Labor court dismisses union appeal when employer lawfully furloughs worker to relocate for temporary work.

Rakennusliikkeen palveluksessa olleen torninosturinkuljettajan työ Tampereen seudulla oli loppunut. Liike oli tarjonnut torninosturinkuljettajalle työtä Nurmijärveltä siihen saakka, kun paikallisen työvoimatoimiston kautta sinne saataisiin lähempänä asuva työntekijä.

Siirtyessään työskentelemään Nurmijärvelle työntekijä oli hyväksynyt lomauttamismahdollisuuden alussa sanotussa tilanteessa.

Lomauttamisen ajankohdan siirtämisestä kerrotulla tavalla oli voitu sopia.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaaja Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike Aaro Havia Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä ajan 7.5.1984 28.2.1986 voimassa olleen rakennusalan työehtosopimukseen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain (320/70) 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

2. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Työnantajan velvoite järjestää työtä arvioidaan tämän sopimuksen 30 §:n mukaisesti. 3. Irtisanomisen perusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

II LOMAUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

12 §

Lomautuksen perusteet ja ilmoitusaika

1. Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

2. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa työsopimuksen, hän voi irtisanomisen sijasta vähintään kahden (2) viikon ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Mikäli ilmoitus lomautuksesta on annettu työvuoron ensimmäisen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä ensimmäiseksi päiväksi lomautusilmoitusaikaa laskettaessa.

3. Samalla tavalla työnantaja voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi työsopimuslain (320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella. Työn vähenemistä on tällöin pidettävä tilapäisenä silloin, kun työnantaja voi 75 päivän kuluessa työn lakkaamisesta tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä tämän sopimuksen 30 §:n mukaisesti.

4. Samaa menettelyä noudattamalla kuin työnantaja saisi purkaa työsopimuksen, hän voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Tämä koskee myös määräaikaista työsopimusta.

IV ERINÄISIÄ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

28 §

Korvaus muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneesta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työsopimuksen tämän sopimuksen 4 §:ssä määritellystä muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tai perusteettomasti purkaa työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruutatoimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, rakennusalan luonteesta johtuvat sekä työsuhteiden hoitoon liittyvät erityispiirteet ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kolmen (3) kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut enintään seitsemän (7) vuotta eikä kahdeksan (8) kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut yli seitsemän (7) vuotta.

3. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetun vahingon määrästä ei esitetä muuta näyttöä, maksetaan korvauksena kahden (2) viikon palkka.

30 §

Työntarjoamisvelvollisuus eräissä tapauksissa

KANNE

Kanteen perustelut

Työsuhteen päättymisen aikaan alalla oli vallinnut sopimukseton tila, joten työsuhteen päättämistä koskevan kanteen tutkiminen jäi työtuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle. Asiassa käydyt neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina.

Sulinin palkaksi oli sovittu 45 markkaa tunnissa. Ottaen huomioon Sulinin työttömyyden ja muut asiaan vaikuttavat olosuhteet tapauksessa oli perusteltua vaatia kolmen kuukauden palkkaa vastaavaa vahingonkorvausta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike Aaro Havia Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti lomauttaessaan Raimo Sulinin, ja tuomitsemaan yhtiön maksamaan Sulinille korvauksena kolmen kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 22 950 markkaa 16 prosentin korkoineen 1.4.1986 lukien. Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin ja Suomen Rakennusteollisuusliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Sulinin työskentely Nurmijärvellä oli sovittu määräaikaiseksi työkomennukseksi. Hänen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa tekopaikka oli Tampere, jossa hänen vakituinen asuntonsakin sijaitsi. Tampereen alueelta Sulinille ei ollut löytynyt hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä, mistä ei edes vallinnut erimielisyyttä.

Sanotusta selvisi, että Sulinin työkomennus Nurmijärven työkohteessa oli ollut määräaikainen. Kun työ tällä etäistyömaalla oli päättynyt eikä Sulinia tuolloin eikä myöhemminkään ollut pystytty sijoittamaan rakennusliikkeen muille työmaille, työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti lomauttaessaan hänet.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Torninosturinkuljettaja Raimo Sulin on ollut Rakennusliike Aaro Havia Oy:n palveluksessa 9.9.1985 lukien. Sulinille on annettu suullinen lomautusilmoitus 21.1.1986 ja kirjallinen ilmoitus lomauttamisesta ja työsopimuksen ehdollisesta irtisanomisesta 24.1.1986. Lomautus on ilmoituksen mukaisesti alkanut 4.2.1986 ja kestänyt 20.4.1986 saakka, minkä jälkeen työsuhde on päättynyt. Lomautus on työnantajan mukaan aiheutunut taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvasta työn vähentymisestä ja perustunut irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n 3 kohdan määräykseen.

