Labor court allows strike-related leave claims for employees whose accrued reduced-time leave fell during the strike period.

Välityslautakunnan päätöksen mukaiset työajan lyhennysvapaat oli määrätty pidettäväksi työnseisauksen aikana. Työntekijöillä oli oikeus saada uudet vapaat, jotka oli annettava vapaapäivinä tai paikallisesti sovittaessa ansionmenetyksen korvauksena. Niille työntekijöille, joiden työsuhde oli päättynyt, oli suoritettava ansionmenetyksen korvaus. (Ään.)

Kantaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaaja Sähkötyönantajain Liitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 28.6.1986 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

3 §.

KESKUSLIITTOJEN SEKÄ TÄMÄN TYÖEHTOSOPIMUKSEN OSAPUOLTEN VÄLISET SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen ja tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä solmittuja erillisiä sopimuksia:

12. Työajan lyhentäminen

4 §

TYÖRAUHAVELVOITE

1 Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Samoin liitot ovat velvollisia ryhtymään heti työehtosopimusrikkomuksesta tai alkavasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lopettamiseksi.

Liite n:o 12.

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

Välityslautakunnan päätös sähköasennusalan työajan lyhentämistä koskevassa asiassa, jossa osapuolina ovat työnantajapuolelta Sähkötyönantajain Liitto r.y. ja työntekijäpuolelta Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Julistettu Helsingissä joulukuun 20. päivänä 1985.

5.1 Soveltamisala

Sellaisen työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy sähköasennusalan työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti, työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain enintään 32 tunnilla. Edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijällä on työsopimuksen mukaan oikeus enintään 30 päivän vuosilomaan ja että vuosittaista työaikaa lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

5.2 Vapaan määrä ja antaminen

Vapaan kertymisen määräytymiskausi on kalenterivuosi. Vapaata kertyy 8 tuntia jokaista sellaista vuosineljännestä kohden, jonka ajan työntekijä on työsuhteessa 1.1.1986 jälkeen. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vapaa annetaan työpäivinä (8 h), mikäli työnantajan ja työntekijäin välillä ei muusta sovita. Vapaapäivää ei saa määrätä pidettäväksi päivänä, jonka työntekijä on muusta syystä saanut vapaapäiväksi.

5.3 Vapaasta ilmoittaminen - siirto

Vapaapäivästä ilmoitetaan vähintään 14 vuorokautta ennen, jos vapaajakso on yli työpäivän mittainen ja vähintään 7 vuorokautta ennen, jos on kyse yksittäisestä päivästä. Työnantajalla on oikeus siirtää vapaapäivää ja myös tällöin noudatetaan 7 vuorokauden ilmoitusaikaa. Jos työntekijä joutuu pakottavasta syystä työhön vapaapäivänään työn olematta työehtosopimuksen 12 §:n C-kohdassa tarkoitettua hälytystyötä. - hänelle ilmoitetaan joko uusi vapaapäivä tai - työajalta maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa. Mikäli työntekijä vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen syyn perusteella, josta työnantaja on velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen muiden sopimusmääräysten perusteella, ei uutta vapaapäivää anneta tilalle. Jos työnantaja taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttaa hänet ennen kuin siirretty vapaapäivä on annettu, vapaapäivä on kuitenkin annettava ennen lomautuksen alkamista.

5.4 Menettely työsuhteen päättyessä

Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu ja maksettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan takaisin sen määrän, joka hänelle tästä syystä on liikaa suoritettu. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta palkasta.

5.5 Ansionmenetyksen korvaus

Vapaapäiviltä suoritetaan korvaus keskituntiansion mukaan. Kuukausipalkkaiset saavat kuukausipalkkansa vähentymättömänä. Maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä vapaapäivää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, tai toisena näistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta tai reservinharjoituksesta tai muusta näihin verrattavasta syystä.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että sähköasennusalalla oli ollut Sähkötyönantajain Liiton julistama työsulku 9.4. - 27.6.1986 ja lakko, joka oli alkanut kymmenellä paikkakunnalla 4.4.1986 ja laajentunut 21.4.1986 koskemaan koko maata. Lakko oli päättynyt 27.6.1986. Eräät työnantajaliiton jäsenyritykset olivat ilmoittaneet työntekijöilleen työajan lyhennysvapaapäivien pitämisestä päivinä, jotka sittemmin olivat jääneet edellä mainitun työsulun ja lakon ajalle. Työnantajat olivat kieltäytyneet antamasta uusia vapaapäiviä työsulun ja lakon vuoksi peruutuneiden työajan lyhennysvapaiden tilalle. Vapaapäivien palkkaa ei ollut myöskään maksettu. Työnantajain menettely oli johtunut työnantajaliiton jäsenilleen antamista ohjeista.

