Labor court allows union to elect a local representative at a branch site where a main representative already exists.

Kysymys siitä, oliko työntekijöillä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan oikeus valita luottamusmies kahteen yhtiön toimipisteeseen ja voitiinko luottamusmies valita sellaiseen toimipisteeseen, johon jo oli valittu pääluottamusmies. (Ään.)

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaaja Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Kuultava Pekolan Liikenne Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.5.1984 solmitussa linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset STK/SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- Luottamusmiessopimus 2.4.1969

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

29 §

Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan keskusjärjestöjen välistä 2.4.1969 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta.

2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamusmiestehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikottaista vapautusta työstä 9,5 tuntia työntekijämäärän ylittäessä 180, 7 tuntia työntekijämäärän ollessa 101-179, 5 tuntia työntekijämäärän ollessa 50-100, 2,5 tuntia työntekijämäärän ollessa 30-49 ja 2 tuntia työntekijämäärän ollessa alle 30.

3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies, jolle on edellä mainittua vapaa-aikaa annettava 5 tuntia työpisteen työntekijämäärän ylittäessä 50, 2,5 tuntia työntekijämäärän ollessa 30-49 ja 1 tunti työntekijämäärän ollessa 15-29. Edellytyksenä vapaa-ajan antamiselle työpisteen luottamusmiehelle on, että myös työnantajalla on samassa työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies.

4. Mikäli yrityksessä tai sen työosastolla valitaan luottamushenkilöt sekä liikenne- että huoltokorjaamon puolelle, lasketaan 2. kohdan säännösten mukainen vapaa-aika työosaston henkilömäärän mukaisesti.

5. Mikäli 3. kohdassa tarkoitettua luottamusmiestä työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella pidetään pääluottamusmiehenä, sovelletaan häneen 2. kohdan määräyksiä kuitenkin siten, että toimintapaikan työntekijämäärä on perustana vapaa-aikaa määriteltäessä.

Asianosaisliittojen välillä 27.5.1986 solmitussa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella samansisältöiset 29 §:n 1., 4. ja 5. kohdan määräykset kuin edelle on jäljennetty ja seuraavan sisältöiset 2. ja 3. kohdan määräykset:

29 §

Luottamusmiehet

2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamusmiestehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikottaista vapautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko

alle 30 2 t 30-49 3 t 50-100 6 t 101-179 8 t 180 tai yli 11 t

3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipisteitä kohden valita yksi luottamusmies, jolle on annettava säännöllistä viikottaista vapautusta työstä työpisteen työntekijämäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko

15-29 1 t 30-49 3 t 50 tai yli 6 t

Edellytyksenä vapaa-ajan antamiselle työpisteen luottamusmiehelle on, että myös työnantajalla on samassa työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies.

Työehtosopimusten 29 §:n 1. kohdassa tarkoitetussa keskusjärjestöjen välisessä luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §.

Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyritysten tuotantolaitoksissa, jotka harjoittavat teollista tai siihen verrattavaa toimintaa. Muilla kuin teollisilla aloilla asianomaiset liitot päättävät tässä sopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden toteuttamisesta ja soveltamisesta.

3 §.

Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

4. Ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille työosastoille valitaan luottamusmies. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. kysymyksessä olevan työosaston työntekijöiden lukumäärään ja luottamusmiehen mahdollisuuksiin myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Ellei sopimukseen päästä, asia voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on Autoliikenteen Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyrityksellä Pekolan Liikenne Oy:llä oli Hämeenlinnan lisäksi toimipisteet Lahdessa, Lammilla, Luopioisissa, Hauholla, Forssassa, Loimaalla ja Orivedellä. Hämeenlinnan ja Lahden toimipisteissä oli myös työnjohdon edustaja. Työntekijät olivat keskuudestaan valinneet pääluottamusmiehen. Yhtiön työntekijät olivat ilmoittaneet työnantajalle haluavansa valita myös Hämeenlinnan ja Lahden toimipisteisiin luottamusmiehen. Työnantajan mielestä ei ollut tarpeellista valita uusia toimipisteiden luottamusmiehiä, koska yhtiössä oli jo pääluottamusmies.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton puolelta oli liittojen välillä 9.12.1986 käydyissä neuvotteluissa todettu, että työntekijät voivat työehtosopimuksen selvän sanamuodon mukaan valita yritykseen pääluottamusmiehen ja, mikäli yritys toimi useammassa toimipisteessä, jokaiseen toimipisteeseen yhden luottamusmiehen.

Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan oli selvää, että työntekijät voivat halutessaan valita kutakin toimipistettä kohden luottamusmiehen. Edellytyksenä tällaisen toimipistekohtaisen luottamusmiehen työstä vapautukselle oli, että työnantajalla oli samassa toimipisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies. Työehtosopimuksen mukaan työntekijät voivat siten valita luottamusmiehen mihin tahansa toimipisteeseen, mutta työstä vapautus riippui siitä, oliko toimipisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies. Työehtosopimuksessa ei ollut luottamusmiehen valinnalle asetettu mitään edellytyksiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Pekolan Liikenne Oy:n työntekijät voivat valita pääluottamusmiehen lisäksi luottamusmiehen yhtiön Hämeenlinnan ja Lahden toimipisteisiin. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on asian esivalmisteluistunnossa luopunut haastehakemuksessa esitetystä vaatimuksesta siltä osin kuin siinä oli vaadittu työtuomioistuinta vahvistamaan, että Pekolan Liikenne Oy:n työntekijät voivat pääluottamusmiehen lisäksi valita kuhunkin toimipisteeseen luottamusmiehen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Autoliikenteen Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen sisältyvillä luottamusmiehiä koskevilla määräyksillä ei ollut muutettu työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välisessä luottamusmiessopimuksessa mainittuja luottamusmiesten valintaperusteita. Ne määräytyivät edelleen luottamusmiessopimuksen 3 §:n 4. kohdan mukaisesti. Näin ollen paikallisesti oli sovittava siitä, mille työosastoille valittiin luottamusmies. Vasta tämän jälkeen toimipisteen luottamusmies tuli luottamusmiehiä koskevien määräysten piiriin. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 29 §:n määräyksillä ei ollut muutettu luottamusmiessopimusta muutoin kuin siten, että myös toimipisteen luottamusmiehille annettiin määräysten perusteella säännöllistä viikottaista vapautusta työstä työehtosopimuksesta ilmenevällä tavalla. Keskusjärjestöjen välisen luottamusmiessopimuksen 6 §:n mukaan työstä vapautus koski ainoastaan pääluottamusmiestä.

Työpisteen luottamusmiehen valinnassa oli kysymys ennen kaikkea paikallisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Mikäli paikallisesti todettiin, että luottamusmiehen valinta toimipisteeseen ei ollut tarpeen, eivät työntekijät voineet yksipuolisesti valita työpisteeseen luottamusmiestä.

Pekolan Liikenne Oy:n luottamusmiesorganisaatio perustui yhteiseen sopimukseen. Pääluottamusmies oli voinut hoitaa kaikki luottamusmiestehtävät sopimuksen mukaan joustavasti. Tarvittaessa hänelle oli annettu vapaata muista töistä luottamusmiestehtävien hoitamista varten annetun vapaan lisäksi. Työntekijät eivät olleet missään vaiheessa edes väittäneet, että yhtiön luottamusmiesjärjestelmä ei olisi toimiva. Mitään tarvetta lisäluottamusmiesten valinnalle ei ollut esitetty. Tämän vuoksi työnantaja ei ollut pitänyt tarkoituksenmukaisena uusien luottamusmiesten valintaa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Luottamusmiehen valintaa koskevissa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen määräyksissä oli otettu huomioon se, että sama yritys voi harjoittaa liikennöintiä useammasta paikasta käsin. Keskusjärjestöjen välisen luottamusmiessopimuksen 3 §:n 4. kohdan määräys jollekin työpaikan osastolle valittavan luottamusmiehen valinnasta ei soveltunut tällaiseen tilanteeseen, sillä mainittu määräys oli laadittu pitäen silmällä rajoitetulla alueella sijaitsevaa tuotantolaitosta. Työntekijöiden oikeus valita luottamusmies toimipisteeseen ei riippunut toimipisteen työntekijöiden lukumäärästä eikä siitäkään, oliko työnantajalla toimipisteessä työnjohto vai ei. Ainoastaan luottamusmiehen työstä vapautuksen edellytyksenä oli, että toimipisteessä oli myös työnantajan edustaja.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vielä lausunut, että työntekijämäärällä sinänsä ei ollut merkitystä ratkaistaessa sitä, oliko jotakin toimipistettä pidettävä työehtosopimuksessa tarkoitettuna toimipisteenä vai ei. Pekolan Liikenne Oy:n pääkonttori sijaitsi Hämeenlinnassa, josta yrityksen toimintaa johdettiin. Tämä oli itse asiassa ainoa toimipiste, jossa oli varsinainen työnjohto. Toimipisteessä työskenteli yhdeksän kuljettajaa. Lahdessa työskenteli 16 kuljettajaa ja siellä toimi työnantajan edustajana ajomestari, joka Hämeenlinnasta saamiensa ohjeiden mukaan laati koko Pekolan Liikenne Oy:tä koskevat työvuorolistat. Mitään muuta varsinaista työnjohdollista valtaa ei ajomestarilla ollut. Kaikki muut hiemankin epäselvät asiat hoiti yrityksen toimitusjohtaja Hämeenlinnassa.

