Labor court dismisses dismissal claim but orders severance pay due to employer's inconsistent alcohol policy.

Kuormaus- ja varastotöissä työskentelevä työntekijä oli suorittanut työtehtäviään, muun muassa trukilla ajoa, alkoholin vaikutuksen alaisena. Työpaikan työsääntöjen mukaan työpaikalla päihtyneenä esiintyminen oli työsopimuksen purkamisperuste.

Työnantajalla oli erityisen painava syy irtisanoa, mutta ei purkaa työntekijän työsuhde. Työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle irtisanomisajan palkka.

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaaja Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Kuultava Oy Pohjolan Liikenne Ab

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välisessä 27.5.1986 - 31.3.1988 voimassa olevassa autoliikenteen työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset STK/SAK

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 24.4.1984 siihen 3.12.1985 tehtyine muutoksineen.

6 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

3. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 10 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen 1 kuukauden irtisanomisaikaa. Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voidaan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai kokonaan keskeytettävä.

Edellä mainitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 §. Irtisanomisen perusteet Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §. Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

8 §. Soveltamisala Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos

1 työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

16 §. Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

17 §. Korvauksen määrä Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

KANNE

Kanteen perustelut

Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on lausunut, että Kauko Inkala oli ollut Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyrityksen Oy Pohjolan Liikenne Ab:n palveluksessa Oulun toimipisteessä autonapumiehenä. Inkala oli ollut useita kertoja yhtiön palveluksessa. Hänen viimeinen työsuhteensa oli alkanut 27.5.1981. Inkalan kuukausiansio oli ollut viimeksi 5 785 markkaa.

Joulukuun 1 päivänä 1986 Inkala oli tullut työhönsä kello 7.30 ja aloittanut työnteon tavalliseen tapaan. Hän oli jatkanut työtään kello 13.40 asti, jolloin työnantajan edustaja oli määrännyt hänet verikokeeseen veren alkoholipitoisuuden toteamiseksi. Verikokeen tulos oli saatu 22.12.1986. Sen mukaan Inkalan veren alkoholipitoisuus oli näytteenottohetkellä ollut 0.25 promillea. Työnantaja oli purkanut Inkalan työsuhteen sen vuoksi 22.12.1986.

Inkala ei ollut voinut hyväksyä työsuhteensa purkamista. Hän oli tehnyt työnsä tavalliseen tapaan, vaikka hän oli ollut niin sanotussa krapulatilassa. Inkalan työtä varastossa kuormausmiehenä ei hänen krapulatilansa ollut haitannut. Työsuhteen päättäminen ilmoitetun syyn perusteella oli ollut kohtuutonta ja myös irtisanomissuojasopimuksen määräysten vastaista. Inkala oli ollut kaikkiaan Oy Pohjolan Liikenne Ab:n palveluksessa parikymmentä vuotta.

Inkala oli riitauttanut työsuhteensa päättämisen ja riitauttamisilmoituksessa ilmoittanut pitävänsä työsopimuksensa purkamista lain vastaisena. Inkala oli katsonut, että työsuhteen irtisanomiselle ei ollut ollut asiallisia perusteita, sillä työnantaja ei ollut puuttunut vastaaviin tilanteisiin aiemminkaan. Inkala oli ennenkin ollut työssä alkoholin aiheuttamassa jälkivaikutustilassa. Työpaikan esimiehillä oli yleisesti ollut tiedossa, että Inkalalla oli ongelmia alkoholin käytössä. Esimiehet olivat antaneet Inkalan tehdä työnsä krapulatilasta huolimatta. Myös 1.12.1986 oli Inkalan sallittu työskennellä aamusta verinäytteen ottamiseen kello 13.40 asti.

