Labor court dismisses union claim that collective agreement social facility rules apply to permanent offices, not temporary construction sites.

Työehtosopimuksen määräys, jonka mukaan työpaikalle tai sen läheisyyteen oli työmaan perustamisvaiheessa järjestettävä sosiaalitilat, ei koskenut kiinteiden työpaikkojen sosiaalitiloja. Kommandiittiyhtiön toimipaikka oli kiinteä työpaikka, joka ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu työmaa. Sen sosiaalitilojen järjestämisessä ei ollut tarvinnut noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y. Kommandiittiyhtiö Velj. Niemi ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet Pentti Matias Niemi ja Paavo Johannes Niemi

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.4.1984 allekirjoitetussa maa ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VIII. MUUT SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

27 §

Sosiaalitilat

Sellaiselle työpaikalle tai sen läheisyyteen, jonka työaika on vähintään 3 kuukautta ja työntekijävahvuus vähintään 15 henkilöä, on työmaan perustamisvaiheessa järjestettävä alempana mainitut sosiaalitilat.

Ruokailusuojat

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin +18 asteen lämpötila. - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 neliömetri työntekijää kohti. - ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus. - niiden korkeus on vähintään 220 cm.

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muutoin pintakäsiteltävä niin, että ne on helppo puhdistaa. Ruokailupöydän pinnan tulee olla maalattu, lakattu tai laminoitu. Istuimen pinnan tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä. Myyntipöydät on päällystettävä muovilla tai vastaavalla. Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita. Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymis- eikä varastosuojina.

Vaatesuojat

Vaatteiden vaihto ja säilytys

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat. Työnantaja järjestää työntekijöiden käyttöön tarpeellisen määrän vaatekaappeja, kuitenkin enintään yhden vaatekaapin työntekijää kohden. Kaapin tulee olla kooltaan 30 x 40 x 150-180 cm. Kaappi on varustettava ylähyllyllä, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

Vaatteiden kuivatus

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja. Uuden hankittavan kaluston suhteen noudatetaan 1.1.1977 lähtien työsuojeluhallituksen rakennustyömaiden sosiaalitilaohjeiden kohdan 4.2. ohjetta.

Peseytymistilat

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään työpaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Peseytymislaitteita tulee olla yksi 8 työntekijää kohti. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita.

Käymälät

Käymälät on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "urinaalilla". Yli viittä työmaalla työskentelevää naista varten on varattava erillinen käymälä. Yhteisissä käymälöissä on urinaalihuone oltava lukittava.

Puhtaus ja valvonta

Kaikki edellä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaina. Jokainen palveluksessa oleva henkilö on velvollinen edesauttamaan järjestystä, siisteyttä ja hygieniaa sekä tarkoin seuraamaan työnjohdon ohjeita, jotka koskevat järjestystä ja yleistä hygieniaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Kommandiittiyhtiö Velj. Niemellä oli muun muassa vuosina 1985 ja 1986 ollut Raahessa pysyväisluontoinen työkohde Rautaruukki Oy:n alueella ja keskuskorjaamo osoitteessa Kalkankatu 3. Jo ennen yhtiön Suomen Maarakentajien Keskusliittoon sen Oulun piiriyhdistyksen kautta tapahtunutta liittymistä 1.9.1985 Rakennustyöläisten Liiton Oulun aluetoimiston toimitsija oli suorittanut Rautaruukki Oy:n alueella sijaitsevalla työpaikalla sosiaalitilojen tarkastuksia. Työntekijäliiton toimitsija oli vaatinut työnantajaa korjaamaan sosiaalitilat asianmukaisiksi. Tilanne työkohteessa oli jatkunut samankaltaisena myös kommandiittiyhtiön työnantajaliittoon liittymisen jälkeen, mistä ajasta nyt vain oli kysymys.

Toimitsija oli suorittanut marraskuun alussa 1985 sosiaalitilojen tarkastuksen. Laiminlyönneistä hän oli lähettänyt työantajaliitolle, sen Oulun piiriyhdistykselle ja kommandiittiyhtiölle kirjeen, jossa muun muassa todettiin, että Rautaruukki Oy:n työmaan sosiaalitiloista olivat puuttuneet kokonaan peseytymis-, kuivausja wc-tilat. Pukeutumistilakaan ollut vastannut työehtosopimuksen määräyksiä. Kirjeessä oli vaadittu sosiaalitilojen saattamista työehtosopimuksen mukaiseen kuntoon.

