen. Mikäli tämä ei ollut ollut tavattavissa, oli ilmoituksen voinut tehdä markkinointipäällikölle tai viime kädessä henkilöstöpäällikölle. Lyhyemmän kuin kolme päivää kestävän sairauden osalta oli ilmoituksen saaneen esimiehen harkinnassa ollut, vaadittiinko lääkärintodistus. Vallinnutta käytäntöä ei ollut ollut tarkoitus muuttaa eikä uusia ohjeita asiassa ollut annettu.
Yhtiössä oli vuosilomalistat laadittu kaikilla sen eri osastoilla huhtikuun aikana. Toimihenkilöille oli pyritty antamaan mahdollisuus vaikuttaa itse lomiensa määräytymiseen. Myös Sompasaaren toimihenkilöitä oli pyydetty tekemään oma esityksensä vuosilomalistaksi. Heidän laatimansa esitys oli kuitenkin ollut sellainen, että sen toteuttaminen olisi merkinnyt töiden täydellistä pysähtymistä kesälomakauden aikana. Tämän vuoksi jaospäällikkö oli pyytänyt toimihenkilöitä laatimaan uuden ehdotuksen lomalistaksi. Markkinointipäällikkö oli edelleen edellyttänyt, että kaikki lomalistat olivat valmiit huhtikuun aikana, jolloin vuosilomista entistä käytäntöä noudattaen tiedotettiin.
Yhtiössä olivat työntekijät ja työnjohtajat joitakin poikkeuksia lukuunottamatta järjestäytyneet. Yhtiön johto oli nähnyt järjestäytymisen pelkästään myönteisenä asiana. Toimihenkilöiden alhainen järjestäytymisaste oli johtunut vain siitä, että he itse eivät olleet halunneet järjestäytyä. Yhtiö ei ollut missään vaiheessa halunnut estää kysymyksessä olevien kymmenen toimihenkilön järjestäytymistä tai painostaa heitä.
Vastineessa esitetty vaatimus
Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut sitä vastaan esitettyjen vaatimusten hylkäämistä.
SUOMEN LASTAUTTAJAIN TYÖNANTAJALIITON KANNE
Kanteen perustelut
Välittömästi lakon alettua oli Suomen Lastauttajain Työnantajaliitosta otettu yhteys Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoon ja kehotettu sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Asiasta oli toimitettu vielä kirjallinen ilmoitus 22.4.1987. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton edustaja oli ilmoittanut olleensa yhteydessä lakossa olleisiin toimihenkilöihin ja kehottaneensa näitä palaamaan työhön todeten lakon yleissopimuksen voimassa ollessa laittomaksi. Lakko oli jatkunut maanantain 27.4.1987 ja toimihenkilöt olivat palanneet työhön seuranneena aamuna.
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ja sen jäsenyhdistys Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y. eivät olleet ryhtyneet riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työnantajan työnjohto-oikeuteen kohdistuneen työtaistelun lopettamiseksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton ja Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon liiton laiminlyötyä valvontavelvollisuutensa ja ammattiosaston ryhdyttyä lain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun.
SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITON VASTAKANNE
Kanteen perustelut
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Oy Finnish Stevedores Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhalvollisuuden rikkomisesta ja Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
SUOMEN LASTAUTTAJAIN TYÖNANTAJALIITON VASTINE
Vastineen perustelut
Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on lausunut, että neljän toimihenkilön aloitettua laittoman lakon 21.4.1987 kello 12 työnantaja oli kehottanut 22.4.1987 päivätyllä, kullekin lakossa olleelle toimihenkilölle erikseen toimitetulla kirjeellä heitä palaamaan työhön. Kun nämä kirjeet eivät olleet johtaneet toivottuun tulokseen, oli toimihenkilöille annettu 23.4.1987 kirjalliset varoitukset. Samanlaiset varoitukset oli annettu 27.4.1987 kahdelle myöhemmin lakkoon yhtyneelle työntekijälle. Työnantajan menettely tilanteessa oli täysin perusteltua, eikä siihen sisältynyt mitään erityistä painostusta. Yhtiön johdossa ei myöskään missään vaiheessa ollut harkittu järjestäytyneiden toimihenkilöiden toimihenkilöryhmän hajoittamista eri toimipisteisiin eikä tällaisella myöskään lakossa olevia toimihenkilöitä ollut uhattu. Lakossa oleville toimihenkilöille annetut kehotukset palata työhön ja sen jälkeen annetut varoitukset olivat luonnollisia toimenpiteitä tilanteessa.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITON VASTINE
Vastineen perustelut
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lausunut, että työnantajan ryhtyessä painostustoimenpiteisiin toimihenkilöiden järjestäytymisen vuoksi ja mennessä tässä niin pitkälle, että se oli purkanut luottamusmiehen työsuhteen vaikka toimihenkilöpuoli oli koko ajan ilmaissut halukkuutensa neuvotella asiasta, lakon syntymistä ei käytännössä ollut voitu estää. Työnantajan toimenpiteethän olivat tähdänneet järjestäytymisvapauden estämiseen ja koko työehtosopimusjärjestelmän perusteisiin, oikeuteen valita luottamusmies ja luottamusmiehen toimintaedellytyksiin.
Lakon alettua ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton saatua siitä tiedon liitosta oli lähetetty sähke, jossa oli vaadittu työrauhan palauttamista. STL:n asiamies oli 23.4.1987 henkilökohtaisesti kehottanut jokaista lakossa ollutta palaamaan työhön. Hän oli perustellusti jäänyt siihen käsitykseen, että toimihenkilöt seuranneena päivänä palaisivat työhön. 24.4.1987 oli kuitenkin käynyt ilmi, että työhön oli palannut vain varaluottamusmies. Asiaa arvosteltaessa oli otettava huomioon, että sanottu varaluottamusmies oli vasta järjestäytynyt eikä hän ollut ehtinyt saada koulutusta luottamusmiehen velvollisuuksista. STL:n asiamiehen vaatimusten perusteella lakossa olleet olivat palanneet työhön 28.4.1987. Sanottu asiamies oli myös ollut useaan otteeseen yhteydessä Suomen Lastauttajain Työnantajaliittoon neuvottelujen aloittamiseksi.
Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y. ei osallistunut luottamusmiesvaaliin eikä sille toimitettu edes tietoa valitusta luottamusmiehestä. Vaalin tuloksen hyväksyi ja ilmoituksen työnantajalle teki STL. Paikallisyhdistys ei siten automaattisesti vastannut luottamusmiehen toimista. Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y. ei ollut saanut Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolta ilmoitusta käynnissä olleesta työtaistelusta.
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITON VASTASELITYS
SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITON LISÄKANNE
Kanteen perustelut
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on kanteessaan lausunut, että edellä selviävä luottamusmies Hardenin työsopimuksen purkaminen oli ollut työnantajan työtaistelutoimenpide ja samalla loukkaus työsopimuslaissa säädettyä syrjintäkieltoa vastaan. Myöskään työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua perustetta.
Hardenin työsuhde yhtiössä oli alkanut 11.2.1975. Hardenille vuonna 1985 annetussa väliaikaisessa työtodistuksessa Harden oli todettu oma-aloitteiseksi, itsenäiseen työskentelyyn hyvin sopeutuvaksi henkilöksi, joka oli aina kiitettävästi suorittanut kaikki hänelle uskotut tehtävät.
Harden on syntynyt vuonna 1949. Hän oli käynyt kansakoulun. Hänellä oli synnynnäiset vammat käsissä ja toisessa jalassa. Työelämässä haitta-asteeksi oli vahvistettu 40 %. Hardenin oli vaikeata saada uutta työtä. Hän oli toiminut erikoistuneella alalla ja voitiin sanoa, että hänen ammattitaitonsa oli korkea mutta kapea. Ottaen huomioon ahtausalan työnantajien rajoitetun määrän ja sen, että Oy Finnish Stevedores Ab oli yrityksistä ylivoimaisesti suurin, Hardenin mahdollisuudet saada myöhemminkään ammattiaan vastaavaa työtä olivat heikot. Harden oli vuosina 1972 ja 1973 syntyneitten kahden lapsensa yksinhuoltaja.
