Court dismisses claim that military helicopter course counts as regular duty for base allowance.

Kysymys siitä, oliko toimiupseerien hydrokopterikurssille osallistuminen katsottava tavanomaiseksi linnakkeen sisäiseksi palvelukseksi, jonka ajalta heillä olisi oikeus muun muassa puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaiseen linnakerahaan, vai oliko kurssille osallistuminen katsottava työnantajan määräämäksi valtion virkamiesten koulutusta koskevan virkaehtosopimuksen mukaiseksi henkilöstökoulutukseksi.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen Akava r.y:n, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n kesken 11.4.1984 tehdyssä pöytäkirjassa valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §.

Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta siten kuin tässä virkaehtosopimuksessa sanotaan.

4 §.

Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on samanaikaisesti tämän virkaehtosopimuksen kanssa tehty seuraavat sopimukset, jotka liitetään tähän virkaehtosopimukseen sen osana:

Liite 2.4. Virkaehtosopimus puolustusvoimien virkamiesten työajasta

Liite 2.14. Virkaehtosopimus valtion virkamiesten koulutuksesta

Edellä tarkoitetussa puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I TYÖAIKA

2 §. Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon työjaksossa.

7 §. Työajaksi laskettava aika

Työajaksi lasketaan, mikäli työajan laskemisesta ei ole erikseen toisin säädetty, määrätty tai sovittu, a) viikko- tai päiväpalvelusohjelman taikka muun vastaavan määräyksen mukainen työaika vähennettynä lepoajalla (ruokailutauko) edellyttäen, että virkamiehellä on tauon aikana oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua palvelustehtävästään, sekä b) kaikki se aika, minkä virkamies on esimiehen käskystä ollut työssä, vaikka se poikkeaisikin a)-kohdan määräyksestä.

III KORVAUKSET JA LISÄT

16 §. Ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyneessä työjaksossa

1. Mikäli virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa sen johdosta, että virkasuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka virkamies on tullut työhön kesken työjakson, lasketaan ylityökorvaus ja 15 §:n 1-4 momentissa tarkoitettu lisätyökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoja 1-8 (Liite). 2. Mitä tässä pykälässä on sanottu, sovelletaan kursseille tai opetustilaisuuteen komennetun työajan laskennassa, myös 8 §:ssä tarkoitettuun sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisen ajalta, joka luetaan keskeytysajaksi.

23 §. Linnakeraha

Puolustusministeriön määräämillä rannikkotykistön koulutus-, vartio- ja valmiuslinnakkeilla palveleville virkamiehille suoritetaan palveluslinnakkeen piirissä tapahtuvista matkoista ja toiminnasta vaikeissa olosuhteissa sekä sunnuntai-, lauantai-, aattopäivän-, ilta- ja yötyöstä korvauksena linnakerahaa vuorokaudelta seuraavasti:

markkaa

päällystö (ei tu 5-6 lk) 25.65 tu 5-6 lk 24.35 värvätyt ja muut 22.40

Linnakkeella pysyvästi asuville linnakerahaa maksetaan 50 %:lla korotettuna. 2. Linnakerahaa ei makseta virkamiehelle, joka on sairauden, loman tai muun syyn takia poissa palveluksesta, eikä sille, joka on virkamatkalla, josta suoritetaan päivärahaa, eikä myöskään sille, joka saa harjoituspäivärahaa.

Edellä mainitussa valtion virkamiesten koulutuksesta tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Henkilöstökoulutus

1 §. Työnantaja maksaa henkilöstökoulutukseen osallistuvalle virkamiehelle koulutusajalta kiinteän palkkauksen ja korvaa matkakustannukset siten kuin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevassa virkaehtosopimuksessa on sovittu. Jos henkilöstökoulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvaa työnantaja virkamiehelle vain tästä aiheutuvat suoranaiset kustannukset. Valtionhallinnon henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan palveluksessa olevalle henkilöstölle työnantajan toimesta järjestettyä tai hankittua koulutusta.

Valtiovarainministeriön 17.4.1984 antamissa valtion virkamiesten koulutuksesta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa seuraavaa:

Henkilöstökoulutus (1 §)

Henkilöstökoulutukseen osallistuminen tapahtuu ns. täyden kustannusvastuun periaatteen mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että virasto huolehtii opetus- ja oppimateriaalikustannuksista ja virkamiehelle maksetaan koulutusajalta kiinteä palkkaus ja korvataan matkakustannukset. Kiinteän palkkauksen käsite on määritelty valtion yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:ssä. Matkakustannukset korvataan siten kuin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevassa virkaehtosopimuksessa on sovittu. Erityisesti on syytä huomata sopimuksen 21 §, jossa määritellään oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset. Ylityökorvausten maksaminen työajan ulkopuolelle ulottuvasta koulutustilaisuudesta ei ole mahdollista.