Joulukuun 3 päivänä 1985 toimitsija oli suorittanut työmaalla jälleen tarkastuksen. Työnantajaliitolle, sen Oulun piiriyhdistykselle ja kommandiittiyhtiölle lähetetyssä kirjeessä oli todettu, että tarkastuksen mukaan Rautaruukki Oy:n alueen sosiaalitiloissa ei mitään puutteita ollut korjattu. Sieltä olivat puuttuneet edelleen peseytymis-, kuivaus- ja wc-tilat eivätkä pukeutumistilatkaan olleet vastanneet työehtosopimuksen määräyksiä.

Työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä sekä työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Työnantajan laiminlyönnit olivat jatkuneet ainakin maaliskuun puoliväliin 1986, jolloin yritys oli erotettu työnantajaliitosta. Työnantajaliiton valvontavastuu kommandiittiyhtiön työehtosopimusrikkomuksiin ulottui aina työehtosopimuskauden loppuun saakka keväällä 1986.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Kommandiittiyhtiö Velj. Niemen sekä sen vastuunalaisten yhtiömiesten Pentti Matias Niemen ja Paavo Johannes Niemen tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Maarakentajien Keskusliiton tuomitsemista työehtosopimulain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

SUOMEN MAARAKENTAJIEN KESKUSLIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Maarakentajien Keskusliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että liiton Oulun piiriyhdistyksen johtokunta oli kokouksessaan 1.9.1985 hyväksynyt kommandiittiyhtiön piiriyhdistyksen ja liiton jäseneksi. Ennen jäseneksi liittymistä kommandiittiyhtiöllä oli ollut työriita, jossa oli päästy sovintoon Oulun piirin piirisovittelijan johdolla. Siinä yhteydessä oli sovittu sosiaalitilojen kuntoon saattamisesta. Jäseneksi otettaessa ei ollut ollut tiedossa, että työnantajalla olisi vielä ollut jotain työsuhteeseen liittyviä epäselvyyksiä.

Rakennustyöläisten Oulun aluejärjestön toimesta oli lähetetty 4.12.1985 päivätty uusi kirje ja välittömästi sen saapumisen jälkeen piiriasiamies oli ollut uudestaan yhteydessä työnantajaan ja esittänyt sosiaalitilojen saattamista kuntoon. Myös työnantajaliitosta oli oltu suoraan yhteydessä kommandiittiyhtiöön tarkoituksena taivuttaa työnantaja menettelemään työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Käydyissä puhelinkeskusteluissa oli selvinnyt, ettei työnantaja tulisi laittamaan sosiaalitiloja kuntoon. Tällöin työnantajalle oli selvitetty, ettei piiriyhdistykselle jäänyt muuta mahdollisuutta kuin seuraavassa johtokunnan kokouksessa erottaa kommandiittiyhtiö jäsenyydestään työehtosopimusmääräysten jatkuvan rikkomisen vuoksi. Ilmoitetusta erottamisuhasta huolimatta kommandiittiyhtiö ei ollut muuttanut käyttäytymistään asiassa.