Välityslautakunnan päätöksen mukaan työntekijä ansaitsi yhden palkallisen vapaapäivän kutakin vuosineljännestä kohden. Vapaan antamista koskevassa oikeussuhteessa työntekijä oli velkojana ja työnantaja velallisena. Velallinen vapautui velvoitteestaan suorittamalla velkansa eli tässä tapauksessa antamalla palkallisen vapaan myöhemmin. Työnantajat olivat kieltäytyneet tästä työnantajaliiton kehotuksesta. Liittojen välinen neuvottelu oli käyty 10.10.1986 eikä sovintoon ollut päästy.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että kanteessa tarkoitetuilla työnantajilla on velvollisuus ensisijaisesti antaa työntekijöille uudet palkalliset vapaapäivät ja toissijaisesti korvata pitämättä jääneet vapaapäivät sekä korvata pitämättä jääneet vapaapäivät niille työntekijöille, joille vapaapäivien antaminen on käynyt työsuhteen päättymisen vuoksi mahdottomaksi. Lisäksi työntekijäliitto on vaatinut Sähkötyönantajain Liiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Estymisestä ei voitu puhua myöskään useimmissa niistä tapauksista, joissa työnantaja ei korvannut ansionmenetystä muiden työehtosopimusmääräysten perusteella. Tällaisia olivat muun muassa sairausajan karenssipäivä, sairausaika siltä osin kuin työnantajan palkanmaksuvelvoite oli päättynyt tai velvoitetta ei ollut, loma työnantajan luvalla, vapausrangaistus, kuulustelu, opintovapaa, hoitovapaa, pakkoloma ja erilaiset työnseisaukset. Työajan lyhentämispäätöksen 5.3 kohdan neljäs kappale oli ymmärrettävä suppeasti tulkittavana poikkeusmääräyksenä kohdasta 5.2 ilmenevään vapaan antamisen pääsääntöön.

Sähkötyönantajain Liitto oli ohjeita antaessaan menetellyt työajan lyhentämistä koskevan välityslautakunnan päätöksen mukaisesti eikä ollut syyllistynyt rikkomuksiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Sähkötyönantajain Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vielä lausunut, että vastineessa ei ollut otettu kantaa kysymykseen työnantajan direktio-oikeuden ulottuvuudesta. Asiassa oli kysymys ennen työnseisauksen alkua annettujen työnantajan määräysten sitovuudesta työnseisauksen aikana. Työneuvosto oli ottanut kantaa vastaavaan tilanteeseen lausunnoissaan n:ot 747 ja 1105, joissa oli ollut ongelmana vuosiloman antamisen ja työnseisauksen yhteensattuminen. Lausunnosta n:o 1105 ilmeni yksiselitteisesti, että direktio-oikeus ei ollut ulottunut lakon ja työsulun ajalle. Tämä oli myös asiasta oikeustieteellisessä kirjallisuudessa esitetty yksimielinen kanta ja vastasi työnseisauksen tarkoitusta. Oli vaikea kuvitella tilannetta, jossa työnantaja määräisi työntekijälle työajan lyhennysvapaat lakon ajaksi eikä maksaisi lyhennysvapailta työehtosopimuksessa sovittua korvausta. Tässä tapauksessa oli ollut lakon lisäksi työsulku, jossa työnantajapuoli itse oli määrännyt työnseisauksesta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskujärjestö SAK:n 28.3.1984 hyväksymässä vuoden 1984 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa on muun muassa sovittu, että ellei sopimusalakohtaisesti päästä yhteisymmärrykseen työajan lyhennyksen toteuttamistavasta tai muista työajan lyhentämiseen liittyvistä järjestelyistä, asianosaisliitot voivat saattaa riidan välityslautakunnan ratkaistavaksi. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jätettyä sähköasennusalan työajan lyhentämistä koskevat erimielisyydet välityslautakunnan ratkaistavaksi välityslautakunta on 20.12.1985 julistamallaan päätöksellä ratkaissut sähköasennusalan työajan lyhentämistä koskevan asian.

Erimielisyys koskee 1.1.1986 jälkeen kertyneen työajan lyhennysvapaan antamista ja ansionmenetyksen korvaamista tapauksissa, joissa eräät Sähkötyönantajain Liiton jäsenyritykset ovat ilmoittaneet työajan lyhennysvapaan pitämisestä 4.4. - 27.6.1986, jolloin on ollut voimassa sähköasennusalan työntekijäin lakko ja työnantajapuolen julistama työsulku. Työnantajat eivät ole suorittaneet tuolle ajalle määrätyiltä vapaapäiviltä välityslautakunnan päätöksen 5.5 kohdassa tarkoitettua ansionmenetyksen korvausta.

Välityslautakunnan päätöksessä ei ole määräyksiä lakon tai työsulun vaikutuksesta työajan lyhennysvapaan antamiseen. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, mikä ennen välityslautakunnan päätöksen antamista käydyissä neuvotteluissa on ollut asianosaisliittojen kanta lakon vaikutuksesta vapaan antamiseen.

