Labor court dismisses union claim for general ruling but allows specific breach of conditional holiday clause.

Työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan mukaan vapaapäivän antamisesta työnantajan tehtäväksi määrättyyn ilmoitukseen ei voitu liittää vapaapäivän pitämisen alkamisajankohdan toteutumisen ehdolliseksi tekevää ehtoa.

Kysymys myös siitä, oliko työntekijäliitolla oikeudellista intressiä vahvistusvaatimusten ajamiseen, kun vaatimusten kohteina olevista seikoista ei työnantajaliiton mielestä ollut erimielisyyttä.

Työajan lyhentämisen toteuttamisen kestoaikaa koskevasta vahvistusvaatimuksesta ei voitu antaa lausuntoa niin yleisessä muodossa kuin kanteessa oli vaadittu.

Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Enso-Gutzeit Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 7.11.1985 allekirjoitetussa työajan lyhentämistä koskevassa pöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 §. Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään enintään 32 tuntia vuodessa.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 §:ssä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Muist. 1. Työsuhteen alkamisvuonna työntekijälle annetaan yksi vapaapäivä vuosineljännestä kohti edellyttäen, että työntekijä työskentelee ao. vuosineljänneksen mahdollisista työpäivistä yli puolet.

3 §. Vapaan antaminen

Vapaapäivän tai vapaapäivien antamisesta on työnantajan ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin. Työntekijän kanssa voidaan sopia, että vapaata annetaan kerrallaan vähemmän kuin yksi työvuoro.

Asianosaisliittojen välisen vuosien 1986 - 1988 mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on seuraava määräys:

8 §. Työajan lyhennys

Sovittiin, että työajan lyhentämistä koskevan 7.11.1985 päivätyn pöytäkirjan 2 §:n 1. kohdassa mainittu työajan lyhennys on SAK:n ja STK:n 15.3.1986 tekemän työajan lyhennystä koskevan sopimuksen mukaisesti aikaisemman lyhennyksen lisäksi vuonna 1987 16 tuntia vuodessa ja vuonna 1988 16 tuntia vuodessa.

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että Enso-Gutzeit Oy oli 5.3.1986 Säynätsalon tehtailla ilmoittanut työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisen vapaapäivän pitämisestä. Ilmoitukseen oli liittynyt ehto, jonka mukaan vapaa riippui Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n yhteislakon alkamisesta 13.3.1986. Työajan lyhentämisestä olisi tullut ilmoittaa ehdoitta.

Työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan mukaan työnantajan oli ilmoitettava lyhennysvapaan pitämisestä vähintään seitsemän vuorokautta aikaisemmin. Minkäänlaisten lisäysten liittäminen vapaista ilmoittamiseen ei ollut mahdollista. Yhtiö oli antanut tehtaalla 13.3.1986 vapaata vain neljä tuntia. Vapaa oli osunut siten pelkästään niille tunneille, jotka lakko oli kestänyt. Työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 2 §:n muistutus 1:n mukaan vapaa oli annettava kokonaisina päivinä. Pöytäkirjan määräykset eivät oikeuttaneet päivänosan antamiseen vapaana ilman työntekijöiden suostumusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan työajan lyhentämisestä 7.11.1985 allekirjoitetun pöytäkirjan 3 §:n oikeaksi tulkinnaksi, että työnantajan on ilmoitettava työajan lyhentämisestä ilman ehtoja ja että työajan lyhennyspäiväksi kelpaa vain kokonainen päivä eikä sen osa. Lisäksi Puutyöväen Liitto on vaatinut Enso-Gutzeit Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Jutussa toimitetussa esivalmistelussa Puutyöväen Liitto on luopunut muista vaatimuksistaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Enso-Gutzeit Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, ettei työajan lyhennysvapaista ollut ilmoitettu ehdollisesti. Ilmoituksessa oli täysin yksiselitteisesti todettu, että työajan lyhennysvapaat annettaisiin ensimmäisestä Puutyöväen Liiton toteuttamasta lakkopäivästä lukien. Ilmoitusta annettaessa oli ollut yleisesti tiedossa, että Puutyöväen Liitto oli ilmoittanut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen toimeenpaneman yhteislakon alkavan 13.3.1986. Myöskään lyhennysvapaita ei ollut ilmoitettu päivänosia käsittäväksi, vaan täysiksi päiviksi. Työntekijät olivat tulleet ensimmäisen lakkopäivän aamupäiväksi töihin ja siten omavaltaisesti muuttaneet ensimmäisen työajan lyhennyspäivän osapäiväiseksi, jonka menettelyn työnantaja oli sittemmin hyväksynyt.

Liitto ja yhtiöt olivat yhtä mieltä Puutyöväen Liiton kanssa siitä, että ilmoitusta vapaapäivistä ei ilman eri sopimusta saanut antaa ehdollisena, sekä myös siitä, että jos työajan lyhennys toteutettaisiin antamalla vapaata vähemmän kuin yksi työvuoro kerrallaan, asiasta tuli sopia. Vahvistettaviksi vaadittujen seikkojen osalta ei ollut mitään vahvistustarvetta. Yhtiö oli menetellyt itse asiassa työehtosopimuksen mukaisesti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut vahvistuskanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta. EnsoGutzeit Oy on puolestaan vaatinut työehtosopimuksen tieten rikkomista koskevan kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Puutyöväen Liitto on vielä lausunut, että yhtiön 5.3.1986 päivätyn ilmoituksen mukaan työajan lyhennyspäivät olisivat samat kuin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön toimeenpaneman yhteislakon lakkopäivät. Näin ollen työajan lyhentämisen toteuttaminen riippuisi lakosta, joten lyhennyspäivien pitämiseen sisältyi ehto. Ehto tarkoitti seikkaa, jonka olemassaolosta tai tapahtumisesta toinen seikka riippui.

