Labor court dismisses union's breach of peace claim, ruling it was a lawful protest tactic.

Opettajien ammattijärjestö oli kehottanut kirjeellään kunnallisten lukioiden rehtoreita kieltäytymään lähettämästä asiakirjoja ylioppilaslautakunnalle. Sillä oli pyritty kunnallisen sopimusvaltuuskunnan painostamiseen käynnissä olleissa palkkausta koskeneissa neuvotteluissa. Ammattijärjestön menettely oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä virkaehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Ammattijärjestö oli rikkonut työrauhavelvollisuuttaan ja myös keskusjärjestö laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kysymys myös työtuomioistuimen toimivallasta.

Kantaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

Vastaajat Akava r.y.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ r.y.

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja muun muassa Akavan kesken 1.4.1986 tehdyn kunnallisen virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:

2 § Rehtoreiden ja opettajien palvelussuhteen sopimuksen varaisiin ehtoihin noudatetaan tämän virkaehtosopimuksen ja sen liitteiden määräyksiä.

5 § C-palkkaustaulukon peruspalkkoja korotetaan 1.3.1986 lukien 93 markalla kuitenkin vähintään 1,5 prosentilla sekä 1.3.1987 lukien 108 markalla kuitenkin vähintään 1,7 prosentilla.

C-palkkataulukon mukaista palkkausta saavien viranhaltijoiden palkkauksia tarkistetaan sekä sopimuskauden ensimmäisen jakson että toisen jakson aikana sopimusosapuolten erikseen sopimalla tavalla siten, että tarkistukset vastaavat valtiolla alakohtaisina järjestelyinä toteuttavaa linjaa.

9 § Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli 21.11.1986 päivätyllä kirjeellään kehottanut kunnallisten lukioiden rehtoreita vastoin virkavelvollisuuksiaan olemaan toistaiseksi lähettämättä ylioppilastutkintoasetuksen 3 §:ssä tarkoitettuja oppilasluetteloita ja eräitä muita asiakirjoja ylioppilastutkintolautakunnalle. Näihin toimiin järjestö oli kirjeen mukaan ryhtynyt painostaakseen työnantajaa käynnissä olevien palkkausneuvottelujen ja niihin liittyvän tulkintaerimielisyyden ratkaisun vauhdittamiseksi.

Asian johdosta kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli 26.11.1986 päivätyllä kirjeellään kehottanut Opettajien Ammattijärjestö OAJ:tä ryhtymään kaikkiin sellaisiin toimiin, joilla estettäisiin kunnallisen virkaehtosopimuslain vastaiset toimenpiteet ja turvattaisiin työrauha lukioissa.

Samana päivänä Akavalle lähettämässään kirjeessä kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli edellyttänyt, että Akava ryhtyisi valvontavelvollisuuden täyttämiseksi välittömästi kaikkiin käytettävissä oleviin toimenpiteisiin kunnallisen virkaehtosopimuslain vastaisen menettelyn estämiseksi.

Akava oli vastannut kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimistolle 27.11.1986 päivätyllä kirjeellä. Kirjeen mukaan Akavan käsitys oli, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n menettelyssä ei ollut tapahtunut sellaista laiminlyöntiä tai toimenpidettä, joita olisi pidettävä työtaistelutoimenpiteenä. Kuitenkin Akava oli samalla lähettänyt jäsenjärjestölleen kirjeen, jossa se oli todennut, ettei sopimuskauden aikana voitu ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin rikkomatta työrauhavelvoitetta.

Tiettävästi kunnallisten lukioitten rehtorit olivat pääsääntöisesti noudattaneet Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n ohjetta. Akava ja Opettajien Ammattijärjestö OAJ eivät näin ollen olleet ryhtyneet asiassa toimenpiteisiin saadakseen viranhaltijat pidättäytymään työtaistelutoimenpiteestä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut työtuomioistuinta toteamaan, että rehtoreiden laiminlyöminen virkatehtävien suorittamisessa ja Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n rehtoreille antama kehotus siihen muodostivat kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 ja 9 §:n vastaisen työtaistelutoimenpiteen ja että Akava ja Opettajien Ammattijärjestö OAJ olivat laiminlyöneet virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa. Sopimusvaltuuskunta on näillä perusteilla vaatinut sanottujen yhdistysten tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla hyvityssakkoon.

