Court dismissed claim for severance as dismissal was based on job reduction, not prohibited grounds under protection agreement.

Näyttämättä oli jäänyt, että puhelinlaitoksen palveluksessa olleen puhtaaksipiirtäjän irtisanominen olisi johtunut muusta syystä kuin puhtaaksipiirtämistöiden vähentymisestä. Sen seikan arvioiminen, olisiko työnantajalla töiden vähenemisestä johtuneilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ollut oikeus toimihenkilön irtisanomiseen, ei irtisanomissuojasopimuksen määräykset huomioon ottaen kuulunut työtuomioistuimelle.

Toimihenkilöllä ei siten ollut oikeutta irtisanomissuojasopimuksen perusteella saada korvausta irtisanomisen johdosta. (Ään.)

Kantaja Teknisten Liitto TL r.y. Vastaaja Puhelinlaitosten Työnantajaliitto r.y. Kuultava Porin Seudun Puhelin Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puhelinlaitosten Työnantajaliiton, Teknisten Liiton ja Svenska Tekniker och Arbetsledare Förbundet i Finland r.f:n välillä 11.3.1986 tehdyssä palkkasopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä maaliskuun 11. päivänä 1986 allekirjoitettuun runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

Edellä mainitussa runkosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 §

Irtisanomisaika

1 Irtisanomisaika on Työnantajan irtisanoessa: 2 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta, 3 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 5 vuotta mutta vähemmän kuin 10 vuotta, 4 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 10 vuotta tai sitä kauemmin.

4 Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa 19.4.1984 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa muutoin on sovittu.

Runkosopimuksen 4 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n välillä tehdyssä irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske 1 merimieslaissa (423/78) tarkoitettuja työsuhteita, 2 työsopimuslain 40 ja 41 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

9 §

Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain (124/84) säännöksiä. Edellä mainittuja säännöksiä noudatetaan myös, jos

2) työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vedoten taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn ja toimihenkilö esittämiensä syiden perusteella väittää hänen irtisanomisensa johtuneen muusta, tämän sopimuksen mukaan kielletystä syystä.

Irtisanomissuojasopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 §

Seuraamusjärjestelmä työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain säännöksien ja niitä vastaavien sopimusmääräysten osalta

Työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi työsopimuslain 51 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen, eikä työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Jos työnantaja laiminlyö työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain (124/84) 7 §:ssä tarkoitettujen ohjeiden antamisen, työntekijällä on oikeus panna korvausta koskeva kanne vireille kahden vuoden kuluessa työsopimuksen irtisanomisesta.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto on Puhelinlaitosten Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että piirtäjä Kristiina Järvelä oli ollut Porin Seudun Puhelin Oy:n palveluksessa piirtämis- ynnä muissa tehtävissä 22.9.1980 - 9.1.1987. Järvelän kuukausipalkka oli työsuhteen päättymisaikaan ollut 4 100 markkaa.

Työnantaja oli irtisanonut Järvelän työsopimuksen 9.1.1987. Irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu puhtaaksipiirtämistoimen lakkauttaminen. Järvelä oli vapautettu työntekovelvollisuudesta irtisanomisajaksi. Järvelä oli riitauttanut irtisanomisensa välittömästi ja ilmoittanut, että hän ei hyväksynyt työsopimuksen irtisanomisen perusteeksi ilmoitettua taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvaa työn vähenemistä, koska piirtämistyössä käytettäväksi tarkoitettua mikrotietokonetta ei ollut vielä hankittu.

Teknisten Liiton käsityksen mukaan todellinen syy Järvelän irtisanomiseen oli ollut muu kuin työnantajan ilmoittama puhtaaksipiirtämistoimen lakkauttaminen. Järvelän terveydentila oli ollut jossakin määrin horjuva hänen potemiensa astmaoireiden vuoksi. Järvelän työkyky ei kuitenkaan ollut sillä tavoin olennaisesti ja pysyvästi alentunut, että työnantaja olisi voinut vedota sairauteen laillisena irtisanomisperusteena. Tästä syystä työnantaja oli ilmoittanut irtisanomisperusteeksi organisaatiomuutoksen.