Yhtiöllä oli Lammilla viisi ja Hauholla kuusi kuljettajaa sekä talli ja sosiaalitilat. Luopioisissa, joka käsitti Kuohijoen ja Kyynärön työpisteet, oli yhteensä yhdeksän kuljettajaa, joista yksi oli osa-aikainen. Kuohijoella oli lepohuone sekä talli ja Kyynärössä vain kylmä talli. Forssassa, Loimaalla ja Orivedellä ei yhtiöllä ollut omia talleja, vaan näillä paikkakunnilla olevista talleista oli vuokrattu tilaa autojen säilytystä varten. Näissä toimipisteissä ei myökään ollut kuljettajien sosiaalitiloja. Forssassa työskenteli kaksi kuljettajaa, Orivedellä yksi ja Loimaalla päätoimisesti yksi ja lisäksi myös yksi kuljettaja, joka työskenteli päätoimisen kuljettajan vapaapäivinä. Lisäksi yhtiön palvelukseen oli otettu neljä kesälomittajaa, joista kaksi työskenteli Lahdessa ja kaksi Lammilla.

Pekolan Liikenne Oy:n pääluottamusmies oli valittu Hämeenlinnaan huolimatta siitä, että hän asui ja työskenteli Lammilla. Autoliikenteessä ei erästä suurta tavaraliikenteen yritystä lukuun ottamatta ollut missään muussa yrityksessä valittu pääluottamusmiestä ja osaston luottamusmiestä samaan työpisteeseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Pekolan Liikenne Oy on osaltaan yhtynyt Autoliikenteen Työnantajaliiton asiassa lausumaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Pekolan Liikenne Oy:n pääkonttori sijaitsee Hämeenlinnassa, josta käsin on hoidettu yhtiön hallintoa ja jossa yhtiöllä on myös korjaamo. Hämeenlinnassa työskentelee yhdeksän linja-autonkuljettajaa. Lisäksi yhtiöllä on toimipaikkoja muun muassa Lammilla ja Lahdessa, joissa on autotallit ja kuljettajien sosiaalitilat. Lahdessa työskentelee 16 kuljettajaa ja ajomestari, joka työnantajan edustajana laatii muun muassa työvuorolistat kaikille yhtiön eri paikkakunnilla työskenteleville kuljettajille. Lammilla asuva kuljettaja on valittu työntekijöiden pääluottamusmieheksi Hämeenlinnan toimipisteeseen.

Kanteessa on kysymys työntekijöiden oikeudesta valita työehtosopimuksen 29 §:n 3. kohdassa tarkoitettu luottamusmies Hämeenlinnaan ja Lahteen.

Asianosaisten väliseen työehtosopimukseen on otettu luottamusmiehiä koskevat määräykset vuonna 1972. Sitä ennen linja-autoliikenteen alalla on noudatettu keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta sellaisenaan. Luottamusmiehiä koskevien määräysten ottaminen linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen on johtunut siitä, että keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta sovellettaessa on käytännössä ilmennyt hankaluuksia, sillä sopimus on laadittu teollisuuden oloja varten.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun työnantajaliittoa neuvotteluissa edustaneen liiton silloisen toimitusjohtajan kertoman mukaan uusilla määräyksillä on haluttu määritellä autoliikenteen kannalta tarkoituksenmukaisesti muun muassa keskusjärjestöjen välisessä luottamusmiessopimuksessa käsitteenä käytetty työosasto, jolle sopimuksen mukaan voidaan valita luottamusmies. Työehtosopimukseen on tästä syystä otettu nykyistä 29 §:n 3. kohtaa vastaava määräys siitä, että mikäli yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies. Samalla on sovittu siitä, että vapaa-ajan antaminen työpisteen luottamusmiehelle edellyttää työnantajan puolelta samassa toimipisteessä toimivaa työnjohtajaa tai vastaavaa esimiestä.

Työtuomioistuimessa todistajana kuulustellun Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoa vuoden 1972 neuvotteluissa edustaneen liiton palkkasihteerin kertoman mukaan työntekijäliitto on neuvotteluissa edellyttänyt, että työntekijät saavat valita luottamusmiehen niihin toimipisteisiin, joihin he katsovat sen tarpeelliseksi. Sen vastapainoksi on sitten sovittu edellä mainitusta vapaan antamisen edellytyksestä.