AKAVAN VASTINE

Vastineen perustelut

Akava on lausunut, että saatuaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kanteessa tarkoitetun kirjeen Akava oli välittömästi ottanut yhteyttä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:hin ja selvittänyt kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kirjeen sisältöä. Akava oli todennut kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimistolle 27.11.1986 lähettämässään vastauksessa, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kirjeellä oli tahdottu saada aikaan vain mielenilmaus ja kiinnittää yleisemmin huomiota käynnissä olleisiin järjestelyvaroja koskeviin neuvotteluihin. Akava oli edelleen kirjeessään katsonut, ettei sen käsityksen mukaan toimenpiteitä voitu pitää kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuina työtaistelutoimenpiteinä. Akava oli kuitenkin katsonut velvollisuudekseen muistuttaa, että sopimusjärjestelmä edellytti säännösten ja sopimusten noudattamista tinkimättä.

Akava oli 27.11.1986 lähettänyt Opettajien Ammattijärjestö OAJ:lle kirjeen, jossa muun muassa oli huomautettu, ettei sopimuskauden aikana voitu ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin rikkomatta työrauhavelvoitetta.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kirjeessä oli kehotettu rehtoreita olemaan lähettämättä ylioppilastutkintoasetuksen 3 §:n mukaisia oppilasluetteloita ja eräitä muita asiakirjoja. Koska asiakirjat olisi pitänyt lähettää vasta 1.12.1986 mennessä, Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli luvannut kirjeessään antaa uusia ohjeita ennen määräaikaa. Näin ollen mitään rikkomusta ei ennen määräajan päättymistä ollut voinut tapahtua. Akava oli kuitenkin muistuttanut 27.11.1986 lähettämällään kirjeellä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:tä työrauhavelvoitteesta.

Akavan tietoon oli myöhemmin tullut, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli päättänyt kieltää rehtoreita lähettämästä puheena olevia asiakirjoja. Sen johdosta Akava oli 8.12.1986 päivätyllä kirjeellä kehottanut järjestöä peruuttamaan ohjeensa. Akava oli siten puuttunut asiaan välittömästi. Asiakirjojen lähettämiskielto oli sittemmin peruutettu, eikä asiassa ollut aiheutunut vahinkoa. Akavan toimia oli pidettävä riittävinä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Akava on vielä lausunut, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n toimenpiteet oli tarkoitettu kunnallisen opetusalan virkaehtosopimusta koskevien neuvottelujen vauhdittamiseksi. Kunnallinnen sopimusvaltuuskunta ei ollut ollut halukas käymään neuvotteluja asiallisella tasolla.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OPETTAJIEN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ:N VASTINE

Vastineen perustelut

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on lausunut, että sen hallituksen päätös, jolla lukioiden rehtoreita oli kehotettu toistaiseksi olemaan lähettämättä ylioppilastutkintoasetuksen mukaisia oppilasluetteloita ja eräitä muita asiakirjoja ylioppilastutkintolautakunnalle, oli perustunut siihen, ettei sopimusvaltuuskunta ollut ryhtynyt asiallisiin neuvotteluihin järjestelyvaraneuvotteluissa noudatettavasta tasosta. Näin oli käynyt siitä huolimatta, että virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa oli ammattijärjestön kantaa tukeva määräys.