Hardenin kuukausipalkka työsuhteen päättyessä oli 7 124 markkaa ja 240 markan määräinen ateriaetu.
Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto oli koko painostusprosessin ajan työsuhteen purkaminen mukaan luettuna katsonut työnantajan toiminnan työehtosopimusten ja lain mukaiseksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Oy Finnish Stevedores Ab:n velvoittamista maksamaan Hardenille edellä tarkoitetun pöytäkirjan 2 §:n perusteella yhden kuukauden palkan 7 364 markkaa 16 %:n korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 16.4.1987 lukien sekä irtisanomissuojasopimuksen perusteella irtisanomisajan palkkana neljän kuukauden palkan 29 456 markkaa 16 %:n korkoineen 14.8.1987 lukien ja lomakorvauksena irtisanomisajalta 2 849,60 markkaa 16 %:n korkoineen 14.8.1987 lukien sekä irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena 20 kuukauden palkan 142 480 markkaa 16 %:n korkoineen asian virelletulopäivästä 14.5.1987 lukien. Lisäksi Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton velvoittamista maksamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden törkeästä laiminlyönnistä Hardenin työsopimuksen purkamisen yhteydessä.
SUOMEN LASTAUTTAJAIN TYÖNANTAJALIITON VASTINE
Vastineen perustelut
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Oy Finnish Stevedores Ab:ssa on vuonna 1985 ulkopuoliselta konsulttiyritykseltä tilatun yritysanalyysin perusteella helmikuussa 1986 annettu toimitusjohtajan alaisuuteen määrätyn henkilön tehtäväksi uuden organisaatiomallin laatiminen. Organisaatiomuutoksen ensimmäisenä vaiheena on toteutettu hallinnon tehtävien hajauttaminen. Yhtiön toimipisteisiin Länsisatamaan ja Sompasaareen on kumpaankin 16.10.1986 alkaen perustettu dokumentointi- ja laskutusosastot. Sompasaaren dokumentointi- ja laskutusosaston dokumentointiryhmän vetäjäksi tuontiterminaalissa on nimitetty mainitusta päivästä alkaen Marja-Leena Harden.
Harden on 12.3.1987 pidetyssä luottamusmiesvaalissa valittu yhtiön toimihenkilöiden luottamusmieheksi. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton 1.4.1987 päivätty ilmoitus Hardenin valinnasta on saapunut työnantajalle 6.4.1987.
Oy Finnish Stevedores Ab:n johtoryhmä on 18.3.1987 pitämässään kokouksessa päättänyt organisaatiomuutoksesta, jonka yhteydessä muun ohella Hardenin oli määrä siirtyä työhön Länsisataman tuontitoimistoon. Päätöksestä on tiedotettu Hardenille 6.4.1987. Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton vastineessa tiedottamisen siirtymistä näin pitkään on perusteltu sillä, että toteutettava organisaatiomuutosesitys oli päätetty esittää yhtiön hallituksen hyväksyttäväksi. Yhtiön hallituksen onkin näytetty käsitelleen organisaatiomuutosta 25.3.1987. Työtuomioistuimessa Hardenin siirtoa on perusteltu pääasiassa sillä, että Sompasaaressa oli lokakuussa 1986 toteutetun organisaatiomuutoksen jälkeen alkanut Hardenista johtuvista syistä syntyä henkilökunnan kesken vaikeuksia, jotka olivat haitanneet tehtävien suoritusta ja aiheuttaneet valituksia asiakkaiden taholta.
