Labor court fines union branch for failing to stop work slowdown used as strike pressure.

Ammattiosasto, jonka toimenpiteet eivät olleet riittävät valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

12 §

URAKKA- JA PALKKIOTYÖ

2. Työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella, voidaan suorittaa urakkatyönä. Jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten nähtävissä. Hinnoitteluista sovitaan työnantajan tai hänen edustajan ja Paperiliiton paikallisen osaston pääluottamusmiehen välillä.

Muist. 1. Urakkatyön hinnoittelun tulee olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuun kausipalkkaan tai, jos on sovittu urakkatavoitepalkasta, sen määrään sekä kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Muist. 2. Palkkiotyön palkkojen tulee vastata ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuja kuukausipalkkoja.

6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 §

SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

31 §

ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta) 2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Paperituotteen teollisuuspaperitehtaan päällystyskone PE III:n palkkiopalkan määräytymisperusteista oli neuvoteltu syksyn 1986 aikana. Neuvotteluja oli 31.10.1986 sovittu jatkettavaksi 3.11.1986. Päällystyskoneella oli ollut tarkoitus ryhtyä 2.11.1986 noin kello 20 valmistamaan muovilaminoitua käärepaperia siten, että koneen käyttönopeus olisi ollut 4 leveysmetriä sekunnissa. Iltavuoron vuoromestari oli havainnut välittömästi koneen käynnistyttyä, että vuorossa olevat viisi työntekijää olivat käyttäneet konetta noin 2,1 - 2,3 leveysmetrin sekuntivauhdilla.

Kun oli todettu, että koneen käyttönopeuden laskeminen noin puoleen ei ollut johtunut teknisistä syistä, työntekijöitä oli kehotettu työskentelemään normaalijoutuisuudella eli käyttämään konetta 4 leveysmetrin sekuntivauhdilla. Työntekijät olivat kieltäytyneet tästä vedoten ryhmäpäätökseen. Työsuhdeasiainhoitaja oli ottanut välittömästi vuoromestarilta asiasta tiedon saatuaan yhteyden osaston luottamusmieheen ja kehottanut häntä ryhtymään toimiin työrauhan palauttamiseksi. Työvauhtia oli hidastanut tahallisesti viisi vuorossa ollutta työntekijää.

Kun kello 22 työnsä aloittaneet viisi yövuoron työntekijääkään eivät olleet ryhtyneet työskentelemään normaalijoutuisuudella, olivat paikalle saapuneet käyttöpäällikkö ja vuoromestari kehottaneet uudelleen luottamusmiestä ryhtymään toimiin työrauhan palauttamiseksi. Luottamusmiehen toimet työrauhan palauttamiseksi ilta- ja yövuoron aikana eivät olleet havaintojen mukaan vaikuttaneet mitenkään työskentelynopeuteen.

Työtaisteluun olivat ryhtyneet myös aamuvuoron alkaessa 3.11.1986 kello 6 60 teollisuuspaperitehtaan työntekijää, päivävuoron alkaessa kello 7 yhteensä 12 työntekijää ja kello 8 vielä yksi työntekijä. Myöhemmin kello 10 oli edellä mainittujen lisäksi ryhtynyt työtaisteluun kaksi käytöntarkkailijaa ja kuusi laboratoriotyöntekijää. Pääluottamusmies oli ilmoittanut noin kello 10.30, että työrauha palautuisi teollisuuspaperitehtaaseen ja että työnantaja voisi ryhtyä kutsumaan työntekijöitä takaisin työhön. Iltavuoro oli aloittanut työnsä kello 14. Päivätyössä olleet työntekijät olivat palanneet työhön 4.11.1986.

Työntekijät olivat työtaistelullaan painostaneet työnantajaa mieleiseensä palkkaratkaisuun. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen urakka- ja palkkiotyötä koskevan 12 §:n määräykseen. Työtaistelu oli aiheuttanut 150 tonnin tuotannon menetyksen eli käyttökatteen perusteella laskien noin 100 000 markan vahingon.

Ammattiosasto oli laiminlyönyt työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan sille kuuluvat velvollisuudet, kun se ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Ammattiosasto ei ollut lisäksi ryhtynyt riittäviin toimiin alkaneen työtaistelun välittömäksi lopettamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Henkilöstöpäällikkö ja työsuhdeasiainhoitaja olivat 2.11.1986 myöhään illalla olleet yhteydessä pääluottamusmieheen, joka oli ilmoittanut työrauhan käsityksensä mukaan vallitsevan tehtaalla. Näin ollen pääluottamusmies oli katsonut voivansa palata tilanteeseen työaikanaan maanantaiaamuna 3.11.1986.

