Labor court dismisses union appeal, upholding fine for striking in response to termination.

Vastalauseena sille, että työnantaja oli purkanut erään työntekijän työsuhteen, olivat telakan työntekijät olleet lakossa ja kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan oikeutta ottaa ja erottaa työntekijä.

Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. (Ään.)

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946.

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 24.4.1984.

4 §

Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

_______

Mom. 1. Ks. yleissopimus (YS) 5. kohta s. 123 ja irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus (ISS) s. 175.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

_______

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa määrätään.

Työehtosopimuksen 2 ja 5 §:ssä tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

5. kohta: Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksen Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Helsingin telakan, entisen Wärtsilä Oy:n Helsingin telakan, kaikki 1 240 työntekijää olivat olleet lakossa 16.12.1986 kello 11.30 - 17.12.1986 kello 15.45. Pääluottamusmiehen antaman ilmoituksen mukaisesti työntekijät olivat 16.12.1986 kello 13 alkaen kieltäytyneet ylitöistä. Tämän vuoksi työntekijät olivat muun muassa 19.12.1986 kieltäytyneet erään laivan koeajosta.

Edellä mainittujen työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan erään työntekijän työsuhteen purkaminen. Tällaisia vaatimuksia työnantajalle oli esittänyt muun muassa pääluottamusmies. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta.

Lakkoon oli osallistunut 25 ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä, joista viisi oli myös ammattiosaston toimikunnan jäseniä. Lisäksi lakossa oli ollut kuusi muuta ammattiosaston toimikunnan jäsentä ja pääluottamusmies. Työnantajan kehotuksista huolimatta ammattiosasto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja lopettamiseksi. Päinvastoin ammattiosaston edustajat olivat vaatimuksia esittämällä, työtaisteluun osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on asian esivalmistelussa luopunut haastehakemuksessa esitetyistä Metallityöväen Liittoa vastaan kohdistetuista vaatimuksista.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työnseisaukset olivat sattuneet Wärtsilä Oy:n Helsingin telakalla, joka yritysjärjestelyjen johdosta oli 1.1.1987 lähtien toiminut nimellä Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Helsingin telakka. Kanteessa mainitut työtaisteluiden kestoa ja laajuutta koskevat tiedot pitivät paikkansa. Wärtsilä Oy:n Helsingin telakkaa koskeva ylityökielto oli päättynyt 31.12.1986. Työntekijät eivät olleet 19.12.1986 kieltäytyneet laivan koeajosta. Pääluottamusmies oli ilmoittanut työsuhdepäällikölle 16.12., että työntekijöillä ei ollut mitään koeajolle osallistumista vastaan, mutta ylitöitä työntekijät eivät kuitenkaan voineet tehdä.

Työnseisauksen taustalla oli ollut työnantajan suorittama erään työntekijän työsuhteen purkaminen. Kysymyksessä oleva työntekijä oli jo pitemmän aikaa ollut työnantajan erityisen tarkkailun alaisena, koska hän oli aktiivisesti puuttunut runko- ja lohkomaalausosastolla esiintyneisiin työsuojelu- ynnä muihin epäkohtiin. Mainittu työntekijä oli vuoden 1987 alusta valittu osastonsa luottamusmieheksi.

Työnantajan erityistarkkailun aiheuttama hermopaine oli johtanut tapahtumiin, joita työnantaja oli käyttänyt hyväkseen purkaessaan työsuhteen. Työntekijä oli 10.12.1986 ollut tekemässä korjausmaalausta ruiskumaalauksen jälkeen. Paikalle tullut työnjohtaja oli tuolloin ryhtynyt osoittamaan paikattavia kohtia, jolloin työntekijä oli todennut, että hän tiesi paikattavat alueet ja oli niitä korjaamassa. Työntekijä oli pyytänyt työnjohtajaa palamaan paikalle myöhemmin, jolloin alue olisi tarkastuskunnossa. Työnjohtaja oli kuitenkin jatkanut epäkohtien osoittamista alueilta, joita ei vielä ollut paikattu. Työnjohtaja oli sitten asettunut siten, että se oli estänyt työntekijän työnteon. Tästä suutahtaneena työntekijä oli käsitellyt maalitelaansa niin, että työnjohtajan kengät ja haalarin etumusta olivat tahraantuneet maalilla. Työntekijän mielestä työnjohtajan käyttäytyminen oli koko ajan ollut tahallisen härnäävää ja ivallista.

Työntekijä oli jo pitemmän aikaa ollut työnjohdon erityisvalvonnan kohteena, sillä maalausalueita tarkastettaessa huomiota oli kiinnitetty pääasiassa tämän työntekijän työalueisiin. Hänelle oli annettu huomautus pienestäkin virheestä, vaikka hänen työnsä oli ollut vertailukelpoista osaston muiden työntekijöiden työhön nähden.

Työntekijäpuolella oli koettu työnantajan 12.12.1986 suorittama työntekijän työsuhteen purkaminen kohtuuttomaksi. Joskin työntekijän menettely kyseisessä tilanteessa ei ollut ollut hyväksyttävää, olisi työntekijöiden mielestä kuitenkin asiaa ratkaistaessa tullut ottaa huomioon tapaukseen johtaneet olosuhteet. Tämän vuoksi työntekijäpuolella oli katsottu, että työntekijä ei vallinneessa tilanteessa ollut osoittanut sellaista käyttäytymistä, jonka johdosta työnantajalta ei olisi voitu kohtuuden mukaan vaatia työsuhteen jatkamista.

Pääluottamusmies oli työnantajan edustajien kanssa käymissään keskusteluissa pyrkinyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsuhteen purun peruuttamiseen. Työsuhteen purkaminen oli riitautettu 3.2.1987.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena ei ollut ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan työsopimuksen purkaminen. Työtaistelutoimenpiteet olivat olleet vastalause työnantajan toimenpiteelle, joka työntekijäpuolella oli katsottu sopimuksen vastaiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Työnseisauksella oli osoitettu myötätuntoa työntekijälle, jonka työsuhde oli purettu. Pääluottamusmies oli purkutapauksen yhteydessä pyrkinyt työntekijän työsuhteen palauttamiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on esittänyt, että asiaa ratkaistaessa tulisi työehtosopimuslain 10 §:n säännöksen mukaisesti erityisesti ottaa huomioon työnantajan menettelyn vaikutus työnseisauksen syntymiseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Helsingin telakan työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 16.12 ja 17.12.1986 sekä kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä 16.12 - 31.12.1986. Edellä mainittuihin työtaistelutoimenpiteisiin työntekijät ovat ryhtyneet vastalauseena sille, että työnantaja on purkanut erään maalarin työsopimuksen. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Lakkoon ovat osallistuneet kanteessa mainitut ammattiosaston työpaikalle asettamat pääluottamusmies ja luottamusmiehet sekä ammattiosaston toimikunnan jäsenet. Ammattiosasto vastaa näiden edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosaston tai sen edustajien ei myöskään ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai ylityökiellon lopettamiseksi aikaisemmin.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 15 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, K. Rautiainen, Pennanen ja Hynönen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsenet K. Rautiainen ja Äimälä yhtyivät muutoin tuomioon, paitsi että he vahvistivat hyvityssakon määräksi 25 000 markkaa.