Labour court rules on which collective agreement applies to a carpenter based on employer's main business activity.

Kysymys siitä, oliko puusepänteollisuuden työehtosopimukseen sidotun työnantajan palvelukseen tuotantolaitoksen ulkopuolella suoritettavaan määräaikaiseen työhön otetun kirvesmiehen työsuhteessa sovellettava puusepänteollisuuden vai rakennusalan työehtosopimusta.

Kuultavat Rakennustyöläisten Liitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Puusepänteollisuuden Liitto r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton välillä 11.4.1984 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISTÄ

1 §.

Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n puusepänteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös puusepänteollisuuden yhteydessä toimivien huolto-osastojen työntekijöiden työsuhteisiin. Mikäli jokin muutakin kuin puusepänteollisuutta harjoittava työnantaja on ainoastaan puusepänteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainitun tehdaslaitoksen tai osaston työntekijöiden työsuhteisiin. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

20 §.

Vuosiloma

1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

Huom. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada 1.4.1983 jälkeiseltä ajalta lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen keskusjärjestöjen välillä 6.3.1973 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta siihen 29.12.1973 ja 4.4.1978 tehtyine muutoksineen.

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 20 §:ssä tarkoitetussa keskusjärjestöjen välillä tehdyssä lomapalkkasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosilomalain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin työntekijöihin. Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai vuosilomalain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetussa lastaus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia. Mitä 3 §:ssä on määrätty sovellettakoon kuitenkin myös vuosilomalain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun työntekijään. Yrityksessä, joka liittyy Suomen Työnantajain Keskusliiton jäseneksi kesken lomanmääräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

2 §.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1. Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuunottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1. kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 3 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä

Kerroin

16,0

23,5

31,0

37,8

44,5

51,1

57,6

64,8

72,0

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin kahdeksan tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja loman korvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 4.5.1984 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I. Yleiset määräykset

1 §

Työehtosopimuksen soveltamisala

1. Tämä työehtosopimus koskee tässä sopimuksessa ja siihen liittyvissä urakkahinnoitteluissa tarkoitettuja työntekijöitä ja työryhmiä. Sopimus on voimassa allekirjoittaneen työnantajajärjestön ja sen alaisten paikallisten osastojen jäsenten työmailla koko maassa.

2. Korjauspajojen varsinaiset työntekijät, maalarit, kivenjalostustyöntekijät, asfalttityöntekijät ja eristystyöntekijät ovat tämän työehtosopimuksen yleisten ehtojen alaiset, mutta heidän palkkauksessaan noudatetaan asianomaisen erikoisalan aika- tai urakkapalkkoja sekä palkanmuodostumista koskevia työehtosopimuksen määräyksiä.

VII. Sosiaaliset määräykset

24 §

Vuosiloma

1. Työntekijälle annetaan vuosiloma vuosilomalain määräämällä tavalla.

2. Lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan siten, kuin rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan.

3. Vuosilomaa laskettaessa otetaan huomioon työnantajan määräyksestä tehtyyn matkaan käytetty aika.

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken 4.5.1984 tehdyssä rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Maaliskuun 30 päivänä 1973 annetun vuosilomalain 16 §:n 2 kappaleen perusteella sovitaan noudatettavaksi toiselta puolen Suomen Rakennusteollisuusliiton ja toiselta puolen Rakennustyöläisten Liiton välillä solmitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäin vuosilomista ja vuosilomakorvauksista seuraavia määräyksiä, joiden tarkoituksena on luoda edellytykset työntekijän lomanvietolle vuosilomalaissa tarkoitettuna lomakautena.

3 §

Oikeus loma-ajan palkkaan

Alle yhdeksän (9) 1) kuukauden keskeytymättä saman työnantajan työssä olleen työntekijän lomapalkan ja lomakorvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 13,5 % ja yli yhdeksän (9) 1) kuukautta keskeytymättä saman työnantajan työssä olleen (vuosilomalain 3 §:n 1 kappaleessa tarkoitetun) työntekijän lomapalkka ja lomakorvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 18,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta taikka maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.

1) Lomanmääräytymisvuodesta 1.4.1985-31.3.1986 alkaen 6 kuukautta.