LIITE

Henkilöstökoulutus

Valtionhallinnon henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan sellaista koulutusta, jota valtion viranomainen järjestää tai hankkii palveluksessaan olevalle henkilöstölle. Tunnusomaista henkilöstökoulutukselle on, että sen tavoitteet määräytyvät ensi sijassa viraston tarpeista. Henkilöstökoulutus voi olla luonteeltaan ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta tai muuta viraston tarpeelliseksi harkitsemaa koulutusta. Ammatilliseen lisäkoulutukseen kuuluu täydennyskoulutus, jatkokoulutus ja uudelleen koulutus. Myös henkilöstön perehdyttäminen on tärkeä henkilöstökoulutustehtävä. Henkilöstökoulutuksen toteuttajana voi olla yhtä hyvin koulutusta tarvitseva virasto itse kuin jokin muu julkishallinnon yksikkö tai yksityinen organisaatio.

Valtiovarainministeriön edustajien ja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n edustajien kesken 9.10.1985 käydyissä neuvotteluissa, jotka koskivat STTK-J:n yhtymistä eräisiin vuosina 1984 ja 1985 tehtyihin valtion virkaehtosopimuksiin, on sovittu seuraavaa:

1 §

Todettiin, että valtiovarainministeriö sekä toisaalta valtion virkamiehiä edustavista virkamiesyhdistysten keskusjärjestöistä Akava r.y., Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. olivat tehneet 11 päivänä huhtikuuta 1984 ja 14 päivänä helmikuuta 1985 virkaehtosopimukset valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta, 27 päivänä tammikuuta 1984 valtion virkamiehen kuoltua suoritettavaa ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua koskevan virkaehtosopimuksen sekä 7 päivänä maaliskuuta 1984 virkaehtosopimukset valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta ja valtion virkamiesten ulkomailla tehtyjen virkamatkojen kustannusten korvaamisesta.

2 §

Todettiin, että tällä pöytäkirjalla STTK-J r.y. yhtyy valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti edellä 1 §:ssä mainittuihin virkaehtosopimuksiin. Näin ollen STTK-J r.y. tulee näihin sopimuksiin osalliseksi sekä STTK-J r.y. ja sen alayhdistykset sopimuksiin sidotuiksi.

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ on valtiovarainministeriötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Hangon rannikkopatteristossa oli 10. 14.2.1986 ja 24. 28.2.1986 järjestetty toimiupseereille hydrokopterikurssi. Kurssi oli järjestetty Hangossa ja sille oli komennettu HästöBusön linnakkeelta muun muassa vääpeli Nousiainen, ylikersantti Koski ja kersantti Männistö.

Tutustuminen hydrokopterin toimintaan oli joukkoosaston sisäistä palvelua. Hydrokopterikurssi oli järjestetty Hangon rannikkopatteriston ja siis yhden joukkoosaston sisällä ja määrätty tapahtuvaksi rannikkopatteriston normaalilla toimintaalueella. Toimiupseereiden tehtävänä oli normaalisti kouluttaa varusmiehiä. Varusmiesten koulutus ja koulutukseen valmistautuminen oli osa tavanomaista toimiupseereiden palvelusta.

Hangon rannikkopatteriston omalle henkilökunnalle järjestämä kurssi ei ollut valtion virkamiesten koulutuksesta tehdyssä virkaehtosopimuksessa tarkoitettua henkilöstökoulutusta. Näin ollen kurssin ajalta olisi työaikataulukkoon tullut merkitä todellinen työaika puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti ja linnakkeella palveleville olisi tullut maksaa mainitun virkaehtosopimuksen 23 §:n mukainen linnakeraha.