Maarakentajien Oulun piiriyhdistyksen 18.12.1985 pitämässä johtokunnan kokouksessa työnantaja oli erotettu piiriyhdistyksen ja työnantajaliiton jäsenyydestä. Erottamisen jälkeen työnantajayhdistyksellä ei ollut mitään mahdollisuuksia valvontavelvollisuuden toteuttamiseen. Erottaminen oli siis tapahtunut 18.12.1985 ja tämä johtokunnan päätös oli annettu tiedoksi piiriyhdistyksen kevätkokoukselle 15.3.1986. Piiriyhdistyksen jäsenyydestä erottaminen oli kuitenkin tapahtunut jo johtokunnan päätöksellä. Johtokunnan päätöksestä oli myös annettu tieto kommandiittiyhtiölle. Työnantajaliiton taholta oli asiassa tehty kaikki se, mitä voitiin tehdä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Jutun esivalmistelussa Suomen Maarakentajien Keskusliitto on esittänyt, että kommandiittiyhtiön Rautaruukki Oy:n aluella oleva tukikohta oli kiinteä työmaa, johon ei sovellettu työehtosopimuksen sosiaalitilamääräyksiä. Osoituksena siitä, etteivät työehtosopimuksen sosiaalitilamääräykset soveltuneet kiinteisiin työpaikkoihin, oli se, että työntekijä- ja työnantajaliitto olivat vuoden 1986 työehtosopimusneuvotteluissa päässeet yksimielisyyteen sellaisesta työnantajaliiton suosituksesta jäsenkunnalleen, että kiinteillä työpaikoilla sosiaalitiloja järjestettäessä otettaisiin huomioon soveltuvin osin myös työehtosopimuksen sosiaalitilamääräykset. Suositus oli johtunut siitä, ettei vuosien 1984 - 1985 työehtosopimus ollut koskenut kiinteitä työpaikkoja.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Maarakentajien Keskusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KOMMANDIITTIYHTIÖN VASTINE

Kysymys ei ollut työehtosopimuslain 7 §:n tarkoittamasta työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Mahdolliset rikkomukset olivat olleet vähäisiä ja ne olivat johtuneet olosuhteet huomioon ottaen anteeksiannettavasta huomaamattomuudesta. Lisäksi työntekijöillä oli ollut työkohteessa käytettävissään työmaan välittömässä läheisyydessä asianmukaiset sosiaalitilat.

Jutun esivalmistelussa kommandiittiyhtiö on esittänyt, että Rautaruukki Oy:n tukikohdasta kommandiittiyhtiö oli antanut nostopalveluja sekä Rautaruukki Oy:lle että myös muille yrityksille ja kysymyksessä oli siten ollut kommandiittiyhtiön kiinteä toimipaikka.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kommandiittiyhtiö Velj. Niemi ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet Pentti Matias Niemi ja Paavo Johannes Niemi ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut Suomen Maarakentajien Keskusliiton vastineen johdosta, että Maarakentajien Oulun piiriyhdistyksen johtokunta oli kokouksessaan 1.9.1985 hyväksynyt kommandiittiyhtiön piiriyhdistyksen ja työnantajaliiton jäseneksi. Suomen Maarakentajien Keskusliiton valvontavastuu jäsenyrityksensä toimenpiteestä oli alkanut 1.9.1985, jonka jälkeisestä ajasta kanteessa oli kysymys. Kommandiittiyhtiön erottaminen oli tapahtunut vasta piiriyhdistyksen kokouksessa 15.3.1986. Työnantajaliiton valvontavastuu ulottui näin ollen työehtosopimuskauden loppuun saakka kevääseen 1986. Kommandiittiyhtiö oli vuoden 1986 alkupuolella maksanut työnantajaliiton jäsenmaksunkin.

Rautaruukki Oy:n alueella olleet kommandiittiyhtiön sosiaalitilat olivat olleet työehtosopimuksen vastaisessa kunnossa jo 9.1.1985. Hyväksyessään 1.9.1985 kommandiittiyhtiön jäsenyrityksekseen olisi työnantajaliiton tullut huolehtia siitä, että kommandiittiyhtiö olisi noudattanut työehtosopimuksen määräyksiä heti. Näin se ei ollut kuitenkaan menetellyt. Työntekijäliiton toimitsija oli suorittanut tarkastuksen Rautaruukki Oy:n alueella 3.12.1985, jolloin sosiaalitilat olivat olleet törkeästi työehtosopimuksen vastaiset. Työnantajan laiminlyönnit olivat jatkuneet ainakin maaliskuun puoliväliin 1986 saakka. Työnantajaliitto oli antanut työehtosopimusrikkomuksen vallita omalla valvonta-alueellaan runsaat kuusi kuukautta ennen kuin se oli puuttunut asiaan. Kommandiittiyhtiö olisi pitänyt erottaa jo huomattavasti aikaisemmin. Erottaminen ei ollut poistanut työnantajaliiton valvontavelvollisuutta.