Työtaistelusta aiheutuneet vahingot olivat ylimitoitettuja, koska muovilaminoitua käärepaperilaatua oli ajettu aikaisemminkin alle ohjekäyttönopeuden.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että työnantajan 31.10.1986 tekemässä uudessa esityksessä oli otettu huomioon työntekijöiden aikaisempaan esitykseen tekemät huomautukset ja se oli ollut parannus voimassa olleeseen sopimukseen ja aikaisempiin tarjouksiin verrattuna. Työnantaja ei ollut koskaan hyväksynyt työn suorittamista hitaammin kuin sovitulla ohjenopeudella. Partek-laatua oli ajettu ennen jarrutusta 12. ja 20.10.1986. Työvauhdin alentuminen 12.10.1986 ei ollut johtunut teknisistä syistä eikä työnantaja ollut hyväksynyt työvauhdin alentamista. Koko tuotanto oli ollut keskeytyksissä työtaistelun aikana. Kysymys ei ollut ollut yksinomaan lyhytaikaisesta työvauhdin alentamisesta.

VASTAAJAN SELITYS

Paperiliitto on vielä lausunut, että palkkataulukon mukaan muovilaminoidun käärepaperin ajonopeuden yläraja oli 4 leveysmetriä sekunnissa. Se ei ollut normaalijoutuisuus vaan käytännössä ajomaksimi. Esimerkiksi 28.8.1986 oli ajettu väitettynä jarrutusjaksona ajettua norske-laatua. Kahdesta viimeisestä norske-ajosta oli voitu todeta, että ajonopeus niissä oli ollut 2,22 ja 1,69 leveysmetriä sekunnissa. Ajonopeus oli siis tuolloin ollut selvästi alempi kuin maksimiajonopeus 4 leveysmetriä sekunnissa. Työnantaja ei ollut esittänyt jarrutusväitettä.

Partek-laadun ajonopeus oli ollut 24.7.1986 1,97 ja 2,22 leveysmetriä sekunnissa, Työnantaja ei ollut esittänyt jarrutusväitettä. Samoin 17.8.1986 työnantaja ei ollut esittänyt jarrutusväitettä, vaikka partek-laatujen keskimääräinen ajonopeus oli ollut 2,4 ja 2,0 leveysmetriä sekunnissa. Samoin 20.10.1986 työnantaja ei ollut esittänyt jarrutusväitettä, vaikka partek-laatua oli ajettu siten, että keskimääräinen ajonopeus oli ollut 2,22 ja 2,3 leveysmetriä sekunnissa. Myös 15.8. ja 17.10.1986 oli ajettu vastaavia paperilaatuja siten, että keskimääräinen ajonopeus oli ollut 1,8 ja 2,11 leveysmetriä sekunnissa.

Väite, että työntekijät olisivat tahallaan hidastaneet työvauhtiaan ryhmäpäätökseen perustuen kiistettiin. Työryhmässä työskenneltäessä oli tärkeää, että koneella rullien laittojen ja poisottojen nopeus oli mukautettu leikkurin raakarullapään nopeuteen. Näin oli vältetty leikkurin tukkoon meno ja ryhmän toiminta oli sujuvaa ja työn tulos asianmukaista. Väitetty jarrutusaika oli ollut lyhyt ja tämänkin vuoksi vertailujen tekeminen oli vaikeaa. Leikkurilla oli ollut 2. - 3.11.1986 kello 22.00 - 00.30 yhteensä 12 muuttoa eli leikkuri oli jouduttu 12 kertaa pysäyttämään, kun leikattuja rullia oli siirretty pakkaukseen. Työvuoron laskennallinen muuttojen keskiarvo oli ollut yhteensä noin 40 muuttoa. Käytännössä tämä oli merkinnyt sitä, että leikkurilla oli toimittu jo ruuhkatilanteessa, joka väistämättä oli heijastunut myös koneen käyttöön ja erityisesti koneen käyttönopeuteen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto lisäksi korvaukselle 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kuultavana ollut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Paperituotteen teollisuuspaperitehtaalla on syksyllä 1986 neuvoteltu päällystyskone PE III:n työntekijöiden palkkiopalkan määräytymisperusteista. Työntekijäpuoli on ollut tyytymätön niitä koskeneeseen työnantajan 31.10.1986 tekemään

esitykseen. Neuvotteluja on sovittu jatkettavaksi 3.11.1986.