Uuden kaluston käyttöönoton yhteydessä puolustusvoimien piirissä järjestettiin laitekoulutusta uusilla koneilla ja laitteilla työskenteleville henkilöille. Tällainen koulutus oli käytännössä katsottu normaaliksi joukko-osastopalvelukseksi. Mikäli mainittu kurssi katsottaisiin valtion virkamiesten koulutuksesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaiseksi henkilöstökoulutukseksi, merkitsisi se sitä, että työnantaja voisi milloin tahansa katsoa joukko-osaston sisäisen palvelun koulutustapahtumaksi ja näin välttyä työaikakorvausten suorittamiselta toimiupseereille.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut vahvistettavaksi, että Hangon rannikkopatteristossa 10. - 14.2.1986 ja 24. - 28.2.1986 järjestetty hydrokopterikurssi ei ollut valtion virkamiesten koulutuksesta tehdyn virkaehtosopimuksen tarkoittamaa henkilöstökoulutusta vaan joukko-osastopalvelua, jonka ajalta työaikataulukkoon on vääpeli Nousiaisen, ylikersantti Kosken ja kersantti Männistön osalta merkittävä todellinen työaika ja maksettava linnakerahaa.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa mainittu hydrokopterikurssi oli pidetty Hangossa ja sille oli koottu Hangon rannikkopatteriston alueelta eri linnakkeilla palveleva valikoitu henkilöstö, jolle työnantajan toimesta oli järjestetty hydrokopterikoulutusta. Koulutuksen luonteesta johtuen kurssille määrätty henkilöstö ei tuona aikana ollut suorittanut tavanomaista palvelustaan. Paikkaansa ei pitänyt se kanteessa esitetty väite, että vakiintuneen käytännön mukaan tällaisia kursseja ei ollut katsottu henkilöstökoulutukseksi. Valtion virkamiesten koulutuksesta tehdyn virkaehtosopimuksen 1 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon henkilöstökoulutuksella tarkoitettiin palveluksessa olevalle henkilöstölle työnantajan toimesta järjestettyä tai hankittua koulutusta. Kanteessa tarkoitettu hydrokopterikurssi oli ollut juuri tällaista koulutusta. Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 16 §:n mukaan tällainen kurssiaika katsottiin keskeytysajaksi.

Kurssikomennusta ei voitu pitää sellaisena linnakkeen piirissä tapahtuvana matkustamisena, josta puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 23 §:n mukaan maksettiin linnakerahaa. Virkaehtosopimuksen mukaan linnakerahaa ei maksettu virkamiehelle, joka sairauden, loman tai muun syyn takia oli poissa palveluksesta. Sanontaa oli vakiintuneesti tulkittu siten, ettei linnakerahaa maksettu keskeytysajalta eikä näin ollen kiistatta keskeytysajaksi luettavalta kurssiajalta. Linnakerahaa koskevasta virkaehtosopimuksen määräyksestä ilmeni myös, että päivärahaa ja linnakerahaa ei maksettu päällekkäin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vielä lausunut, että toiminta puolustusvoimissa ja palvelu yksikössä, joka toimi sekä mannermaalla että linnakkeilla, poikkesi huomattavasti tavallisesta valtion virkamiehen palveluksesta. Tavallisesti valtion virkamiehellä oli yksi ainoa virkapaikka, jossa hän hoiti virkatehtäviään päivittäin. Mikäli virkamies suoritti tehtäviään jossain muualla, oli hän yleensä virkamatkalla. Hangon rannikkopatteristossa palvelevien toimiupseerien virkatehtävien suorittamisalue oli patteriston toiminta-alue. Näin ollen virkatehtävien hoitaminen ei tapahtunut aina samassa paikassa.

Hangon rannikkopatteristo oli alunperin itsekin katsonut, että hydrokopterikurssi oli normaalia virkatehtävien hoitoa eikä koulutusta. Tätä osoitti se, että työnantaja oli ensin merkinnyt työaikakirjanpitoon hydrokopterikurssille osallistumisajan normaaleiksi työtunneiksi. Vasta myöhemmässä vaiheessa työnantaja oli muuttanut tuntimerkintöjä siten, että kurssin ajalta ei ollut tehty työaikamerkintöjä, vaan aika oli katsottu koulutusajaksi. Työnantajan ilmeisenä tavoitteena oli ollut välttyä työaikakorvausten suorittamisesta toimiupseereille.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Hangon rannikkopatteristossa Hästö-Busön linnakkeella palvelevat ylikersantti Koski, kersantti Männistö ja vääpeli Nousiainen on rannikkopatteriston sisäisellä käskyllä määrätty osallistumaan rannikkopatteriston Hangossa toimiupseereille järjestämälle hydrokopterikurssille. Kurssi on pidetty kahdessa jaksossa 10. - 14.2.1986 ja 24. - 28.2.1986.