Inkalan työsuhteen päättämisestä oli ensin neuvoteltu työpaikalla ja 11.2.1987 liittojen välillä. Liittojen välisessä neuvottelussa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Inkala oli 46-vuotias, eikä hänellä ollut koulutusta mihinkään erityisammattiin. Inkala oli edelleen työtön.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Pohjolan Liikenne Ab:llä ei ole ollut työsopimuslain tai irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen mukaista perustetta purkaa eikä edes irtisanoa Inkalan työsopimusta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on lisäksi vaatinut, että yhtiö velvoitettaisiin suorittamaan Inkalalle irtisanomisajan palkkana kolmelta kuukaudelta yhteensä 17 355 markkaa 16 prosentin korkoineen työsuhteen päättämispäivästä 22.12.1986 lukien ja korvauksena työsuhteen laittomasta päättämisestä 20 kuukauden palkkaa vastaavat 115 700 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Autoliikenteen Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Oy Pohjolan Liikenne Ab:n 4.7.1986 annettujen työsääntöjen 28 §:n mukaan päihtyneenä esiintyminen työpaikalla tai työaikana oli kielletty. Työsäännöissä oli määrätty, että ajotehtävässä, niihin ryhdyttäessä tai muissa työtehtävissä päihtyneenä esiintymisestä oli välittömästi seurauksena työsuhteen purkaminen.

Aiempien työsääntöjen voimassa ollessa oli yrityksen käytäntö ollut sellainen, että muissa kuin ajotehtävissä olevien työsuhdetta ei päihtymyksen vuoksi ollut päätetty ilman varoitusta. Työntekijät olivat tehneet aloitteen työsääntöjen muuttamiseksi koskemaan myös muita kuin ajotehtävissä olevia.

Inkala oli ollut työpaikalla työtehtävissään päihtyneenä 1.12.1986. Hänen päihtymyksensä oli huomattu kello 13.40, jolloin hänet oli lähetetty välittömästi verikokeeseen. Kansanterveyslaitoksessa suoritetun tutkimuksen mukaan Inkalan veren alkoholinpitoisuus oli näytteenottohetkellä ollut 0.25 promillea. Työterveyslääkärin suorittaman takaisinlaskennan mukaan Inkalan veren alkoholipitoisuus oli hänen töihin tullessaan kello 7.30 ollut 0.9 promillea. Inkalan veren alkoholin määrä osoitti Inkalan olleen vahvasti juopuneena työtehtävissään.

Verikokeiden tulosten valmistuttua yhtiö oli purkanut Inkalan työsuhteen 22.12.1986 pidetyn neuvottelun päättyessä työsopimuslain 43 §:n ja yhtiön työsääntöjen 28 §:n perusteella.

Työnantaja oli aiemmin puuttunut Inkalan työpaikalla juopuneena esiintymiseen. Inkalaa oli 2.5.1986 kirjallisesti varoitettu tästä syystä. Inkalan menettely oli ollut toistuvaa ja siten raskauttavaa. Varoituksen saamisen ja 1.12.1986 välisenä aikana Inkalaa ei ollut tavattu kertaakaan juopuneena työpaikalla, joten työnantaja ei ollut sallinut Inkalan työskennellä humalassa.

Työnantajalla oli ollut tärkeä syy Inkalan työsuhteen purkamiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vastineen johdosta lausunut vielä muun ohella, että Inkala oli saapunut töihin 1.12.1986 kello 7 ja aloittanut noin kello 7.30 kuormauksen. Noin kello 9.30 Inkalan esimies oli käynyt sanomassa, että Inkalan tulisi käydä apulaiskuljetuspäällikön luona. Inkala oli mennyt tapaamaan apulaiskuljetuspäällikköä, mutta ei ollut tavoittanut häntä, joten Inkala oli jatkanut kuormaustyötään.

Noin kello 10.30 apulaiskuljetuspäällikkö oli saapunut Inkalan puheille ja kehottanut Inkalaa jatkamaan edelleen työtään. Jonkin ajan kuluttua apulaiskuljetuspäällikkö oli palannut toisen esimiehen kanssa ja huomauttanut Inkalalle, että hänen hengityksensä haisi viinalle. Inkalaa oli kehotettu menemään verikokeisiin, joihin hän oli mennyt kello 13 jälkeen työvuoronsa päätyttyä.

Esimiehet olivat 1.12.1986 halunneet Inkalan tekevän kuormaustyötä työvuoronsa loppuun asti. Tämä osoitti, että työnantaja oli sallinut Inkalan tehdä työtään krapulatilasta huolimatta.