Puhelinlinjojen sijainnista, välityskyvystä ja muista teknillisistä ominaisuuksista oli aina oltava tarkat merkinnät linjakartoissa, yhteyskaavoissa ja muissa asiakirjoissa. Muussa tapauksessa tilaaja-asennukset, vikojen korjaus, verkkojen suunnittelu ja muut työt kävivät mahdottomiksi. Järvelälle annetun työtodistuksen mukaan hänen työtehtäviinsä olivat kuuluneet piirustusten ja karttojen ajan tasalla pitäminen, työ- ja käyttöpiirustusten puhtaaksipiirtäminen annettujen luonnosten perusteella, piirustusten ja karttojen arkistointi, piirustus-, kartoitus- ja arkistointimenetelmien seuranta ja soveltaminen, maastossa suoritettavat kaapeleiden sijaintimittaukset, ohjatut tilastointitehtävät ja muut esimiehen antamat E-ryhmityksen mukaiset tehtävät. Nämä työt eivät voineet puhelinlaitoksessa koskaan loppua eivätkä olennaisesti edes vähentyä.

Työnantaja oli perustellut irtisanomista muun muassa sillä, että yhtiöön tultaisiin hankkimaan tietokone, joka osittain korvaisi Järvelän työpanoksen. Tätä tietokonetta ei Järvelän irtisanomisaikaan vielä ollut yhtiöön hankittu.

Välittömästi Järvelän irtisanomisen jälkeen hänen töitään tekemään oli vuokrattu henkilöstövuokrausyrityksestä piirtäjä, joka oli tehnyt samoja töitä kuin Järvelä. Oman työntekijän korvaaminen vuokrausyrityksen työntekijällä ei voinut olla työsopimuslain 37 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy vakituisen työntekijän irtisanomiseen. Vuokrausyritys ei hoitanut töitä itsenäisenä alihankintana, vaan sille annetut työt suoritettiin puhelinyhtiön johdon ja valvonnan alaisena. Se seikka, että Järvelän tilalle tulleen henkilön palkanmaksajana oli mainittu vuokrausyritys, ei voinut muuttaa tilanteen työoikeudellista arviointia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto on vaatinut Porin Seudun Puhelin Oy:n velvoittamista suorittamaan Järvelälle irtisanomissuojasopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta korvauksena 15 kuukauden palkkaa vastaavat 61 500 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puhelinlaitosten Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että 1980-luvun alkuvuosina Porin Seudun Puhelin Oy:n taloudellinen toimeliaisuus oli osoittanut laskua. Tämän vuoksi yhtiön hallitus oli päättänyt toteuttaa eräitä toimenpiteitä, joiden johdosta yhtiön organisaatio ja tehtävien jako oli perusteellisesti muuttunut. Keskeisenä tavoitteena oli ollut tehostaa palveluja ja liiketoimintaa merkittävästi. Samalla oli kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että yhtiön kannattavuus säilyisi riittävänä toiminnan jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi. Edellä mainittu päätös oli johtanut paitsi organisaatiomuutoksiin myös henkilöstön, tekniikan ja sisäisten toimintojen kehittämiseen. Piirtämistehtävien uudelleen järjestäminen oli osa tätä jatkuvaa muutosta.

Järvelä oli toiminut yhtiön palveluksessa puhtaaksipiirtäjänä eikä piirtäjänä. Hänet oli ryhmitelty puhelinalan palkkasopimuksen mukaisesti F-ryhmään, johon kuuluivat puhtaaksipiirtäjät. Järvelä oli tehnyt puhtaaksipiirtämistä, eikä hänen tehtäviinsä ollut kuulunut suunnittelutyötä.

Puhtaaksipiirtämistyö oli olennaisesti vähentynyt Porin Seudun Puhelin Oy:ssä. Tämän vuoksi oli ollut mahdollista siirtää jäljelle jäänyt puhtaaksipiirtämistyö alihankkijan suoritettavaksi. Puhtaaksipiirtämistehtävien vähentymiseen oli vaikuttanut ensinnäkin se, että puhelinlaitoksen verkkokarttojen perusvalmius oli riittävä. Verkkokarttoihin oli piirretty puhelinliikenteen vaatimat kaapeliverkostot. Nykyinen puhtaaksipiirtäminen oli pääasiassa jo olevien verkkokarttojen täydentämistä uusien kaapeleiden osalta.

Puhtaaksipiirtämistyön vähenemiseen oli vaikuttanut myös se, että suunnittelutyö oli järjestetty uudelleen. Tässä yhteydessä oli tullut mahdolliseksi käyttää uusia teknisiä apuvälineitä. Käytännössä työn tekeminen tapahtui siten, että kaapelinkaivuutyötä suorittava aliurakoitsija sai yhtiöstä tarvittavat työpiirustukset ja kaapelin. Sen jälkeen urakoitsija pyrki mahdollisimman tarkasti noudattamaan työpiirustukseen merkittyä reittiä. Maastossa ei kuitenkaan aina voitu täsmällisesti noudattaa tehtyä suunnitelmaa, vaan eri syistä johtuen työpiirustukseen merkittyyn reittiin jouduttiin tekemään poikkeamia.