Sopimusvaltuuskunnan neuvotteluhaluttomuutta kuvasti selvästi se, että sopimusvaltuuskunta oli yksipuolisella ilmoituksella purkanut opetusalan työryhmän 24.10.1986. Työryhmä, jonka piirissä oli käyty yksityiskohtaiset neuvottelut opetusalaa koskevista palkkojen tarkistuksista, oli toiminut 1970-luvun alkupuolelta lähtien pysyvänä neuvotteluryhmänä. Työryhmällä oli ollut opetusalan sopimusneuvotteluissa erittäin keskeinen asema. Sen vuoksi Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli pitänyt sen purkamista neuvottelutoimintaa vakavasti vaarantavana toimenpiteenä. Vaikka työryhmä sittemmin Akavan ja Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n esittämien vaatimusten johdosta oli palautettu 12.11.1986, ei asiallisia neuvotteluja järjestelyvarojen tasosta ja käytöstä oltu saatu aikaan. Työnantajapuolen käyttäytymisestä johtuen Opettajien Ammattijärjestö OAJ ei ollut kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kehotuksesta huolimatta katsonut voivansa purkaa rehtoreille antamaansa ohjetta.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimisto oli 1.12.1986 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Akavalta pääsopimuksen mukaisia keskusneuvotteluja virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n 2 momentin tulkinnasta syntyneen erimielisyyden ratkaisemiseksi. Saatuaan tästä tiedon Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli ilmoittanut kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimistolle kirjeitse 4.12.1986, että järjestön hallitus tulisi 9.12.1986 pidettävässä kokouksessaan käsittelemään yksityiskohtaisemmin sopimusvaltuuskunnan toimiston järjestölle osoittamaa 26.11.1986 päivättyä kirjettä ja ottamaan tässä yhtydessä huomioon keskusneuvottelua koskevan pyynnön.

Saatuaan tiedon kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston keskusneuvottelupyynnöstä Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin rehtoreille antamansa kehotuksen purkamiseksi. Järjestön kirje oli toimitettu 4.12.1986 aamulla lähetin välityksellä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimistoon. Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n hallitus oli 9.12. - 10.12.1986 pitämässään kokouksessa päättänyt purkaa toimenpiteensä.

Keskusneuvottelut oli käyty 10.12.1986. Niiden päätyttyä erimielisyyteen oli tulkintariita saatettu Akavan toimesta työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n hallituksen kokouksen järjestämisestä ja muista käytännön seikoista johtuen lopullista päätöstä toimenpiteiden purkamisesta ei ollut ollut mahdollista tehdä aikaisemmin.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n näkemyksen mukaan toimenpiteet, joilla oli pyritty asiallisten neuvottelujen aikaansaamiseen, olivat olosuhteet huomioon ottaen olleet erittäin lieviä. Niistä ei ollut aiheutunut mitään vahinkoa. Toimenpiteet eivät myöskään mitenkään tulisi vaikuttamaan ylioppilaskirjoituksen järjestämiseen.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on vielä todennut, ettei työtuomioistuimen toimivaltaan kuulunut rehtoreitten virkatehtävien laiminlyönnin käsitteleminen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta siltä osin kuin siinä on kysymys sen seikan toteamisesta, että rehtorit olisivat laiminlyöneet virkatehtäviään.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on esittänyt, että jos Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n katsottaisiin ryhtyneen työtaistelutoimenpiteeseen, hyvityssakon määrää harkittaessa otettaisiin huomioon kunnallisen sopimusvaltuuskunnan menettely, Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n omat toimenpiteet tilanteen selvittämiseksi ja myös se, ettei järjestön toimenpiteistä ollut aiheutunut vahinkoa. Edelleen Opettajien Ammattijärjestö OAJ on huomauttanut, että mikäli sen katsottaisiin syyllistyneen työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymiseen, sitä ei samanaikaisesti voida tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja Akava ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on kysymys siitä, onko Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n toimenpide, jolla se on kehottanut kunnallisten lukioiden rehtoreita kieltäytymään lähettämästä erinäistä aineistoa ylioppilastutkintolautakunnalle, voimassa olevan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja kunnallisen virkaehtosopimuslain vastainen työtaistelu ja väitetyn työtaistelun seuraamuksista. Asian tutkiminen kuuluu sen vuoksi työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla työtuomioistuimen toimivaltaan.