KANNE

Kotkasta oleva Rakennustyöläisten Kymenlaakson Aluejärjestö on Anjalankoskelta olevaa Tarvekaluste Oy:tä ja valtiota vastaan Anjalankosken kihlakunnanoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut, että kirvesmies Arvo Nikunen oli ollut Tarvekaluste Oy:n palveluksessa vuoden 1985 aikana kolmeen eri otteeseen, nimittäin 14.1 - 25.2, 6.5. - 12.8. ja 19.8. - 13.9. Nikunen oli yhtiön palveluksessa ollessaan tehnyt kirvesmiehen työtä. Aluksi hän oli ollut armeijan ravintolan sisäremonttityössä Utissa, sitten Tampella Oy:n kahden rivitalon saunojen paneelien uusintatyössä sekä lauteiden asennustyössä ja viimeksi erään omakotitalon sisäremonttityössä. Nikusen tekemä työ oli ollut pelkkää kirvesmiehen työtä. Siinä noudatettavat vähimmäistyöehdot määräytyivät rakennusalan työehtosopimuksen mukaan. Nikusen ja yhtiön välillä oli tehty suulliset työsopimukset, joissa oli sovittu noudatettavaksi rakennusalan työehtosopimusta. Nikusen palkaksi oli sovittu 35 markkaa tunnilta.

Yhtiö oli kuitenkin maksanut Nikuselle vuosilomakorvaukset puusepänteollisuuden työehtosopimuksen mukaan. Rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettiin vuosilomia koskevaa työehtosopimusta, jonka mukaan vuosilomakorvausta oli maksettava 13,5 prosenttia maksetusta palkkasummasta. Tämän mukaan myös Nikuselle olisi tullut suorittaa vuosilomakorvaukset. Nikuselta oli jäänyt saamatta vuosilomakorvauksia yhteensä 1 524,77 markkaa. Koska työnantaja ei ollut maksanut Nikuselle palkkasaatavia hänen työsuhteidensa päättyessä, oli Nikusella oikeus odotusajan palkkaan kuudelta päivältä kunkin työsuhteen päättyessä.

Maksamattomia työsuhdesaatavia oli haettu palkkaturvamenettelyn perusteella Kouvolan työvoimapiirin toimistolle tehdyllä hakemuksella. Työvoimapiirin 9.1.1986 antaman päätöksen mukaan hakemus oli hylätty, koska yhtiö oli kiistänyt haetut saatavat.

Rakennustyöläisten Kymenlaakson Aluejärjestö on vaatinut Tarvekaluste Oy:n velvoittamista maksamaan Nikuselle hänen työsuhteestaan johtuvina saatavina yhteensä 1 524,77 markkaa korkoineen ja työsopimuslain 22 §:n perusteella odotusajan palkkaa korkoineen. Aluejärjestö on vaatinut yhtiön velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Lisäksi Rakennustyöläisten Kymenlaakson Aluejärjestö on vaatinut valtioon kohdistetussa kanteessa kihlakunnanoikeutta vahvistamaan, että Nikusella on työnantajalta edellä mainitut palkkaturvamenettelyssä maksettavaksi vaaditut työsuhdesaatavat.

TARVEKALUSTE OY:N VASTINE

Tarvekaluste Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että puusepänteollisuuden alalla työehtosopimukset solmittiin niin sanotun teollisuuslinjaperiaatteen mukaan. Tämä tarkoitti, että puusepänteollisuuden työehtosopimusta sovellettiin kysymyksessä olevalla alalla toimivan yrityksen kaikkiin työntekijöihin. Merkitystä ei ollut sillä, mitä työtä kukin työntekijä teki. Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimusta sovellettiin Puusepänteollisuuden Liiton puusepänteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Puusepänteollisuuden alalla työskentelevän yrityksen oli sovellettava siten kaikkiin työntekijöihinsä puusepänteollisuuden työehtosopimusta.

