Legislator Case Law & Legislation
TT:1987-62 AI generated

Labor court rules monthly union representative compensation is due regardless of extra work performed outside regular hours.

Case Number TT:1987-62
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court ruled that a monthly compensation payment to a head union representative must be made regardless of whether they performed agreed tasks outside regular working hours. The unions argued that the compensation is a fixed entitlement based on the collective agreement, not contingent on the volume of work performed. The court upheld this interpretation by citing previous decisions establishing that the statutory requirement for written notification to the employer is the sole condition for the payment.

Legislator headnote

AI generated

Section 26 of the Collective Agreement; Section 7 of the Union Agreement: The monthly compensation for a head union representative is a fixed entitlement payable upon selection and notification to the employer, irrespective of whether the representative performs agreed tasks outside regular working hours.

Keywords

AI generated
union representative compensation collective agreement interpretation fixed monthly payment notification requirement labor court ruling work outside hours head union representative

Cited Legislation

AI generated
Section 26 of the Collective Agreement
Section 7 of the Union Agreement

Cited Case Law

AI generated
Case No. 74/1972
Case No. 96/1981
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Pääluottamusmiehelle tuli maksaa työehtosopimuksessa edellytetty kuukausittainen korvaus riippumatta siitä, suorittiko hän työnantajan kanssa sovittuja luottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella vai ei. Edellytyksenä korvauksen maksamiselle oli lisäksi, että pääluottamusmieheksi valitsemisesta oli ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti tai muulla työnantajan hyväksymällä tavalla. Kuultavat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton, Puutyöväen Liiton, Metallityöväen Liiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton 14.3.1980 allekirjoittamassa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

2 §

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

4. Liitteenä XV olevaa 2.4.1969 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta allekirjoituspöytäkirjoineen sekä 26.1.1970 allekirjoitettua pöytäkirjaa luottamusmiessopimuksen 5 §:n soveltamisesta ja 8.12.1970 tehtyä sopimusta pääluottamusmiehelle annettavista lisätiedoista.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

Luottamusmiehet

26 §.

1. Luottamusmiessopimuksen 7 §:n 4. kohdan tarkoittamana korvauksena pääluottamusmiehelle maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti:

Työpaikan työnteki- Korvaus koko sopimusjäin lukumäärä kauden ajan

alle 51 140,

51 - 150 220,-

151 - 250 270,-

251 - 400 320,-

401 - 750 370,-

751 - 420,

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 §.

Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

3. Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

7 §.

Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Samoin korvataan se ansionmenetys, joka aiheutuu ammattientarkastajan työpaikalla toimittamaan tarkastukseen osallistumisesta.

2. Mikäli pääluottamusmies on vapautettu työstään säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, työnantaja korvaa hänen ansiomenetyksensä näiltä ajoilta.

3. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehelle luottamusmiestehtävien hoitamista varten 6 §:n 1. kohdan nojalla tilapäisesti myönnetystä vapaa-ajasta johtuvan ansiomenetyksen.

4. Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton, Puutyöväen Liiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton 19.3.1981 ja Metallityöväen Liiton 30.4.1981 allekirjoittamassa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muutoin samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty, mutta työehtosopimuksen 26 §:n 1 kohta on muutettu seuraavan sisältöiseksi:

Luottamusmiehet

26 §.

1. Luottamusmiessopimuksen 7 §:n 4. kohdan tarkoittamana korvauksena pääluottamusmiehelle maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti:

Työpaikan työnteki- Korvaus koko sopimusjäin lukumäärä kauden ajan

alle 50 170,

51 - 150 265,-

151 - 250 325,-

251 - 400 385,-

401 - 750 445,-

751 - 505,

KÄSITTELY KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Kanne

Tohmajärveltä oleva työnjohtaja Jorma Kostamo on myös Tohmajärveltä olevaa Tohmansaha Oy:tä vastaan Tohmajärven kihlakunnanoikeudessa ajamassaan kanteessaan lausunut, että hän oli ollut Tohmansaha Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 11.6.1981 saakka. Hänen viimeinen keskituntiansionsa oli ollut 14,98 markkaa. Työsuhteen vähimmäisehtoina olisi tullut noudattaa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta, joka työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan oli alan yleiseksi katsottava yleissitova työehtosopimus.