Inkalalle oli 2.5.1986 annettu kirjallinen varoitus 30.4.1986 työpaikalla päihtyneenä esiintymisestä. Työnjohtaja oli 30.4.1986 vaihtanut Inkalan työvuoron aamuvuoroksi, vaikka työvuorolistan mukaan Inkalan oli pitänyt tulla iltavuoroon. Inkala oli tehnyt töitä aamuvuoron ja töiden päätyttyä mennyt läheiseen ravintolaan. Ravintolassa hänelle oli tullut mieleen kello 17.10 lähtevä pianokuljetus. Huolimatta päihtymystilastaan Inkala oli mennyt työpaikalle katsomaan, muistivatko iltavuorossa olevat työntekijät mainitun pianokuljetuksen. Kuljetus oli ollut Inkalan vastuulla. Annettua varoitusta oli pidettävä täysin aiheettomana.

Inkala oli alkoholiongelmastaan huolimatta ollut hyvä työntekijä. Työnantajat olivat käyttäneet häntä hyväkseen mahdollisimman paljon. Syksyn 1986 aikana hän oli tehnyt erittäin runsaasti ylitöitä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Oy Pohjolan Liikenne Ab on osaltaan yhtynyt Autoliikenteen Työnantajaliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kauko Inkala on ollut pitkään Oy Pohjolan Liikenne Ab:n palveluksessa Oulun toimipisteessä autonapumiehenä kuormaus- ja varastotöissä. Hänen viimeinen työsuhteensa on alkanut 27.5.1981.

Työnantaja on 22.12.1986 purkanut Inkalan työsopimuksen. Syyksi siihen on Inkalalle ilmoitettu, että hän on ollut 1.12.1986 alkoholin vaikutuksen alaisena työtehtävissään. Purkaminen on tapahtunut välittömästi sen jälkeen, kun työnantaja on saanut toimitetuista veritutkimuksista tuloksen.

Selvityksen mukaan Inkala on tullut maanantaina 1.12.1986 työpaikalle työaikakorttiin tekemänsä merkinnän mukaan kello 7.30, vaikka hänen työvuoronsa on alkanut kello 5. Kun hän ei ollut saapunut työhön kello 6:een mennessä, kuljetusesimies on ilmoittanut apulaiskuljetuspäällikölle Inkalan poissaolosta. Todistajana kuulusteltuna kuljetusesimies on kertonut tavanneensa Inkalan kello 9:n aikaan ja pyytänyt häntä ilmoittautumaan apulaiskuljetuspäällikölle. Kuljetusesimies, joka on keskustellut hetken ajan Inkalan kanssa, ei ole huomannut hänessä merkkejä alkoholin käyttämisestä.

Apulaiskuljetuspäällikkö, jota on myös kuulusteltu todistajana, on kertonut tavanneensa Inkalan puolen päivän aikoihin ja pitänyt häntä päihtyneessä tilassa olevana. Apulaiskuljetuspäällikkö on todennut Inkalan hengityksessä alkoholin hajua ja havainnut hänet huonokuntoisen näköiseksi. Keskustelun aikana Inkala on myöntänyt nauttineensa edellisenä iltana alkoholijuomia. Apulaiskuljetuspäällikkö on kehottanut Inkalaa käymään työterveysasemalla veren alkoholipitoisuuden selvittämistä varten. Näin on tapahtunutkin. Inkalan työnteko on keskeytetty tutkimusten tuloksia odoteltaessa.

Todistajana myös kuulusteltu työpaikan työsuojeluvaltuutettu, joka on tapahtumapäivänä jonkin matkan päästä nähnyt Inkalan työnteossa, ei ole havainnut hänessä merkkejä alkoholin vaikutuksesta.

Laboratoriotutkimuksissa on Inkalan veren alkoholipitoisuudeksi näytteenottohetkellä 1.12.1986 kello 13.40 saatu 0.25 promillea. Työterveyslääkärin suorittaman laskennan mukaan Inkalan veressä on tapahtumapäivänä hänen töihin tuloaikaan kello 7.30 ollut alkoholia 0.9 promillea. Tutkimustuloksista tiedon saatuaan apulaiskuljetuspäällikkö on purkanut kerrotuin tavoin Inkalan työsopimuksen.