Edellä esitettyä periaatetta oli noudatettu käytännössä jatkuvasti, vaikka aina joskus muihin työntekijäliittoihin kuin Puutyöväen Liittoon kuuluvat työntekijät olivat esittäneet tästä menettelystä poikkeavia vaatimuksia. Edellä esitettyä periaatetta oli korostettu myös oikeuskirjallisuudessa. Esimerkiksi Kaarlo Sarkko teoksessaan "Työoikeus, yleinen osa" oli todennut, että samaa periaatetta noudatettiin myös järjestäytymättömien työnantajien kohdalla yleissitovan työehtosopimuksen nojalla. Tarvekaluste Oy oli sidottu puusepänteollisuuden työehtosopimukseen, koska Tarvekaluste Oy oli Puusepänliikkeiden Liiton jäsen ja liitto oli solminut työehtosopimuksen Puutyöväen Liiton kanssa. Tarvekaluste Oy:n oli näin ollen tullut noudattaa vain puusepänteollisuuden työehtosopimusta sekä työsopimuslain 17 §:n että työehtosopimuslain 4 §:n mukaan.

Nikusen ensimmäisen työsuhteen alkaessa oli työnantajan edustaja korostanut Nikuselle nimenomaisesti sitä, että Tarvekaluste Oy:ssä noudatettiin puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Työnantajan edustaja oli myös todennut, että Nikusen edut eivät tästä syystä huonontuneet, sillä hänelle maksettiin 35 markan suuruista tuntipalkkaa. Työsopimuksia Nikusen kanssa oli solmittu sekä kirjallisesti että suullisesti.

Työnantaja oli maksanut Nikuselle lomakorvaukset puusepänteollisuuden työehtosopimuksen mukaan. Hänelle oli maksettu lomakorvausta kahdelta päivältä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Hän oli saanut lomakorvausta ajalta 14.1. - 28.2.1985 yhteensä neljältä päivältä ja ajalta 6.5. - 15.9.1985 yhteensä kahdeksalta päivältä. Nikuselle oli maksettu lomakorvauksia yhteensä 3 101 markkaa. Työnantaja oli pitänyt toukokuun 6. päivän ja syyskuun 15. päivän 1985 välistä aikaa yhtenä työsuhteena, koska työ oli jälkimmäisen jakson alkaessa jatkunut niin pian edellisen työn päättymisen jälkeen ilman eri työsopimuksen tekemistä.

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen mukaan kuului vuonna 1985 maksaa työvälinekorvausta kirvesmiehille ja puusepille 145 markkaa neljännesvuodessa tai tilapäisessä työsuhteessa kaksi prosenttia työntekijän ansiosta. Nyt esillä olevassa tapauksessa osapuolet olivat sopineet työvälinekorvausta maksettavaksi kuusi markkaa päivältä, mikä oli enemmän kuin työehtosopimus edellytti. Mainitun työehtosopimuksen määräys osoitti myös sen, että kirvesmiehen työehdoista oli määräyksiä myös muissa kuin rakennusalan työehtosopimuksessa.

Nikusella ei ollut oikeutta odotusajan palkkaan, koska kaikki palkkasaatavat oli hänelle maksettu.

Tarvekaluste Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Tarvekaluste Oy on esittänyt, että työehtosopimusten soveltamisesta hankittaisiin työtuomioistuimen lausunto.

VALTION VASTINE

Valtion puolesta on kanteeseen vastattaessa ilmoitettu, että erimielisyys työehtosopimuksen oikeasta soveltamisesta jätettiin liittojen edustajien selvitettäväksi.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Kymenlaakson Aluejärjestö on vielä lausunut, että työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajan oli työsuhteessa noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kysymyksessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa oli määrätty noudatettavaksi. Sekä rakennusalan että puusepänteollisuuden työehtosopimukset olivat valtakunnallisia ja yleiseksi katsottavia työehtosopimuksia. Vain rakennusalan työehtosopimuksessa oli määräyksiä nyt kysymyksessä olevasta tai siihen rinnastettavasta työstä. Erimielisyyttä asiassa oli ainoastaan siitä, mikä oli kysymyksessä olevan alan työehtosopimus.

