Labor court dismisses union strike claims for violating employer management and wage terms in collective agreement.

Tehtaan hartsaamon lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta ja jälkikäsittelyosaston lakko työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan turvaamiseksi eivät olleet riittäviä. Ammattiosasto vastasi lisäksi edustajiensa osallistumisesta lakkoihin.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Puutyöväen Liitto r.y. Kuultava Kolhon Puutyöläiset r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.4.1986 solmitussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Työrauhavelvoite

3 §.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtoospimuksen määräyksiä.

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

5 §.

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

Suorituspalkat

13 §.

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Ikilevytehtaan jälkikäsittelyosastolla oli maaliskuun 1987 aikana neuvoteltu osaston työntekijöiden palkoista. Osaston luottamusmies oli vaatinut palkkojen korottamista jälkeenjääneisyyden vuoksi. Kun neuvotteluissa ei ollut päästy työntekijöitä tyydyttävään ratkaisuun, osaston luottamusmies oli ilmoittanut 1.4.1987 kello 8, että työntekijät ryhtyisivät lakkoon. Lakko oli alkanut tuolloin, mutta työntekijät eivät olleet poistuneet työpaikalta. Työnantajapuoli oli vaatinut varapääluottamusmiestä palauttamaan työrauhan jälkikäsittelyosastolle. Työt olivat käynnistyneet samana päivänä kello 12, mutta pysähtyneet uudelleen kello 14, jolloin osaston kaikki työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Torstaina 2.4.1987 työntekijät olivat tulleet työpaikalle, mutta poistuneet välittömästi jatkamaan lakkoa.

Lakko, johon oli osallistunut 20 työntekijää, oli päättynyt 3.4.1987 kello 16.

Yhtiön ikilevytehtaan työntekijät, jotka olivat Kolhon Puutyöläiset r.y:n jäseniä, olivat 11.-16.3.1987 toimeenpanemallaan lakolla pyrkineet painostamaan työnantajaa työnjohto-oikeuteen kuuluvassa asiassa sekä 1.-3.4.1987 toimeenpanemallaan lakolla pyrkineet painostamaan työnantajaa mieleiseensä palkkaratkaisuun. Ammattiosaston puheenjohtaja ja osaston luottamusmies sekä ammattiosaston toimikunnan jäsen olivat osallistuneet lakkoon, minkä lisäksi pääluottamusmies ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja lopettamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Kolhon Puutyöläiset r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puutyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt, että yhtiön ikilevytehtaalla oli ollut kanteessa tarkoitetut työnseisaukset, ja lisäksi lausunut, että hartsaamolla eivät työntekijät ja työsuojeluvaltuutettu olleet sopineet mitään menetelmämuutoksesta. Työnjohtaja oli vain ilmoittanut 11.3.1987, että uusi menetelmä otettaisiin käyttöön heti. Ehdotettu uusi menetelmä olisi vaarantanut työturvallisuutta, sillä menetelmän muutos olisi kiihdyttänyt työvauhtia. Työnjohtajan esityksen mukaan nimittäin fenolihartsipanokset olisi pitänyt tehdä kahden tunnin ajoa vastaaviksi. Aikaisemmin fenolihartsipanokset olivat vastanneet neljän tunnin ajoa. Erimielisyys työnjohtajan ja työntekijöiden kesken oli kärjistynyt niin, että työntekijät olivat poistuneet työpaikalta vielä samana iltapäivänä. Pääluottamusmies oli saanut tiedon osastolla sattuneesta kiistasta vasta sen jälkeen, kun työntekijät olivat jo ehtineet lähteä kotiin.