Kostamo oli toiminut työntekijöiden valitsemana pääluottamusmiehenä 1.11.1980 - 31.5.1981. Työehtosopimuksen 26 §:n mukaan työnantajan olisi kuulunut maksaa pääluottamusmiehelle korvausta luottamusmiestehtävien hoitamisesta. Vaatimuksista huolimatta yhtiö ei ollut suostunut maksamaan luottamusmiespalkkiota. Kostamolta oli jäänyt saamatta luottamusmiespalkkiota ajalta 1.11.1980 - 28.2.1981 yhteensä 560 markkaa ja ajalta 1.3.1981 - 31.5.1981 yhteensä 510 markkaa eli kaikkiaan 1070 markkaa. Luottamusmiespalkkio oli työsuhteesta johtuvaa saatavaa, jonka maksaminen oli viivästynyt enemmänkin kuin kuusi päivää.

Kostamo on vaatinut Tohmansaha Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle saamatta jääneenä luottamusmiespalkkiona 1070 markkaa kuuden prosentin korkoineen 11.6.1981 lukien sekä työsopimuslain 22 §:n 5 momentin nojalla odotusajan palkkana 719,04 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien sekä vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen päätöksen julistamispäivästä lukien.

Vastine

Tohmansaha Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 3 §:n mukaan ammattiosaston oli kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle valituista luottamusmiehistä. Tällaista ilmoitusta ei työnantajalle Kostamon osalta ollut tehty. Kostamo ei ollut esittänyt työnantajalle kirjallista eikä muutakaan vaatimusta luottamusmiessopimuksen perusteella vaatimistaan korvauksista. Kanne tulisi edellä olevilla perusteilla jättää tutkimatta.

Mikäli kanne tutkittaisiin, tulisi se kuitenkin hylätä. Luottamusmieskorvaus oli ylityökorvaukseen verrattavaa korvausta, jota koskeva kanne työaikalain 19 §:n mukaan oli nostettava yhden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin oikeus korvaukseen oli syntynyt. Kanne tulisi hylätä myös sillä perusteella, että luottamusmiehen valinnasta ei ollut tehty kirjallista ilmoitusta työnantajalle, eikä Kostamo ollut esittänyt työnantajalle kirjallista eikä muutakaan vaatimusta korvauksien suorittamisesta.

Kantajan vastaselitys

Kostamo on vielä lausunut, että työnantajalle ei ollut tehty luottamusmiesvalinnoista kirjallista ilmoitusta. Tästä ei kuitenkaan ollut seurauksena, että luottamusmies ei olisi oikeutettu luottamusmiespalkkioon. Työnantajalla ei ollut ollut epäselvyyttä siitä, kuka kulloinkin oli toiminut työntekijöiden luottamusmiehenä. Valinnastaan luottamusmieheksi 1.11.1980 alkaen Kostamo oli ilmoittanut itse työnantajalle varapääluottamusmiehen ollessa läsnä.

Työnantajan kanssa oli aikaisemmin neuvoteltu luottamusmiespalkkion maksamisesta. Sitä koskeva vaatimus oli myös esitetty työnantajalle. Muun muassa Puutyöväen Liiton palkkasihteeri oli neuvotellut asiasta työnantajan edustajan kanssa 8.2.1982. Tällöin yhtiön toimitusjohtaja oli ilmeisesti lupautunut maksamaan luottamusmiespalkkiot.

Vaikka luottamusmiehen valinnasta ei ollut tehty työnantajalle luottamusmiessopimuksessa tarkoitettua kirjallista ilmoitusta, ei Tohmansaha Oy, joka oli järjestäytymätön työnantaja, voinut edukseen vedota mihinkään työehtosopimuksen määräykseen. Professori Kaarlo Sarkko oli teoksessaan "Työoikeus, yleinen osa" todennut seuraavaa: "Työsopimuslain 17 §:n yleissitovuussäännös toisin kuin työehtosopimuslain sisältämä järjestelmä on yksipuolinen. Yleissitovasta työehtosopimuksesta aiheutuu työnantajalle pelkästään velvollisuuksia, ei sen sijaan mitään oikeuksia. Yleissitovan työehtosopimuksen määräykset eivät mitenkään velvoita työntekijöitä."