Yhtiössä aikaisemmin noudatetun menetelmän mukaan puhtaaksipiirtäjä piirsi kaivuu-urakoitsijalle tarkoitetut työpiirustukset. Koska nämä olivat luonteeltaan väliaikaisia, oli työ järjestetty uudelleen siten, että verkkosuunnittelijan suunnittelutyön tuloksena syntyi reittikartan päälle käsin tehty työsuunnitelma. Tästä oli ryhdytty kopioimaan editoivalla kopiokoneella työpiirustus kaivuu-urakoitsijan käyttöön.

Sen jälkeen kun urakoitsija oli suorittanut kaivuutyön ja merkinnyt todellisen kaapelireitin maastoon, suoritettiin reitin tarkistusmittaukset, tehtiin tarvittavat korjaukset ja mitoitukset työpiirustusten jäljennökseen. Tämän mittapiirustuksen avulla ulkopuolinen yritys huolehti uuden kaapelin sijaintitietojen täydentämisestä verkkokarttaan. Koska tarkistusmittaukset olivat kausiluonteisia, oli tarkoituksenmukaista käyttää harjoittelijoita tähän työhön. Ulkopuolinen yritys, jonka kanssa oli tehty puhtaaksipiirtämistyötä koskeva alihankintasopimus, ryhtyisi tehdyn sopimuksen mukaan tekemään myös mittaustyötä. Järvelän työsuhteen aikana yhtiön omia asentajia oli myös käytetty tässä työssä ja näin oli tarkoitus menetellä edelleenkin.

Kehittyvä tekniikka oli luonut mahdollisuuden varsin pienin sijoituksin toteuttaa erilaisten kytkentä- ynnä muiden kaavioluonteisten piirustusten tekeminen tietokoneen avulla. Tällainen laitteisto toimi "elektronisena puhtaaksipiirtäjänä". Puhtaaksipiirtämistyövaihe tuli tehdyksi suunnittelutyön yhteydessä. Tällä menettelyllä valtaosa verkkokarttojen lisäksi tarvittavasta puhtaaksipiirtämistyöstä jäi pois. Tarkoitukseen soveltuvan laitteiston ja ohjelmiston hankinnan edellyttämät määrittely- ja arviointityöt oli saatu päätökseen ja järjestelmän hankintaneuvottelut olivat käynnissä.

Jäljelle jääneistä puhtaaksipiirtämistöistä oli tehty alihankintasopimus tehtävään erikoistuneen kommandiittiyhtiön kanssa. Tämän ulkopuolisen yrityksen tekeminä kustannukset yhtä piirustusta kohden olivat 350 markkaa. Silloin kun Järvelä oli suorittanut puhtaaksipiirtämistyötä, oli yhdestä piirustuksesta aiheutunut yhtiölle 1 900 markan suuruinen kustannus. Kommandiittiyhtiön kanssa tehdyn alihankintasopimuksen mukaan yhtiö teki kaiken jäljelle jääneen puhtaaksipiirtämistyön. Sen lisäksi kommandiittiyhtiö tekisi kesällä maastomittaukset. Kommandiittiyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaan puhtaaksipiirtämiseen liittyvät työn johto ja valvonta kuuluivat alihankkijalle.

Toimeksiannot puhelinlaitokselta alihankkijalle tapahtuivat siten, että työt luovutettiin yhtenä päivänä viikossa. Käytännössä meneteltiin siten, että alihankkijan edustaja tuli yhdeksi päiväksi yhtiön toimipaikkaan, jolloin kaikki henkilöt, jotka halusivat jättää puhtaaksipiirtämistöitä, kävivät asiaa koskevat neuvottelut alihankkijan edustajan kanssa. Kiireellisissä tapauksissa ja muutoinkin tarpeen vaatiessa toimitettiin toimeksiannot suoraan kommandiittiyhtiölle. Sopimuksen mukaisesti varsinainen piirtämistyö tapahtui alihankkijan johdon ja valvonnan alaisena alihankkijan tiloissa. Alihankkijan kanssa oli tehty sopimus myös Porin Seudun Puhelin Oy:n piirustusrekisterin ja arkiston hoidosta.