Rakennustyöläisten Kymenlaakson Aluejärjestö oli työnantajan kanssa yhtä mieltä siitä, että oikea lähtökohta oli teollisuuslinjaperiaate. Rakennusalan työehtosopimus muodosti teollisuuslinjaperiaatteen erään sovellutuksen. Rakennusala nimenomaisesti oli työsopimuslain 17 §:n tarkoittama työala. Rakennusala puolestaan sisälsi niin vanhojen rakennusten korjaamisen kuin uusien kunnostamisen. Työnantaja ei voinut soveltaa pääalan työehtosopimusta, johon se oli sidottu, mihin ja missä tahansa teettämäänsä työhön. Mikäli työnantaja esimerkiksi olisi ottanut kunnostettavakseen maatilan, ei maataloustyöntekijöihin voitaisi soveltaa muuta kuin maatalousalan työehtosopimusta. Mikäli työnantaja olisi kirvesmiehen tilalle ottanut työhön sähkömiehen, ei työnantajan pääalan työehtosopimus syrjäyttäisi sähköalan työehtosopimusta.

Rakennustyöläisten Liitto ja Puutyöväen Liitto olivat tehneet sopimuksen liittorajoista. Liitot olivat sopineet muun muassa siitä, että jos Puutyöväen Liiton sopimuspiiriin kuuluva yritys palkkaisi yrityksen ulkopuolelle joko rakennus- tai paikkakuntakohtaisesti työntekijöitä, niin heihin nähden sovellettiin edellä mainituissa töissä Rakennustyöläisten Liiton sopimuksia. Puutyöväen Liitto on siltä pyydetyssä asiaa selventävässä lausunnossa todennut, että liittorajasopimus oli osoittautunut voimassaoloaikanaan erittäin selväksi eikä sen pohjalta ollut syntynyt mitään riitoja. Täysin vallitseva käytäntö oli, että jos joku puusepänteollisuuden yritys otti muulle työpaikalle kuin teollisuuslaitokseensa jonkun toisen alan ammattimiehiä, puusepänteollisuuden työehtosopimus ei tullut sovellettavaksi. Puutyöväen Liitto oli lausunnossaan myös huomauttanut, että puusepänteollisuuden työehtosopimus ei tuntenut ammattinimikettä kirvesmies.

Siihen, mikä merkitys mainitulla liittojen välisellä sopimuksella oli ollut toisella Puutyöväen Liiton työehtosopimusalalla, nimittäin mekaanisen puunjalostuksen alalla, oli työtuomioistuin ottanut kantaa Turun hovioikeudelle antamassaan lausunnossa n:o 24/1978. Lausunnossa oli todettu seuraavaa: "Mekaanisessa metsäteollisuudessa ovat kuitenkin Rakennustyöläisten Liitto ja Puutyöväen Liitto sopineet siitä, että talonrakennustyöt, joita alan yrittäjät tekevät ulkopuolisillekin esimerkiksi pystyttäessään tuottamiaan tehdasvalmisteisia puutaloja, kuuluvat rakennusalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin, ja esitetty selvitys näyttäisi lähinnä osoittavan, että tätä sopimusta sovelletaan myös omaan käyttöön tapahtuvassa rakennustyössä ja että Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lupautunut menettelemään tämän liittorajasopimuksen mukaisesti."

Ratkaistaessa sitä, mitä työehtosopimusta työnantajan oli noudatettava, oli suurin merkitys annettava mainitulle liittojen väliselle sopimukselle sekä sen johdosta annetulle lausunnolle.

Rakennusalan työehtosopimuksen osana olevan vuosilomasopimuksen tarkoituksena oli turvata rakennusalan kausiluonteisuuden vuoksi työntekijälle samantasoinen vuosilomaoikeus kuin vakinaisessa työsuhteessa oleville työntekijöillekin. Tästä syystä sopimus rakentui sille periaatteelle, että vuosilomakorvaus tai -palkka oli maksettava prosentuaalisesti laskettavana eränä maksetusta palkkasummasta. Nikunen joutuisi perusteettomasti muita rakennusalalla työskenteleviä työntekijöitä huonompaan asemaan, jos häneen sovellettaisiin puusepänteollisuuden työehtosopimusta, jonka mukaan vuosilomakorvaus määräytyi siten kuin vuosilomalaissa oli säädetty. Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen osana olevan lomapalkkasopimuksen soveltamisalamääräyksestä ilmeni, että sitä ei sovellettu rakennusalan työntekijöihin.

Työsopimuslain 17 §:n mukaista alakohtaisuutta tarkasteltaessa ei merkitystä ollut työnantajan järjestäytymisellä. Tarvekaluste Oy olisi rakennustoiminnan osalta voinut järjestäytyä alan työnantajaliittoon. Näin olivat menetelleet monitoimialan yritykset, jotka esimerkiksi rakennustoiminnan osalta olivat järjestäytyneet alan työnantajaliittoon.