Vastaajan vastaselitys

Tohmansaha Oy on vielä lausunut, että yhtiö oli saanut 9.2.1984 luettelon luottamusmiehiksi valituista henkilöistä. Työnantaja ei ollut tätä ennen ollut tietoinen luottamusmieheksi valituista työntekijöistä. Työnantajalle ei myöskään ollut esitetty vaatimuksia luottamusmiespalkkioiden maksamisesta ennen jutun vireillepanoa. Luottamusmiespalkkio oli verrattavissa ylityöstä maksettavaan korvaukseen, koska luottamusmiestehtävän hoitaminen oli tarkoitettu vapaa-ajan toiminnaksi. Jos luottamusmies joutui hoitamaan luottamusmiestehtäviä työaikana, oli siitä maksettava luottamusmiessopimuksen mukaan korvaus. Mikäli pääluottamusmies esimerkiksi iltaisin joutui neuvottelemaan työnantajan kanssa, oli siitä maksettava pääluottamusmiehelle ylityökorvausta.

Esitetty näyttö

Seuraavan kerran todistaja oli neuvotellut Tohmansaha Oy:n työntekijöiden asioista elokuussa 1980, jolloin esillä olivat olleet muun muassa urakkatyöt. Todennäköisesti samassa yhteydessä oli keskusteltu myös pääluottamusmiehelle maksettavista korvauksista. Todistaja oli keväällä 1981 neuvotellut työehtosopimuksen noudattamisesta toimitusjohtajan kanssa. Tuolloin oli ollut esillä myös kysymys pääluottamusmiehelle maksettavista korvauksista. Koko sen ajan kun todistaja oli joutunut neuvottelemaan asiasta yhtiön toimitusjohtajan kanssa, oli neuvotteluissa ollut esillä myös luottamusmieskorvausten maksaminen.

Tohmansaha Oy:n työntekijät olivat huhtikuussa 1981 työnantajan kanssa syntyneiden erimielisyyksien vuoksi menneet lakkoon. Tällöin toimitusjohtaja oli irtisanonut Kostamon ja eräitä muita työntekijöitä. Asiasta oli neuvoteltu Puutyöväen Liiton toimistossa 11.5.1981. Neuvottelun tuloksena yhtiön toimitusjohtaja oli lupautunut noudattamaan tulevaisuudessa alan työehtosopimusta. Todistaja ei varmuudella muistanut sitä, oliko näissä neuvotteluissa nimenomaisesti ollut esillä kysymys luottamusmieskorvausten maksamisesta. Koska korvausta koskevat määräykset sisältyivät työehtosopimuksiin, ei niistä ollut ollut tarpeen tehdä merkintää neuvottelusta pidettyyn pöytäkirjaan. Neuvottelussa oli myös sovittu siitä, että Kostamo palaisi yhtiön palvelukseen niin sanottuna vanhana työntekijänä. Työnantaja oli myöhemmin keväällä purkanut Kostamon työsuhteen aiheellisesti.

Kihlakunnanoikeuden päätös

Tohmajärven kihlakunnanoikeus on 14.2.1984 julistamallaan päätöksellä hyläten odotusajanpalkkaa koskevan vaatimuksen velvoittanut Tohmansaha Oy:n suorittamaan Kostamolle korvaukseksi pääluottamusmiehen tehtävien hoitamisesta 1.11.1980 - 31.5.1981 väliseltä ajalta yhteensä 1070 markkaa kuuden prosentin korkoineen 11.6.1981 lukien. Lisäksi kihlakunnanoikeus on velvoittanut Tohmansaha Oy:n korvaamaan Kostamon oikeudenkäyntikulut.

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Kostamo ja Tohmansaha Oy ovat hakeneet Itä-Suomen hovioikeudelta muutosta kihlakunnanoikeuden päätökseen.

Kostamo on vaatinut kihlakunnanoikeuden päätöksen kumoamista siltä osin kuin hänen kanteensa oli hylätty ja vaatinut kanteensa hyväksymistä kokonaisuudessaan sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa.

Tohmansaha Oy on valituksessaan lausunut, että yhtiö ei ollut ollut sidottu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen ja sen osana noudatettavaan luottamusmiessopimukseen. Kostamon pääluottamusmiesasemasta ei ollut ilmoitettu yhtiölle kirjallisesti ennen kuin vasta 9.2.1984.

Hovioikeuden tuomio

KÄSITTELY KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Vuoden 1972 jälkeen oli mekaanisessa metsäteollisuudessa yksimielisenä ja riidattomana käytäntönä ollut, että luottamusmiehet saivat kuukausittaisen korvauksen aina muista seikoista riippumatta. Tämä menettely oli ollut Tohmansaha Oy:n tiedossa.