Asiassa on käynyt selville, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n valtuusto on 20.11. - 22.11.1986 pitämässään kokouksessa käsitellyt opetusalan neuvotteluissa syntynyttä palkkausta koskevaa tulkintaerimielisyyttä toisaalta sen ja Akavan ja toisaalta kunnallisen sopimusvaltuuskunnan välillä. Valtuusto on päättänyt, että mikäli osapuolten välisissä neuvotteluissa ei lähipäivinä tapahtuisi olennaista edistymistä, se käynnistäisi järjestölliset toimenpiteet sopimuksen puolustamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Valtuusto on valtuuttanut ammattijärjestön hallituksen jatkamaan asian valmistelua. Jo aikaisemmin Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n ja Suomen Rehtorit r.y:n johtohenkilöt ovat kokouksessaan 18.11.1986 päätyneet siihen, että niiden olisi valmistauduttava välttämättömiin toimenpiteisiin rehtoreiden ja opettajien palkkauskehityksen turvaamiseksi.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n hallitus on 21.11.1986 päivätyssä kirjeessä selostanut lukion rehtoreille tilannetta ja ilmoittanut päättäneensä, että työnantaja on välittömästi saatava aloittamaan asialliset neuvottelut. Hallitus on lisäksi ilmoittanut kirjeessä rehtoreille, ettei ylioppilastutkintolautakunnalle ole toistaiseksi toimitettava ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen 3 §:ssä tarkoitettuja oppilasluetteloita ja eräitä muita asiakirjoja. Kunnallisten lukioitten rehtorit ovat esitetyn selvityksen mukaan pääasiassa seuranneet ammattijärjestön ohjetta.

Toimenpiteellä on pyritty kunnallisen sopimusvaltuuskunnan painostamiseen käynnissä olleissa järjestelyvaraa koskevissa neuvotteluissa. Riippumatta siitä, miten tulkintaerimielisyys asianosaisten välillä tullaan ratkaisemaan, ammattijärjestön menettely on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Opettajien Ammattijärjestö OAJ vastaa työtaistelun toimeenpanemisesta.

Ammattijärjestön hallitus on 9.12. - 10.12.1986 pitämässään kokouksessa päättänyt peruuttaa toimenpiteensä.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on 26.11.1986 päivätyllä kirjeellään vaatinut Akavan toimenpiteitä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n toimeenpaneman työtaistelun estämiseksi. Sopimusvaltuuskunta on lähettänyt samana päivänä asiasta kirjeen myös ammattijärjestölle.

Akava on 27.11.1986 päivätyllä kirjeellä vastannut kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle ja ilmoittanut käsityksenään, että ammattijärjestö on pyrkinyt saamaan aikaan vain mielenilmauksen ja kiinnittämään yleisemmin huomiota käynnissä oleviin järjestelyvaraneuvotteluihin. Akavan käsityksen mukaan asiassa ei ole tapahtunut velvollisuuksien laiminlyöntiä eikä ammattijärjestön toimenpiteitä voida pitää virkaehtosopimuslain 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuina työtaistelutoimenpiteinä. Akava on kirjeessään lausunut myös, että säilyttääkseen uskottavuutensa sopimusjärjestelmä edellyttää sitä koskevien säännösten ja toisaalta myös tehtyjen sopimusten noudattamista niistä tinkimättä. Akava on samana päivänä lähettänyt kirjeen tiedoksi ammattijärjestölle ja huomauttanut siinä lisäksi, että sopimuskauden aikana ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin rikkomatta virkaehtosopimuslain ja solmittujen virkaehtosopimusten työrauhavelvollisuutta.

Akava on sittemmin 8.12.1986 päivätyllä kirjeellä kehottanut ammattijärjestöä peruuttamaan rehtoreille antamansa ohjeet.

Akavan olisi kuitenkin pitänyt heti sopimusvaltuuskunnan ilmoituksen saatuaan ryhtyä tehokkaampiin toimiin työtaistelutoimenpiteen ehkäisemiseksi. Asettuessaan ammattijärjestön menettelyä puolustamaan, vaikka Akavan olisi tullut käsittää menettelyn sisältävän työtaistelutoimenpiteen, Akava on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Kanteen tutkimista vastaan esitetty väite hylätään.

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 10, 20 ja 21 §:n nojalla tuomita Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n ja Akavan maksamaan kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle hyvityssakkoa, ammattijärjestön työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10 000 markkaa ja Akavan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 6 000 markkaa sekä velvoittaa ne yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Metsäpelto, Leivo ja Rannisto.

Tuomio oli yksimielinen.