TARVEKALUSTE OY:N VASTASELITYS

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Anjalankosken kihlakunnanoikeus on 22.10.1986 julistamallaan välipäätöksellä päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausuntoa siitä, tulisiko puusepänteollisuuden työehtosopimukseen sidotun työnantajan soveltaa määräaikaiseen työsuhteeseen otetun kirvesmiehen töitä tehneen henkilön osalta työsopimuslain 17 §:n nojalla yleissitovana rakennusalan työehtosopimusta vai olisiko sovellettava työehtosopimus teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti puusepänteollisuuden työehtosopimus.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut alussa mainituille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Puusepänteollisuuden Liitto ja Suomen Rakennusteollisuusliitto ovat lausuneet muun muassa seuraavaa:

Puusepänteollisuuden työehtosopimusta sovelletaan puusepänteollisuutta harjoittavien yritysten tuotanto- ja huolto-osastoilla. Lisäksi puusepänteollisuuden tuotteiden (kalusteiden) asennustöissä, silloin kun asennus tapahtuu valmistajan työnä ja valmistajaan työsuhteessa olevien tekemänä, sovelletaan puusepänteollisuuden työehtosopimusta.

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut muun muassa seuraavaa:

Rakennusalan työehtosopimuksen luonteesta

Toteamme, kuten jutun kanteessa ja sen kehittelykirjeessä on jo todettu, että Rakennusalan työehtosopimus muodostaa teollisuuslinjaperiaatteen erään sovellutuksen eli rakennusala nimenomaisesti on työsopimuslain 17 §:n tarkoittama työala. Rakennusala puolestaan käsittää niin vanhojen rakennusten korjaamisen kuin uusienkin rakentamisen.

Työsopimuslain 17 §:n tarkoittama asianomainen ala

Lausuntoa pyydetyn tapauksen selostuksesta käy ilmi, että kysymys on kirvesmiehen työstä ja vanhojen rakennusten korjaamisesta. Kirvesmies oli puusepänteollisuutta päätoimialanaan harjoittavan yrityksen palveluksessa, mutta ei työskennellyt itse puusepänverstaassa, vaan pelkästään sen ulkopuolisissa työkohteissa. Työssä ei ollut kyse puusepänliikkeen valmistamien kalusteiden paikoilleen asettamisesta, vaan perustavanlaatuisesta korjaustyöstä, mikä edellytti kirvesmiehen ammattitaitoa. Jutussa on myös huomattava se, että kirvesmies palkattiin määräaikaisiin työsuhteisiin aina kutakin korjauskohdetta varten; hän ei siis ollut yhtiön ns. vakituinen remontteja tekevä kirvesmies. Näin ollen on selvää, että asianomainen ala on rakennusala ja tämän alan työehtosopimusta on tapauksessa sovellettava. Sanottua tukee myös se, että vain rakennusalan työehtosopimuksessa on määräyksiä kirvesmiehen työn palkka- ym. ehdoista.

Jutussa on lisäksi huomattava, että työnantajan järjestäytyminen ei vaikuta tässä tapauksessa sen seikan harkintaan, mitä työehtosopimusta kirvesmiehen työehtoihin on sovellettava. Kuten sanottu, kyse oli päätoimialasta erillisestä ja siihen kuulumattomasta toiminnasta. Tilanne oli saman kaltainen kuin varsinaisissa ns. monitoimialayrityksissä: ne ovat esim. rakennustoiminnan osalta järjestäytyneet alan työnantajaliittoon. Sen olisi myös tämä yritys voinut tehdä.