Työntekijäliiton puolelta on esitetty yhtiön aikaisemmin sallineen Inkalan suorittaa työtään siitä huolimatta, että hän on ollut edellisenä iltana nauttimansa alkoholin aiheuttaman jälkivaikutuksen alaisessa tilassa. Työsuojeluvaltuutetun ja jutussa myös todistajana kuulustellun pääluottamusmiehen lausuntojen mukaan Inkala on etenkin maanantaiaamuisin työnjohtajien estämättä saanut tehdä työtään tuollaisessa tilassa. Kuljetusesimies ja apulaiskuljetuspäällikkö ovat puolestaan kertoneet, ettei heillä ole ollut tietoa Inkalan työn tekemisestä alkoholin nauttimisesta aiheutuneessa jälkitilassa. Työtuomioistuimen mielestä asiassa on jäänyt näyttämättä, että Inkala olisi työnjohtajien ja muiden esimiesasemassa olevien tieten saanut tai hänen olisi sallittu tehdä työtä alkoholin vaikutuksen alaisena.

Inkalalle on annettu 2.5.1986 varoitus sen johdosta, että hän on vapunaattona 30.4.1986 vapaa-aikanaan tullut päihtyneenä työpaikalle järjestämään erään kuljetuksen suorittamista. Siihen nähden, että varoituksen aiheuttanut tapahtuma on sattunut Inkalan vapaa-aikana, vaikkakin työpaikalla, ei varoitukselle, kun otetaan huomioon sen antamiseen liittyneet erityiset seikat, voida sinänsä antaa kovin suurta merkitystä työsuhteen päättämisen syiden painavuutta arvioitaessa.

Yhtiössä noudatettavien, työntekijöiden osaltaan hyväksymien työsääntöjen mukaan muun muassa päihtyneenä esiintyminen työaikana tai työpaikalla on kielletty ja työtehtävissä tapahtuneesta kiellon rikkomisesta on seurauksena työsopimuksen purkaminen. Työsääntöjen määräystä ei ole ymmärrettävä siten, että työsopimuksen purkaminen voisi yhtiössä tapahtua muutoin kuin työsopimuslain 43 §:ssä säädetyillä perusteilla.

Inkalan työtehtäviin varastolla on selvityksen mukaan kuulunut kuormausten suorittaminen sähkökäyttöistä trukkia apuna käyttäen.

Tapahtumista esitetyt seikat osoittavat, että Inkalan on täytynyt töihin tullessaan ymmärtää olleensa alkoholin vaikutuksen alaisuutensa takia soveltumaton työtehtäviinsä, joihin on kuulunut painavan trukin kuljettaminen. Tätä käsitystä tukee sekin, että apulaiskuljetuspäällikkö on vielä puolen päivän aikaan havainnut Inkalassa merkkejä alkoholin käyttämisestä. Siihen nähden, että yhtiöllä on yksistään sen toimialasta johtuen erityiset syyt, joiden osoituksena on myös työsääntöjen määräys, edellyttää työntekijöiltään pidättyvyyttä alkoholin vaikutuksen alaisena esiintymisessä työpaikalla, työtuomioistuin katsoo, että yhtiöllä olisi näissä oloissa ollut erityisen painava syy hänen työsopimuksensa päättämiseen irtisanomisella. Näin ollen Inkalalla ei ole oikeutta vaatimaansa korvaukseen.

Työehtosopimuksen 6 §:n mukaan työnantajan on noudatettava irtisanomisaikaa koskevia sopimuksen määräyksiä muissa kuin niissä tapauksissa, joissa työsopimus voidaan työsopimuslain mukaan purkaa.

Työtuomioistuimen mielestä yhtiön työnantajana on pitänyt, kun otetaan huomioon vaikkapa Inkalalle annettu varoitus ja hänen aikaisemman työsuhteensa päättämisen perusteet, olla selvillä Inkalan ilmeisistä, jo pitkään jatkuneista vaikeuksista välttää alkoholin haitallista käyttämistä. Tähän nähden yhtiön suhtautumista Inkalan alkoholinkäyttöön on pidettävä sen verran epäjohdonmukaisena, ettei yhtiöllä ole ollut oikeutta purkaa Inkalan työsopimusta. Yhtiö on sen vuoksi velvollinen suorittamaan Inkalalle palkan irtisanomisajalta.

Tuomiolauselma

Oy Pohjolan Liikenne Ab velvoitetaan suorittamaan Inkalalle irtisanomisajan palkkana vaaditut 17 355 markkaa 16 prosentin korkoineen työsopimuksen päättämispäivästä 22.12.1986 lukien.

Kanne hylätään muilta osin.

Asian laatuun nähden Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT saa kärsiä kulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Silenti, Airaksinen, Sariola, Pohja ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.