Alihankintasopimuksen mukaan Porin Seudun Puhelin Oy takasi kommandiittiyhtiölle työtä vähintään 40 tunniksi viikossa. Vuoden 1987 alkupuolella kommandiittiyhtiö oli tehnyt Porin Seudun Puhelin Oy:n puhtaaksipiirtämistöitä noin 40 - 60 tuntia kuukaudessa. Kokopäiväisen puhtaaksipiirtäjän tarvetta ei yhtiössä siten enää ollut. Syynä Järvelän työsuhteen päättämiseen oli siten ollut taloudellinen ja tuotannollinen syy eikä mikään Järvelästä itsestään johtuva syy. Yhtiöllä ei myöskään ollut ollut tarjota Järvelälle muuta työtä. Tämä johtui lähinnä siitä, että Järvelällä oli vain puhtaaksipiirtäjän koulutus, minkä vuoksi häntä ei voitu käyttää verkkosuunnittelussa eikä muussakaan työssä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puhelinlaitosten Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Teknisten Liitto on vielä lausunut, että liiton saaman tiedon mukaan yhtiön tulos ei ollut huonontunut. Yhdysmiehelle ei missään yhteydessä ollut annettu tietoa henkilöstön vähentämisohjelmasta tai vastaavista taloudellisten paineiden sanelemista toimenpiteistä. Lisäksi oli huomattava, että puhelinlaitos oli monopoliasemassa omalla alueellaan ja että se toimi valtion toimiluvan turvin. Toimiluvan ehtojen yhtenä keskeisenä periaatteena oli, että laitos ei voinut toimia siten, että se pyrkisi saamaan mahdollisimman suuren voiton. Puhelinlaitosta ei voitu rinnastaa teollisuusyrityksiin. Tämän vuoksi taloudelliset ja tuotannolliset syyt eivät puhelinlaitoksissa olleet yleensä johtaneet irtisanomisiin.

Palkkaryhmään F kuuluminen ei todistanut mitään Järvelän työtehtävistä. Lähinnä se osoitti sitä, että työnantajan suhtautuminen Järvelään oli ollut nihkeää. Yhdysmies oli useampia kertoja neuvotellut työnantajan kanssa palkkaryhmän korottamisesta, koska vastaava tehtävä puhelinlaitoksessa oli aikaisemmin kuulunut palkkaryhmään E. Piirtämistyö yhtiössä ei myöskään ollut vähentynyt, sillä yhtiö oli aloittanut kokonaan uuden rinnakkaisen kaapeliverkon rakentamisen alueelleen. Kysymys oli kaapelitelevisioverkoston rakentamisesta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja Teknisten Liitto lisäksi korkoa kuluille 16 prosenttia tuomion julistamispäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Porin Seudun Puhelin Oy on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Porin Seudun Puhelin Oy on 9.1.1987 irtisanonut yhtiön palveluksessa 22.9.1980 lukien olleen puhtaaksipiirtäjän Kristiina Järvelän työsopimuksen päättymään 10.4.1987. Irtisanomisen syyksi Järvelälle on irtisanomisesta suullisesti ilmoitettaessa todettu taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Kirjalliseen irtisanomisilmoitukseen irtisanomisen syyksi on merkitty puhtaaksipiirtämistoimen lakkauttaminen.

Kantajaliiton puolelta on esitetty, että kaapelitelevisioverkoston rakentaminen, jota yhtiö on ryhtynyt tekemään, tulee lisäämään piirtämistyötä. Työnantajapuolen ilmoituksen mukaan kaapelitelevisioverkosto tullaan rakentamaan valmiita puhelinverkkoja noudattaen ja tarvittavat merkinnät tehdään valmiisiin puhelinverkostoista laadittuihin karttoihin. Yhtiön puolelta on myös ilmoitettu, että kommandiittiyhtiön käyttäminen puhtaaksipiirtämistöissä on ainoastaan tilapäistä ja että yhtiön tarkoituksena on ryhtyä tekemään näitä töitä omana työnä atk-tekniikan käyttöönoton jälkeen.

Kun näyttämättä on jäänyt, että Järvelän irtisanominen olisi johtunut hänestä itsestään johtuvasta irtisanomissuojasopimuksen mukaan kielletystä syystä, ei Porin Seudun Puhelin Oy Järvelän irtisanoessaan ole menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Järvelällä ei näin ollen ole oikeutta kanteessa vaadittuun irtisanomissuojasopimuksen perusteella määräytyvään korvaukseen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa Puhelinlaitosten Työnantajaliitto kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Loukola, Niskanen, Sulkunen ja Hynönen.