Erimielisyyttä asianosaisten välillä vallitsee siitä, onko hydrokopterikurssille osallistuminen katsottava tavanomaiseksi linnakkeen sisäiseksi palvelukseksi, jonka ajalta toimiupseereilla on oikeus muun muassa puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 23 §:ssä tarkoitettuun linnakerahaan, vai onko kurssille osallistuminen katsottava työnantajan määräämäksi valtion virkamiesten koulutusta koskevan virkaehtosopimuksen mukaiseksi henkilöstökoulutukseksi.

Valtion virkamiesten koulutusta koskevan virkaehtosopimuksen 1 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan palveluksessa olevalle henkilöstölle työnantajan toimesta järjestettyä tai hankittua koulutusta. Virkaehtosopimuksessa ei koulutuksen käsitettä ole tarkemmin määritelty. Valtiovarainministeriön yksipuolisesti antamien koulutussopimuksen soveltamisohjeiden liitteessä on henkilöstökoulutuksen osalta mainittu muun muassa, että sen tavoitteet määräytyvät ensisijassa viraston tarpeista ja että henkilöstökoulutus voi olla luonteeltaan ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta tai muuta viraston tarpeelliseksi harkitsemaa koulutusta. Liitteessä on edelleen todettu, että henkilöstökoulutuksen toteuttajana voi olla yhtä hyvin koulutusta tarvitseva virasto itse kuin jokin muu julkishallinnon yksikkö tai yksityinen organisaatio.

Hangon rannikkopatteriston järjestämän hydrokopterikurssin tarkoituksena on ollut perehdyttää kurssille osallistujat kelirikko-oloissa saaristossa liikennevälineenä käytettävän hydrokopterin toimintaan. Puolustusvoimissa hydrokopterin kuljettamiseen tarvitaan lupa. Kurssin avulla on pyritty lisäämään kuljetuslupaan oikeutettujen piiriä puolustusvoimissa. Työtuomioistuimessa todistajana kuulustellun Toimiupseeriliiton pääluottamusmiehen kertoman mukaan kurssin suorittaminen ei antanut lisäpätevyyttä siihen osallistuneille toimiupseereille niissä tehtävissä, jotka kuuluvat heidän säännönmukaiseen palvelukseensa, vaan koulutus on ollut tarpeen lähinnä patteriston oman toiminnan kannalta. Esitetyn selvityksen mukaan kurssiin osallistujia on tarkoitus käyttää hydrokopterin kuljetustehtävissä. Selvitystä ei ole esitetty siitä, että kurssille osallistujat olisivat kurssiaikanaan hoitaneet normaaleihin palvelustehtäviinsä kuuluvia töitä.

Valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan kurssille määrääminen on tapahtunut siten, että osallistujille on annettu käsky osallistua koulutukseen. Kun hydrokopterikurssille osallistuneet eivät kurssin aikana ole hoitaneet tavallisia palvelustehtäviään, työtuomioistuin katsoo, että edellä mainittu hydrokopterikurssi on ollut valtion virkamiesten koulutuksesta tehdyn virkaehtosopimuksen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua työnantajan toimesta järjestettyä henkilöstökoulutusta. Siitä, että työaikakirjanpidosta huolehtivat toimihenkilöt ovat aluksi merkinneet kurssiajan palvelusajaksi, ei työtuomioistuimen mielestä voida päätellä, että kysymyksessä oleva kurssi ei voisi olla henkilöstökoulutusta.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 23 §:n 2 momentin mukaan linnakerahaa ei makseta virkamiehelle, joka on sairauden, loman tai muun syyn takia poissa palveluksesta, eikä sille, joka on virkamatkalla, josta suoritetaan päivärahaa, eikä myöskään sille, joka saa harjoituspäivärahaa.

Selvitystä ei ole esitetty siitä, mitä edellä mainitussa virkaehtosopimuksen kohdassa tarkoitetulla muulla syyllä tarkoitetaan. Valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan linnakerahaa ei käytännössä ole maksettu kurssille osallistumisen ajalta. Tarkempaa selvitystä noudatetusta käytännöstä tältä osin ei ole kuitenkaan esitetty. Virkaehtosopimuksen 23 §:n 2 momentin sanamuoto viittaa selvästi siihen, että linnakerahaa ei ole tarkoitettu maksettavaksi virkamiehelle, joka on poissa tavanomaisesta palveluksesta. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, että oikeutta linnakerahaan ei ole myöskään oppikurssille osallistumisen ajalta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Juurinen, Koivistoinen ja Hölttä

Tuomio oli yksimielinen.