Keskusjärjestöjen välisen luottamusmiessopimuksen mukaan, johon linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa on viitattu, ammattiosaston esityksestä on paikallisesti sovittava siitä, mille työosastolle luottamusmies valitaan. Viittauksella keskusjärjestöjen väliseen luottamusmiessopimukseen on selvästi tarkoitettu, että niiden luottamusmiehiä koskevien seikkojen osalta, joista ei ole erityisesti sovittu linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa, noudatetaan keskusjärjestöjen välistä sopimusta. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimus on rakenteeltaan laadittu siten, ettei se anna selvää ratkaisua siihen, edellyttääkö oikeus asettaa työpaikalle luottamusmies työnantajan myötävaikutusta varsinkaan, kun työehtosopimuksessa ei ole mitenkään määritelty työpaikan käsitettä.

Selvitystä ei ole esitetty siitä, että luottamusmiestä koskevista määräyksistä neuvoteltaessa olisi nimenomaisesti sovittu siitä, edellyttääkö luottamusmiehen asettaminen johonkin toimipisteeseen paikallisella tasolla tapahtuvaa sopimista osapuolten välillä vai ei. Työnantajaliiton toimitusjohtajan kertoman mukana työnantajaliitto on lähtenyt siitä, että paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa harkittaisiin, onko tarkoituksenmukaista valita toimipisteeseen luottamusmies. Työnantajaliiton toimitusjohtajan mielestä asiasta siten olisi itse asiassa sovittava. Selvitystä ei ole myöskään esitetty siitä, onko tämä seikka neuvotteluissa esitetty vastapuolelle.

Asianosaiset ovat sen sijaan yhtä mieltä siitä, että toimipisteen työntekijöiden lukumäärä ei ratkaise sitä, voidaanko luottamusmies valita toimipisteeseen. Työnantajaliiton toimitusjohtajan mukaan työehtosopimuksessa tarkoitettu toimipiste voi olla myös sellainen, jossa ei ole työnantajan edustajaa. Työtuomioistuimen mielestä tämä seikka käy ilmi itse asiassa työehtosopimuksen 29 §:n määräyksestäkin, jonka mukaan vapaa-ajan antamisen, mutta ei luottamusmiehen asettamisen edellytykseksi on sovittu esimiehen sijoittuminen työpisteeseen.

Työehtosopimusmääräyksen syntyvaiheista esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä riidattomasti osoita, että luottamusmiehen asettamisesta tulisi osapuolten välillä sopia. Työehtosopimuksen luottamusmiestä koskevia määräyksiä ei voida käsittää niin suppeasti, että ne koskivat vain vapaa-ajan antamisen järjestämistä. Päinvastoin sanamuoto tukee selvästi kanteessa esitettyä tulkintaa. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että Pekolan Liikenne Oy:n Lahden ja Hämeenlinnan toimipisteet ovat sellaisia työehtosopimuksen 29 §:n 3. kohdassa tarkoitettuja toimipisteitä, joihin työntekijät voivat valita luottamusmiehen.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Autoliikenteen Työnantajaliitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin ei anna lausuntoa vahvistusvaatimuksesta siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Pekolan Liikenne Oy:n työntekijöillä on oikeus pääluottamusmiehen lisäksi valita luottamusmies yhtiön Hämeenlinnan ja Lahden toimipisteisiin.

Autoliikenteen Työnantajaliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Pohjanoksa, Sulkunen ja Kolula.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Työtuomioistuimen enemmistön mielipiteeseen yhtyen katson, että työehtosopimus ei aseta estettä sille, etteikö toimipisteeseen, jossa yrityksen pääluottamusmies työskentelee, voitaisi valita myös toimipisteen omaa luottamusmiestä. Kun tulkinta tältä osin selvästi poikkeaa siitä käytännöstä, joka keskusjärjestöjen välillä solmitun sopimuksen tosin sinänsä toisensisältöisten määräysten perusteella on muodostunut, ei työnantajaliiton sen puolustaessa sopimuksen sanamuodosta poikkeavaa tulkintaa ole tältä osin mielestäni katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Siten yhtyen muilta osin työtuomioistuimen enemmistön mielipiteeseen katson, että Autoliikenteen Työnantajaliitto on menetellyt virheellisesti puolustaessaan jäsenyrityksensä Pekolan Liikenne Oy:n sopimuksenvastaista menettelyä edustamalla tulkintaa, jonka mukaan yrityksen Lahden toimipisteeseen ei voitaisi valita luottamusmiestä. Näin työnantajaliitto on syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen. Sen sijaan kysymys luottamusmiehen valitsemisesta yhtiön Hämeenlinnan toimipisteeseen sieltä käsin jo toimivan pääluottamusmiehen lisäksi on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei työnantajaliitto ole tältä osin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tämän vuoksi velvoitan Autoliikenteen Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle hyvityssakkoa 25 000 markkaa sekä korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.