Kanteessa on kerrottu, että valmistettaessa 2.11.1986 noin kello 20:stä alkaen mainitulla päällystyskoneella muovilaminoitua käärepaperia vuorossa olleet viisi työntekijää ovat palkkavaatimustaan tukeakseen hidastaneet työvauhtia siten, että koneen käyttönopeus on ollut 2,1 - 2,3 leveysmetriä sekunnissa, mikä on ollut vain noin puolet ohjekäyttönopeudesta 4 leveysmetriä sekunnissa.

Noin tunnin kuluttua ajon aloittamisesta vuoromestari on havaittuaan työvauhdin hidastumisen kehottanut työntekijöitä ajamaan normaaliajonopeudella. Kun koneen nopeus ei ole noussut vaadittuun 4 leveysmetriin sekunnissa, työnantaja on 3.11. kello 0.30 päättänyt keskeyttää työt koneella, koska ajo käytetyllä nopeudella ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa. Kone on saatu seisokkitilaan noin kello 3:een mennessä. Palkanmaksu on keskeytetty neljän työntekijän osalta kello 2 ja yhden työntekijän osalta kello 3.

Vastalauseena palkanmaksun keskeyttämiselle teollisuuspaperitehtaan noin 80 muuta työntekijää on ollut kanteessa mainituin tavoin lakossa eri aikoina 3.11.1986.

Asianosaisten esittämien laskelmien mukaan samanlaatuisen paperin keskimääräiset ajonopeudet ovat vaihdelleet, mihin ovat voineet vaikuttaa erilaiset tekniset syyt. Keskimääräisiä ajonopeuksia vertailtaessa on otettava huomioon, että ilmoitettuihin keskiarvolukuihin ovat sisältyneet vaihtoon käytetyt ajat, kun taas päällystyskone PE III:n ajonopeus on 2.11.1986 illalla ollut 2,1 - 2,3 leveysmetriä sekunnissa tilanteessa, jossa konetta olisi vaihdon jälkeen voitu ajaa täydellä tuotantonopeudella.

Työntekijäpuoli on katsonut, että päällystyskoneen nopeutta ei olisi voitu työnantajan kehotuksista huolimatta nostaa rullien muutosta aiheutuvan leikkurin ruuhkan takia ja että kone olisi jouduttu tämän vuoksi joka tapauksessa pysäyttämään noin tunnin kuluttua ajonopeuden nostamisesta. Työntekijäpuolelta on toisaalta myönnetty, että ratkaisematta oleva palkkioasia on saattanut vaikuttaa työntekijöiden työhaluun.

Työntekijät eivät ole työnantajan kehotuksista huolimatta nostaneet päällystyskoneen ajonopeutta, vaikka on ilmeistä, että sen nostaminen olisi ollut mahdollista. Vuoromestari on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut koneenhoitajan ilmoittaneen, ettei teknistä estettä ajonopeuden nostamiselle ollut, vaan työntekijät olivat tehneet asiasta ryhmäpäätöksen, koska 1,5 vuotta kestäneissä konetta koskeneissa palkkaneuvotteluissa ei ollut tapahtunut mitään. Koska ajosuoritusten alenemiselle ei ole voitu näyttää tuotannollista tai muuta työntekijöistä riippumatonta hyväksyttävää syytä, työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että kanteessa mainitut työntekijät ovat 2.11. kello 20 - 3.11. kello 0.30 painostustarkoituksessa hidastaneet tuotantoa palkkavaatimustaan tukeakseen.

Lakko ja tuotannon hidastaminen ovat painostustoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työnantajan edustajat ovat työnhidastuksen aikana ottaneet yhteyttä osaston luottamusmieheen ja pääluottamusmieheen. Ammattiosasto vastaa siitä, että he eivät kuitenkaan ole kehotuksista huolimatta ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin hidastuksen lopettamiseksi, mistä puolestaan on kerrotuin tavoin seurannut lakko. Pääluottamusmiehen saatua aamulla 3.11.1986 työnantajan edustajilta tiedon lakosta iltavuoron työntekijät ovat aloittaneet työt kello 14.

Hyvityssakkoa määrättäessä on otettava huomioon työnhidastuksen ja sitä seuranneen lakon lyhytaikaisuus ja työnhidastukseen osallistuneiden työntekijöiden vähäinen lukumäärä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 7 500 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Suhonen, Loukola, Sariola, Leivo ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.