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut kommandiittiyhtiön vastineen johdosta, että kommandiittiyhtiöllä oli ollut sosiaalitilat, mutta ne eivät olleet täyttäneet työehtosopimuksen määräyksiä. Rautaruukki Oy ei ollut osoittanut työntekijöille pukeutumistiloja. Työntekijöille oli annettu mahdollisuus käydä pesemässä kädet. Lähin käsienpesupaikka olisi ollut Rautaruukki Oy:n suuri ruokala, johon oli ollut matkaa noin 300-400 metriä. Se ei siis ollut ollut tukikohdan välittömässä läheisyydessä. Kommandiittiyhtiö oli toiminut urakoitsijan Rautaruukki Oy:n alueella koko Rautaruukki Oy:n olemassaoloajan. Kyseessä ei siten ollut vähäpätöinen rikkomus, koska se oli jatkunut kymmeniä vuosia.

Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on esivalmistelussa esittänyt, ettei Rautaruukki Oy:n alueella sijainnut kommandiittiyhtiön tukikohta ollut kiinteä toimipaikka. Lisäksi työehtosopimuksen 27 §:n johdantokappaleessa työpaikalla tarkoitettiin myös kiinteää toimipaikkaa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Rakennustyöläisten Liitto ja Suomen Maarakentajien Keskusliitto ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja työnantajaliitto on vaatinut korvaukselle korkoa 16 prosenttia tuomion antopäivästä lukien. Kommandiittiyhtiö Velj. Niemi ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet Pentti Matias Niemi ja Paavo Johannes Niemi ovat vaatineet Rakennustyöläisten Liitolta oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 15 000 markkaa 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuimen mielestä työehtosopimusneuvotteluissa sovitun suosituksen antaminen ei olisi ollut lainkaan tarpeen, mikäli sosiaalitilamääräykset olisivat soveltuneet kiinteiden työpaikkojen sosiaalitiloihin. Lisäksi työehtosopimuksen 27 §:ssä käytetty ilmaisu "työmaa" tukee käsitystä, että määräys koskee ainoastaan muita kuin kiinteiden työpaikkojen sosiaalitiloja. Työehtosopimuksen 27 §:n määräykset eivät työtuomioistuimen mielestä siten koske kiinteiden työpaikkojen sosiaalitiloja.

Kommandiittiyhtiön kanteessa tarkoitetut toimitilat ovat sijainneet 1960-luvulta alkaen Rautaruukki Oy:n Raahen rautatehtaan alueella. Kommandiittiyhtiö on tästä toimipaikastaan käsin antanut tilausten perusteella nostopalveluja suurimmalle asiakkaalleen Rautaruukki Oy:lle ja muillekin asiakkailleen, joiden osuus on ollut noin 10 prosenttia kaikista tilauksista. Pääosa kaikista kommandiittiyhtiölle tulleista työtilauksista on tehty rautatehtaan alueella olevaan toimipaikkaan, johon myös kaikki kommandiittiyhtiön koneet on sijoitettu niiden ollessa odottamassa tehtäviä. Kanteessa tarkoitettuna aikana kommandiittiyhtiöllä on ollut alueella kaksi työmaaparakkia, toinen toimistona ja toinen miehistöparakkina kuljettajien käytössä. Nostopalvelut on suoritettu eri kohteissa rautatehtaan alueella tai sen ulkopuolella. Toimipaikkaa on työtuomioistuimen mielestä pidettävä kiinteänä työpaikkana.

Kommandiittiyhtiön Rautaruukki Oy:n alueella olevia toimitiloja ei edellä sanotuin perustein voida pitää työehtosopimuksen 27 §:ssä tarkoitettuna työmaana eikä niiden sosiaalitilojen järjestämisessä ole tarvinnut noudattaa mainitun pykälän määräyksiä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laadun vuoksi saavat Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Kommandiittiyhtiö Velj. Niemi sekä sen vastuunalaiset yhtiömiehet Pentti Matias Niemi ja Paavo Johannes Niemi kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, Uski, Pohjanoksa, Hietikko ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.