Työajan lyhennysvapaa kertyy yleensä ennen vapaapäivän antamista. Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu ja maksettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on välityslautakunnan päätöksen 5.4 kohdan mukaan velvollinen maksamaan takaisin sen määrän, joka hänelle on tästä syystä liikaa maksettu. Vapaan saaminen perustuukin tässä mielessä eräänlaiselle kertymisperiaatteelle. Päätöksessä tarkoitettua vapaata voidaan pitää työehtosopimukseen perustuvana palkallisena työstä poissa olemisena.

Työneuvosto on lausunnoissaan n:ot 975 ja 1105 ottanut kannan, jonka mukaan ilmoitus lakon tai työsulun ajaksi sattuvasta vuosilomasta on vaikutukseton. Vuosiloma jää työnseisauksen aikana pitämättä siitä riippumatta, onko loman tarkemmasta ajankohdasta ehditty ennen työnseisauksen alkamista ilmoittaa vai ei.

Mikäli työntekijä vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen syyn perusteella, josta työnantaja on velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen muiden sopimusmääräysten perusteella, ei uutta vapaapäivää päätöksen 5.3 kohdan mukaan anneta tilalle. Määräys ei estä uuden vapaapäivän antamista lakon tai työsulun ajalle sattuneen vapaapäivän tilalle.

Työmarkkinoilla vallitsee yleisesti sääntönä, että lakon ja työsulun aikana palvelussuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet "lepäävät" puolin ja toisin siten, että muun ohessa työnantajan ennen työnseisauksen alkamista antamilla määräyksillä ei ole merkitystä työntekijän toiminnalle työnseisauksen aikana, jolloin työsuhteessa normaalisti vaikuttava toiminta keskeytyy.

Tämän periaatteen mukaisesti kanteessa tarkoitetuilla työntekijöillä on työtuomioistuimen mielestä ollut oikeus saada uudet vapaapäivät lakon ja työsulun ajalle määrättyjen vapaapäivien sijaan. Vapaa olisi kuitenkin välityslautakunnan päätöksen 5.2 kohdan mukaan pitänyt antaa maaliskuun 1987 loppuun mennessä. Työtuomioistuimen mielestä työsuhteessa edelleen olevat työntekijät eivät määräajan kulumisesta huolimatta puheena olevan kaltaisessa tilanteessa menetä oikeuttaan lyhennysvapaaseen. Heille kertynyt vapaa on annettava vapaapäivinä, ellei paikallisesti sovita, että se korvataan ansionmenetyksen korvauksena. Niillä työntekijöillä, joiden työsuhde on päättynyt, on oikeus päätöksen 5.4 kohdassa tarkoitettuun palkkaan.

Sähkötyönantajain Liitto on antanut jäsenyrityksilleen ohjeet olla antamatta uutta vapaata työnseisauksen ajalle sattuneiden vapaapäivien tilalle. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi liiton ei näin menetellessään voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että niillä sähköasennusalan työntekijöillä, joiden välityslautakunnan päätöksen mukaiset työajan lyhennysvapaat on määrätty pidettäväksi 4.4. - 27.6.1986 voimassa olleen sähköasennusalan työnseisauksen aikana, on oikeus saada uudet vapaat tai ansionmenetyksen korvaus lakon ja työsulun ajalle sattuneiden vapaapäivien sijaan. Niille työntekijöille, joiden työsuhde edelleen jatkuu, vapaa on annettava vapaapäivinä, ellei paikallisesti sovita, että sen sijasta suoritetaan ansionmenetyksen korvaus, ja niille työntekijöille, joiden työsuhde on päättynyt, on suoritettava välityslautakunnan päätöksen 5.4 kohdassa tarkoitettu palkka.

Kanne hylätään enemmälti.

Asian laadun vuoksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, K. Rautiainen, Suomalainen, Palanko-Laaka ja Kolula.

Eri mieltä olevan jäsen Suomalaisen lausunto, johon jäsen K. Rautiainen yhtyi:

Katson, että kanteessa tarkoitetuilla työntekijöillä on ollut oikeus saada uudet välityslautakunnan päätöksen mukaiset vapaapäivät lakon ja työsulun ajalle määrättyjen vapaapäivien sijaan. Koska vapaa olisi pitänyt antaa maaliskuun 1987 loppuun mennessä, työntekijöillä on oikeus saada kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan samoin kuin niillä työntekijöillä, joiden työsuhde on päättynyt.

Näillä perusteilla vahvistan, että niillä sähköasennusalan työntekijöillä, joiden välityslautakunnan päätöksen mukaiset työajan lyhennysvapaat on määrätty pidettäväksi 4.4. - 27.6.1986 voimassa olleen sähköasennusalan lakon ja työnantajapuolen julistaman työsulun aikana, on oikeus saada kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan. Muilta osin yhdyn tuomiolauselmasta ilmenevään ratkaisuun.