Työnantajaliitto ja yhtiö olivat myöntäneet, että työajan lyhentämisestä ilmoittamiseen ei saanut liittää ehtoja. Yhtiö oli kuitenkin sallinut ehdollisen ilmoituksen. Lyhennysvapaata ei ollut ilmoitettu täyttä päivää kestäväksi. Yhtiön 7.4.1986 päivätyssä ilmoituksessa oli mainittu, että lyhennysvapaat alkaisivat lakon alkamisesta riippuen 13.3.1986 kello 12.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Puutyöväen Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on asian käsittelyssä ilmoittanut olevansa yhtä mieltä Puutyöväen Liiton kanssa kanteessa vahvistettaviksi vaadituista, siinä tarkoitetun työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan sisältöä koskevista seikoista. Koska asianosaisliittojen on katsottava jääneen noista seikoista erimielisiksi käymissään neuvotteluissa, työtuomioistuin katsoo, että työnantajaliiton vasta oikeudenkäynnissä antamat lausumat, jotka vapaapäivän antamisen osalta koskevat pelkästään vain yhtä työvuoroa lyhyempää vapaa-aikaa, eivät estä tutkimasta esitettyjä vahvistusvaatimuksia.

Enso-Gutzeit Oy on Säynätsalon tehtailla 5.3.1986 kirjallisesti ilmoittanut antavansa työajan lyhentämistä koskevan, edellä mainitun pöytäkirjan mukaisen vapaa-ajan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön toimeenpanemaan yhteislakkoon kuuluvan, Puutyöväen Liiton toteuttaman lakon ensimmäisestä lakkopäivästä lukien. Lakon alkamisajankohdaksi on etukäteen julkisuudessa ilmoitettu 13.3.1986 kello 12, jolloin se on myös alkanut.

Tehtaan työntekijät ovat olleet mainittuna lakon alkamispäivänä töissä aamupäivän ajan, koska heidän ilmoituksensa mukaan lakon alkaminen on käynyt selville vasta lähempänä puolta päivää. Yhtiön puolelta on esitetty, että ilmoituksella on tarkoitettu vapaapäivien antamisen alkavan 13.3.1986 heti aamuvuoron alkamisesta lukien.

Vapaapäivien antaminen on ilmoituksessa käytetyn sanamuodon mukaan jätetty riippumaan lakon alkamisesta, millä tavoin työntekijät ovat tilanteen myös käsittäneet. Kun asianosaisliitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että vapaapäivien antamiseen ei sen alkamisajankohdan osalta siitä sopimatta saa liittää mitään ehtoa, Enso-Gutzeit Oy on kerrotuin tavoin menetellessään tietensä rikkonut puheena olevan pöytäkirjan määräystä. Työtuomioistuimen mielestä sitä seikkaa, että pöytäkirjan määräyksen vastaisesti määrätty vapaapäivien antaminen on johtanut kesken työvuoroa alkaneeseen vapaapäivään, ei voida lukea yhtiön viaksi erillisenä työehtosopimuksen rikkomisena.

Puheena olevan työajan lyhentämispöytäkirjan mukaan työntekijän kanssa voidaan sopia, että vapaata annetaan kerrallaan vähemmän kuin yksi työvuoro. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiassa antamat lausumat on työtuomioistuimen mielestä ymmärrettävä siten, että liiton käsityksen mukaan pöytäkirjassa tarkoitettu vapaa-aika on annettava pääsääntöisesti täysinä työvuoroina, jollei asiasta sovita toisin. Huomioon ottaen, että liittojen välisessä neuvottelussa on ollut kysymys lähinnä vain yhtä työvuoroa lyhyemmän vapaan antamisesta kerrallaan ja sitä koskevan pöytäkirjan 3 §:n 1 momentin määräyksen tulkinnasta, josta asianosaisliitot ovat olleet yhtä mieltä, työtuomioistuin katsoo, ettei se jutussa esitetyn vahvistusvaatimuksen osalta voi antaa lausuntoa niin yleisessä muodossa kuin kanteessa on vaadittu.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta luovutuilta osin raukeaa.

Jutun tutkimista vastaan esitetyt väitteet hylätään.

Työtuomioistuin vahvistaa, että työajan lyhentämisestä 7.11.1985 allekirjoitetun pöytäkirjan 3 §:n mukaan vapaapäivän tai vapaapäivien antamisesta työnantajan tehtäväksi määrättyyn ilmoitukseen ei voida liittää vapaapäivän pitämisen alkamisajankohdan toteutumisen ehdolliseksi tekevää ehtoa.

Enso-Gutzeit Oy tuomitaan työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla maksamaan Puutyöväen Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 10 000 markkaa.

Kanne hylätään muilta osin.

Enso-Gutzeit Oy velvoitetaan korvaamaan Puutyöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, H. Rautiainen, Kuivanen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.