Asiassa on käynyt selville, että Sulin on kanteessa kerrotuin tavoin työsuhteensa alussa työskennellyt Kaukjärvellä TOS-Sepontalojen työmaalla nosturinkuljettajana määräaikaisessa työsuhteessa. Sen jälkeen työsuhde on jatkunut toistaiseksi voimassa olevana ja Sulin on työskennellyt 17.10.1985 lukien Kangasalla Asunto Oy Taloherttuan työmaalla. Hän on 9.12. - 12.12.1985 osallistunut nosturin purkuun viimeksi sanotun työmaan nosturin siirtämiseksi Nurmijärvellä sijainneelle kerrostalotyömaalle. Sulin on edelleen 16.12.1985 lukien jatkanut sairastuneen työntekijän sijaisena Sepontalojen työmaalla jouluun 1985 saakka. Sen jälkeen Sulin on aloittanut työskentelyn yhtiön Nurmijärven työmaalla 27.12.1985. Tämän työn kestäessä hän on joitakin päiviä työskennellyt myös yrityksen Klaukkalassa sijainneella työmaalla.

Asiassa on kysymys siitä, onko työnantaja voinut irtisanomissuojasopimuksen määräysten estämättä lomauttaa Sulinin ja ottaa hänen sijastaan työhön Nurmijärvellä olleelle kerrostalotyömaalle torninosturinkuljettajaksi toisen, lähempänä työmaata asuneen henkilön.

Rakennustyöläisten Liiton kanta perustuu siihen, että kun torninosturinkuljettajan työ yhtiön Nurmijärven työmaalla Sulinin lomauttamisen jälkeen on jatkunut, lomauttamiseen ei ole ollut taloudellisia eikä tuotannollisia perusteita. Sulin itse on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, ettei hänen kanssaan ollut sovittu hänen työnsä päättymisestä Nurmijärven työmaalla silloin, kun lähempänä asuva työntekijä olisi saatavilla.

Työnantajapuoli on perustellut lomauttamista sillä, ettei Rakennusliike Aaro Havia Oy:llä ollut joulukuun lopulla 1985 tarjota Sulinille työtä Tampereen seudulta. Kun toisaalta aloitettavalle rakennustyömaalle Nurmijärvellä ei ollut saatu lähempää palkatuksi torninosturinkuljettajaa, Sulinille oli tarjottu mahdollisuutta siirtyä Nurmijärven työmaalle siihen saakka, kun tällainen työntekijä löytyisi. Työmaan vastaavan mestarin työtuomioistuimessa antaman todistajalausunnon mukaan Sulin oli sopimusta Nurmijärven työmaalla työskentelystään tehdessään saanut tiedon siitä, että työ kestäisi vain niin kauan kuin työvoimatoimiston kautta saataisiin työhön toinen, lähempänä asuva torninosturinkuljettaja.

Irtisanomissuojasopimuksen 30 §:ssä määrätään, että arvioitaessa työnantajan velvollisuutta tarjota työtä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle, joka taloudellisten tai tuotannollisten syiden vuoksi on joutumassa muuten lomautetuksi, kiinnitetään huomiota siihen, voiko työnantaja tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä työmaalla, jossa työntekijä, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, voi päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

Työtuomioistuimelle on toimitettu Rakennusliike Aaro Havia Oy:n työvoimatoimistolle toimittaman työvoimatilauksen jäljennös. Sen mukaan yritys on 14.11.1985 tilannut nosturinkuljettajan kysymyksessä olevalle työmaalle.

Kun Sulinin lomauttamisedellytyksistä ei muutoin ole tässä asiassa kysymys, työtuomioistuin katsoo, ettei Aaro Havia Oy Sulinin lomauttaessaan ole menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laadun vuoksi saavat Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusliike Aaro Havia Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, H. Rautiainen, Sariola, Hietikko ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.