Kostamo on valituksessaan vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja kihlakunnanoikeuden päätöksen pysyttämistä muuttamattomana sekä Tohmansaha Oy:n velvoittamista korvaamaan Kostamon oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Korkeimman oikeuden lausuntopyyntö

Korkein oikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa pääluottamusmiehelle mekaanisen metsäteollisuuden vuosien 1980 - 1983 työehtosopimusten 26 §:n nojalla kuukausittain maksettavan korvauksen suorittamisen edellytyksistä.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle, Puutyöväen Liitolle, Metallityöväen Liitolle ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Puutyöväen Liitto ovat antaneet seuraavan sisältöisen yhteisen lausunnon:

Pääluottamusmiehelle maksetaan kuukausittain mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 26 §:n mukaan määräytyvä korvaus riippumatta siitä suorittaako pääluottamusmies työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella vai ei. Edellytyksenä on, että ammattiosasto on ilmoittanut työnantajalle pääluottamusmiehen valinnasta kirjallisesti tai muulla työnantajan hyväksymällä tavalla.

Metallityöväen Liitto on ilmoittanut yhtyvänsä edelle jäljennettyyn lausuntoon.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 26 §:n tarkoittama luottamusmieskorvaus ei ole ylityökorvaukseen verrattavaa korvausta. Korvaus suoritetaan luottamusmiehelle tietyin markkamäärin kuukausittain ottamatta huomioon, suorittaako luottamusmies hänelle luottamusmiehenä kuuluvia tehtäviä työajalla tai sen ulkopuolella. Liitto painottaa vielä sitä, että luottamusmieskorvaus ei ole korvausta mahdollisesti ylityönä suoritettujen luottamusmiestehtävien hoidosta.

Lisäksi edellytyksenä on, että ammattiosasto on ilmoittanut työnantajalle pääluottamusmiehen valinnasta kirjallisesti tai muulla työnantajan hyväksymällä tavalla.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työtuomioistuimelle antamissaan lausunnoissa olleet yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen 26 §:ssä tarkoitettu korvaus tulee maksaa pääluottamusmiehelle siitä huolimatta, suorittaako hän työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella vai ei. Työtuomioistuin on todennut myös tuomiossaan n:o 74/1972, jossa on ollut kysymys Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Puuliitto r.y:n välillä 7.1.1971 tehtyyn työehtosopimukseen sisältyvän pääluottamusmiehelle kuukausittain suoritettavaa korvausta koskevan muistuksen tulkinnasta, että muistutuksen mukainen kuukausikorvaus on suoritettava pääluottamusmiehelle siitä huolimatta, onko hänellä tosiasiallisesti ollut muistutuksessa tarkoitettuja työajan jälkeen suoritettuja työnantajan toimeksiantoja ja siten siis sanotunlaisia luottamusmiessopimuksen mukaisia työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä.

Liittojen yksimielisen kannan mukaan pääluottamusmiehelle kuukausittain maksettavan korvauksen saamisen edellytyksenä on, että pääluottamusmiehen valinnasta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti tai muulla työnantajan hyväksymällä tavalla. Työtuomioistuin on luottamusmiesilmoituksen tekemisestä koskeneessa tuomiossa n:o 96/1981 todennut jo useissa aikaisemmissa tuomioissaan katsoneensa, ettei ammattiosasto voi vapautua vastaamasta luottamusmiehen toiminnasta sen takia, ettei osasto ole tehnyt työnantajalle kirjallista ilmoitusta luottamusmieheksi valitsemisesta. Mainitussa tuomiossaan työtuomioistuin on myös katsonut, ettei työnantaja voinut kiistää työntekijän luottamusmiesasemaa sen perusteella, että kirjallinen ilmoitus työntekijän valitsemisesta luottamusmieheksi on tehty vasta työntekijän irtisanomisen jälkeen, kun työnantaja jo ennen irtisanomisen toimittamista on saanut suullisesti tiedon luottamusmiesvaalin tuloksesta.

Työtuomioistuin, jolla ei ole perusteita poiketa liittojen yksimielisestä tulkinnasta, katsoo lausuntonaan, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 26 §:ssä tarkoitettu pääluottamusmiehelle kuukausittain suoritettava korvaus tulee maksaa luottamusmiestehtäviä hoitamaan valitulle pääluottamusmiehelle riippumatta siitä, suorittaako hän työnantajan kanssa sovittuja luottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella vai ei. Edellytyksenä korvauksen maksamiselle on, että pääluottamusmieheksi valitsemisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti tai muulla työnantajan hyväksymällä tavalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Pohjanoksa, Sulkunen ja Kolula.

Lausunto oli yksimielinen.