Hardenin kieltäydyttyä siirtymästä Länsisatamaan hänelle on annettu 9.4.1987 kirjallinen kehotus siirtymisestä sinne 10.4.1987 lukien ja Hardenin edelleen kieltäydyttyä varoitus viimeksi mainittuna päivänä. Hardenia on 16.4.1987 viimeisen kerran kehotettu siirtymään Länsisatamaan. Samalla hänelle on ilmoitettu, että mikäli hän ei ollut viimeistään tiistaina 21.4.1987 kello 12 siirtynyt Länsisatamaan, työsopimuksen katsottaisiin purkautuneen 16.4.1987. Työnantaja on Hardenin kieltäydyttyä edelleen katsonut työsuhteen purkautuneen viimeksi mainittuna päivänä.
Asiassa esitetty selvitys osoittaa, että Sompasaaren tuontiterminaalin laskutusosastolla on lokakuussa 1986 toteutetun organisaatiouudistuksen jälkeen esiintynyt vaikeuksia henkilösuhteissa erityisesti Hardenin ja uuden jaospäällikön välillä. Toimihenkilöitten järjestäytyminen maaliskuussa 1987 ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton kanteessa kuvatut muun ohella lisätyötä, lääkärintodistuksia ja vuosilomalistoja ynnä muuta sellaista koskevat asiat ovat ajoittuneet samalle ajalle. Työtuomioistuin katsoo kuitenkin näyttämättä jääneen, että Oy Finnish Stevedores Ab olisi kerrotuilla järjestelyillä pyrkinyt toimihenkilöitten painostamiseen sillä tavoin, että sen olisi katsottava ryhtyneen työtaistelutoimenpiteeseen.
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on katsonut työnantajan painostaneen lakossa olleita toimihenkilöitä työehtosopimuksen vastaisesti. Esitetyn selvityksen mukaan työnantajan edustaja on ennen lakkoa ilmoittanut, että toimihenkilöiden oli laskutuksen myöhästymisen vuoksi syytä vakavasti harkita työn hoitamista jatkossa ja että työryhmän tulevaisuus oli muuten vaarassa. Lisäksi eräälle lakossa olleelle toimihenkilölle on lähetetty sana, että hänen tulisi palata työhön, jotta hänen pyyntönsä päästä toiseen tehtävään voisi toteutua, ja lakossa olleille on lähetetty poissaolon vuoksi kirjallinen varoitus. Näihin toimiin ei työtuomioistuimen mielestä sisälly kiellettyä painostusta.
Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y:n ei ole näytetty saaneen edes tietoa lakosta ennen sen päättymistä, joten siltä ei ole voitu edellyttää toimenpiteitä lakon johdosta. Alueyhdistys ei myöskään ole ottanut osaa luottamusmiehenä toimineen varaluottamusmiehen valintaan eikä muutoinkaan ole selvitetty, että häntä olisi pidettävä sellaisena alueyhdistyksen edustajana, jonka toiminnasta alueyhdistys vastaisi. Näyttämättä näin ollen on jäänyt, että Helsingin Teollisuustoimihenkilöt r.y. olisi vastuussa työtaistelusta.
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on pyrkinyt selvittämään asiaa neuvotteluteitse ja lakon aikana toiminut työrauhan palauttamiseksi. Sen toimenpiteitten ansiosta lakko on päättynyt. Näyttämättä on jäänyt, että
liitto olisi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.
Hardenilla on oikeus luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksessa 12.12.1985 allekirjoitetun pöytäkirjan nojalla saada vahingonkorvausta yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin velvoittaa Oy Finnish Stevedores Ab:n maksamaan Marja-Leena Hardenille sanotun pöytäkirjan 2 §:n perusteella yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 7 364 markkaa 16 prosentin korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 16.4.1987 lukien.
Enemmälti kanteet hylätään.
Juttujen näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.
Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, Uski, Suomalainen, Kuivanen ja Hölttä.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:
Jäsen Hölttä jonka lausuntoon jäsen Kuivanen yhtyi:
Oy Finnish Stevedores Ab:n tietoon on helmikuussa 1987 tullut, että Sompasaaren toimihenkilöt aikovat järjestäytyä alansa ammattiliittoon. Perintäsopimukset työnantaja allekirjoitti 17.3., jolloin työnantajan tietoon tuli myös, että Marja-Leena Harden on valittu työpaikan luottamusmieheksi. Hardenin luottamusmiesasema tuli sittemmin todetuksi puhelimitse sekä kirjallisesti 6.4.