Eri mieltä olevan jäsen Hynösen lausunto, johon jäsen Sulkunen yhtyi:

STK:n ja STTK:n välillä solmitun irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n mukaan irtisanomismenettelystä annetun lain säännökset tulevat sovellettaviksi myös, jos työnantaja on vedonnut irtisanomisen perusteeksi taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn ja toimihenkilö esittämiensä syiden perusteella väittää, että irtisanominen on johtunut muusta, irtisanomissuojasopimuksen mukaan kielletystä syystä.

Määräys on sisällöltään yhdenmukainen irtisanomismenettelystä annetun lain 2 §:n 1 mom. 2) kohdan kanssa. Muutoinkin on ilmeistä, että sopijapuolten tarkoituksena on ollut määritellä sopimuksen soveltamisala yhdenmukaiseksi mainitun lain soveltamisalan kanssa.

Irtisanomismenettelystä annetun lain 19 §:n mukaan työnantaja, joka on työsopimuslaissa tarkoitettujen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle lain 20 ja 22 §:ssä määräytyvien perusteiden mukaisen korvauksen.

Määräys on mielestäni sillä tavalla ymmärrettävä, että työntekijän tekemän lain 2 §:n 1 mom. 2) kohdassa taikka sitä vastaavan irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n 2 mom. 2) kohdassa tarkoitetusta väitteestä seuraa, että irtisanomisperusteen olemassaolo on harkittava työsopimuslaissa määrättyjen irtisanomisperusteiden valossa. Täten irtisanomisperusteen arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa väitettyjen tuotannollisten tai taloudellisten syiden ohella otetaan huomioon työntekijän henkilöstä johtuviksi esitetyt syyt ja lisäksi muun muassa mahdollisuudet töiden uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tapahtuvaan uudelleensijoitukseen mahdollisen ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen jälkeen.

Järvelän irtisanomisasiassa on vastaajaliiton taholta esitetty selvitystä, jonka mukaan Järvelän suorittama puhtaaksipiirtäjän työ on töiden uudelleenjärjestelyn vuoksi olennaisesti vähentynyt. Noin kolmannes Järvelän aiemmin yksin suorittamasta puhtaaksipiirtämisestä on annettu ulkopuolisen alihankkijan tehtäväksi. Tämäkin työ on ollut tarkoitus siirtää myöhemmin takaisin yhtiön pysyvästi suoritettavaksi. Lisäksi yhtiön tarkoituksena on ollut toteuttaa erilaisten kytkentä- ym. kaavioluonteisten piirustusten tekeminen tietokoneavusteisesti. Piirustuksiin liittyvät tarkistusmittaukset, joita myös Järvelä on suorittanut, on töiden kausiluonteisuudesta johtuen ollut tarkoitus antaa harjoittelijoiden tehtäväksi.

Yhtiöllä ei kuitenkaan ole ollut ainakaan vielä Järvelän työsopimusta irtisanottaessa selvää käsitystä siitä, miten tämän työntekijän työtehtävät tultaisiin lopullisesti yhtiön piirissä järjestämään. Osittain tähän on vaikuttanut se, että tarpeellista tietojenkäsittelylaitteistoa ei ollut vielä hankittu eikä uuteen järjestelmään siirtymistä koskevaa käyttäjäkoulutusta aloitettu. Asiassa ei myöskään ole näytetty, että myös muut yrityksen olosuhteet huomioonottaen Järvelän kanssa olisi ennen irtisanomista pyritty selvittämään riittävän perusteellisesti mahdollisuudet Järvelän edelleen työllistämiseksi ja toimenkuvan tarkistamiseksi ja mahdollisen jatko- ja täydennyskoulutustarpeen toteamiseksi.

Näillä perusteilla katson, että Järvelän työsopimuksen irtisanomiseksi ei ole esitetty erityisen painavaa syytä. Tämän vuoksi velvoitan Porin Seudun Puhelin Oy:n maksamaan Kristiina Järvelälle irtisanomissuojasopimuksen 9 §:ssä tarkoitettuna korvauksena kuusikymmentätuhatta (60 000) markkaa 16 prosentin korkoineen haastepäivästä 7.4.1987. Puhelinlaitosten Työnantajaliiton velvoitan korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikuluja 1 600 markalla.