Seuraavana päivänä 12.3.1987 työntekijät olivat ryhtyneet pääluottamusmiehen ansiosta jälleen töihin, sillä pääluottamusmies oli halunnut ratkaista hartsaamon kiistat neuvottelemalla. Pääluottamusmiehen toiveet neuvotteluista olivat kuitenkin osoittautuneet turhiksi, sillä työnjohto oli asettanut neuvotteluille ehdon. Ehdon mukaan uusi, työntekijöiden mielestä selvästi vaarallinen työmenetelmä oli saatava käyttöön ennen neuvotteluja. Tällaiseen ehtoon työntekijät eivät olleet voineet alistua, joten he olivat jälleen poistuneet työpaikalta. He olivat palanneet töihin 16.3.1987. Osaston työntekijöiden suuttumus työnjohtoon oli jatkunut jo pitkään. Työnjohtaja oli lähes päivittäin uhkaillut työntekijöitä. Tämänkaltaiset epäasiallisuudet olivat kiristäneet osaston työntekijöiden ja työnjohtajan välejä. Vaatimus työmenetelmän muuttamisesta entistä vaarallisemmaksi oli huonontanut työpaikan ilmapiiriä entisestään.

Kun neuvottelut olivat lopulta käynnistyneet 17.3.1987, ne olivat kestäneet 15 minuuttia. Tässä ajassa oli syntynyt sovinto. Työntekijät olivat suostuneet siihen, että työtä alettaisiin tehdä koeajona uudella menetelmällä. Työnantaja puolestaan oli suostunut siihen, että työhön otettaisiin lisäksi yksi työntekijä, jotta työturvallisuus ei vaarantuisi. Oli huomattava, että hartsaamon kiistan aihe, uusi työmenetelmä, ei ollut vieläkään käytössä.

Ikilevytehtaan jälkikäsittelyosaston työnseisaus oli alkanut palkkariidasta. Osaston luottamusmies oli pyytänyt neuvotteluja palkoista helmikuun 1987 alussa. Neuvottelujen alettua vasta 27.3.1987 työnantajan edustajat eivät olleet tarjonneet mitään palkkaneuvottelujen pohjaksi eivätkä olleet suostuneet työntekijöiden esityksiin. Pääluottamusmies oli kiirehtinyt neuvotteluja, sillä hän oli ollut lähdössä viikoksi kurssille. Pääluottamusmiehen ollessa kurssilla työnantaja oli neuvotellut osaston luottamusmiehen kanssa palkoista 1.4.1987. Neuvotteluihin työnantaja ei ollut kutsunut varapääluottamusmiestä. Työntekijät olivat hermostuneet työnantajan lähes kaksi kuukautta kestäneisiin vitkasteluihin ja poistuneet työpaikalta. Työnseisaus oli päättynyt samana päivänä, kun pääluottamusmies oli palannut töihin. Pääluottamusmies oli siis palauttanut työrauhan osastolle. Väite pääluottamusmiehen toimimattomuudesta työrauhan palauttamiseksi ei pitänyt paikkaansa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVA

Kolhon Puutyöläiset r.y. on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsä-Serla Oy:n ikilevytehtaan hartsaamossa on 11.3.1987 ollut määrä aloittaa tuotantokokeilu hartsin pölyämisestä johtuvan haitan poistamiseksi. Hartsaamon työntekijät ovat sanottuna päivänä kello 14 ryhtyneet lakkoon ilmoittaen syyksi sen, ettei tuosta työntekijöiden menetelmämuutoksena pitämästä kokeilusta ollut neuvoteltu työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työt hartsaamossa ovat käynnistyneet 12.3.1987 kello 10, mutta lakko on alkanut uudelleen samana päivänä kello 17 ja jatkunut aina 16.3.1987 kello 22:een saakka. La kossa on ollut yhteensä 22 työntekijää ja siihen on osallistunut ammattiosaston toimikunnan jäsen. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta.

Ikilevytehtaalla on maaliskuussa 1987 neuvoteltu jälkikäsittelyosaston työntekijöiden palkoista. Palkankorotusvaatimustaan tukeakseen osaston kaikki 20 työntekijää ovat ryhtyneet lakkoon 1.4.1987 kello 8. Työt ovat jatkuneet samana päivänä kello 12, mutta lakko on alkanut uudelleen kello 14 ja päättynyt 3.4.1987 kello 16. Lakkoon on osallistunut ammattiosaston puheenjohtaja, joka on myös ollut jälkikäsittelyosaston luottamusmies. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto ei ole lakkojen johdosta ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta lakkoihin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kolhon Puutyöläiset r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 12 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, Sariola, Pohja ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.