Järjestäytymisen, palkkaluokitusten oikaisuvaatimusten ja luottamusmiesvaalin kanssa samoihin aikoihin työnantajan on näytetty ryhtyneen painostustoimiin. Painostuksen muotoina on käytetty erityisesti ylityökorotuksen lopettamista lisätyöstä 1.4. alkaen sekä luottamusmiehen 6.4. ilmoitettua siirtoa Länsi-satamaan, jossa ei ollut yhtään ammattiliiton jäsentä työssä. Lisäksi työnantajan edustaja on ilmoittanut alkavansa vaatia alle kolmen päivänkin sairauslomista lääkärintodistuksen.
Työnantajan painostus on kohdistunut yleissopimuksen 3 §:n määräykseen järjestäytymisvapaudesta.
Painostus on jatkunut luottamusmies Hardenille annetuilla varoituksilla sekä hänen työsopimuksensa purkamisella 21.4. Näissä oloissa ja ottaen huomioon toimihenkilöitten järjestäytymiseen yleensä Oy Finnish Stevedores Ab:ssä vallinnut suhtautuminen, työntekijöillä on ollut perusteltu aihe olettaa painostuksen edelleen jatkuvan työsuhteen ehtojen huonontamisena sekä luottamusmiehen asemaan puuttumisena.
Suomen Lastauttajain Työnantajaliittoa on pyydetty ryhtymään toimiin työrauhavelvollisuuden noudattamiseksi. Se ei ole tehnyt mitään jäsenyrityksensä saamiseksi lopettamaan työehtosopimukseen kohdistuvan painostuksen.
Toimihenkilöitten mentyä vastatyötaistelutoimenpiteenä lakkoon työnantaja on aloittanut painostustoimet, jotka kohdistuvat työrauhavelvollisuuteen sekä yleissopimuksen 4 §:n mukaiseen työnantajan oikeuteen ottaa ja erottaa työntekijöitä, minkä lisäksi työnantaja on pyrkinyt vahvistamaan työnjohto- ja valvontaoikeuttaan. Työtaistelutoimenpiteet on toteutettu seuraavin muodoin. Huhtikuun 21 päivänä työnantajan edustaja on uhannut toimihenkilöitä viittauksella mahdolliseen työryhmän hajottamiseen tai erottamiseen. Toimihenkilöille on 23.4. kirjeitse ilmoitettu irtisanomisuhasta. Työnantajan ilmoitukset ovat muodostaneet toimihenkilöitten kannalta uhan työsopimusten purkamisesta lakon takia. Eräälle toimihenkilölle on muitten välityksellä tiedotettu, että aiottu työstä toiseen siirto peruutetaan, ellei tämä heti palaa työhön. Työntekijöitä on varoitettu, että he joutuvat itse maksamaan hyvityssakkoa.
Työnantajaliitto ei ole ryhtynyt toimiin painostuksen lopettamiseksi.
Hardenin työsopimuksen purku on ollut osa työnantajan painostustoimintaa, joka on kohdistunut työntekijäliiton jäseniin. Hardenin käytös ei siis vaikuta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavan hyvityssakon määrään vähentävästi.
Edellä mainituin perustein harkitsen oikeaksi tuomita Oy Finnish Stevedores Ab:n ja Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8 §:n nojalla maksamaan kummankin Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle hyvityssakkoa 15 000 markkaa sekä mainitun yhtiön maksamaan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen nojalla 73 640 markkaa Marja-Leena Hardenille vahingonkorvauksena 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien sekä 12.12.1985 allekirjoitetun pöytäkirjan nojalla 7 364 markkaa 16 prosentin korkoineen 16.4.1987 lukien, minkä lisäksi yhtiö ja työnantajaliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.