Vallitseva käytäntö

Allekirjoittanut yhdistys on solminut toisen tässä lausuntoasiassa mukana olevan liiton eli Puutyöväen Liiton kanssa sopimuksen liittorajoista. Sopimus on laadittu vuonna 1976 ja sitä on poikkeuksetta sovellettu siinä mainituissa rajatapauksissa. Sopimuksen viidennessä kohdassa todetaan, että "jos Puutyöväen Liiton sopimuspiiriin kuuluva yritys palkkaa yrityksen ulkopuolelle joko rakennus- tai paikkakuntakohtaisesti työntekijöitä, niin heihin nähden sovelletaan edellä mainituissa töissä Rakennustyöläisten Liiton sopimuksia". Nyt kyseessä olevan tyyppisissä tapauksissa on käytännössä aina sovellettava rakennusalan työehtosopimusta. Tämä käytäntö on ollut vallitseva: mitään riitaisuuksia asiasta ei ole ollut viimeksi kuluneena kymmenvuotiskautena.

Puutyöväen Liitto on lausunnossaan viitannut Rakennustyöläisten Liitolle alioikeuskäsittelyä varten antamaansa lausuntoon, jossa on todettu muun muassa seuraavaa:

Rakennustyöläisten Liitto on pyytänyt lausuntoa Tarvekaluste Oy:n palveluksessa olevan kirvesmiehen työsuhteen ehtojen säännöstämisestä. Rakennustyöläisten Liiton esittämien kysymysten johdosta toteamme puusepänteollisuuden työehtosopimuksen sekä molempien liittojen kesken 23.11.1976 solmitun soveltamissopimuksen nojalla seuraavaa.

1. Mikä on vallitseva käytäntö?

Edellä mainittu soveltamissopimus on osoittautunut koko voimassaoloaikansa erittäin selväksi eikä sen pohjalta ole syntynyt mitään riitoja. Täysin vallitseva käytäntö on, että jos joku puusepänteollisuuden alan yritys ottaa muulle työpaikalle kuin teollisuuslaitokseensa jonkun toisen alan ammattimiehiä, puusepänteollisuuden työehtosopimus ei tule sovellettavaksi. Jos kysymyksessä on rakennustöihin otettu kirveasmies, joka otetaan palvelukseen rakennustyömaan sijaintipaikkakunnalla on nähdäksemme sovellettava talonrakennusalan työehtosopimusta.

2. Estääkö puusepänteollisuuden työehtosopimus jonkun muun sopimuksen tekemisen?

Maassamme ei ole sellaista työehtosopimusjärjestelmää, jonka mukaan johonkin työehtosopimukseen sidottu työnantaja ei voisi olla sidottu myös toiseen työehtosopimukseen. Vielä vähemmän voitaisiin ajatella, että työehtosopimuksella rajoitettaisiin työnantajan oikeutta solmia muita sopimuksia, esimerkiksi työsopimuksia, kolmansien kanssa.

3. Lomapalkkasopimuksen soveltamisala

Puusepänteollisuudessa on voimassa lomapalkkasopimuksen 1 §:n nojalla, että työnantajan teettäessä rakennusalan töitä, näihin työsuhteisiin on sovellettava rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia. Tämä määräys on täysin riippumaton siitä kuuluuko työnantaja mahdollisesti puusepänteollisuuden työnantajaliittoon. Lomapalkkasopimuksen soveltamisalamääräys on laadittu tältä osin koskemaan tietynlaisia töitä riippumatta mahdollisista jäsenyyksistä.

4. Lisäksi

Esitettyjen kysymysten lisäksi voimme vielä mainita, että Puutyöväen Liiton tarkoituksena on järjestää työntekijöitä teollisuudessa. Liiton solmimat työehtosopimukset voivat tulla sovellettaviksi teollisuustöitten ulkopuolella vain poikkeuksellisesti. Juuri tämän vuoksi on laadittu edellä mainittu vuoden 1976 sopimus selventämään rakennustyömailla käytäviä työehtosopimusrajoja. Kuten sopimuksen 5:nnessä kohdassa mainitaan, sovelletaan rakennusalan sopimuksia sellaisiin työntekijöihin, jotka puualan sopimuspiiriin kuuluva yritys ottaa palvelukseensa yrityksen (jolla tässä tarkoitetaan teollisuuslaitosta) ulkopuolella joko rakennus- tai paikkakuntakohtaisesti.

Todettakoon vielä, että puusepänteollisuuden työehtosopimus ei tunne ammattinimikkeenä kirvesmiestä. Ammattinimikkeet käyvät ilmi työehtosopimuksen liitteenä olevista palkkaryhmittelyistä.

Mielestämme Rakennustyöläisten Liiton 23.9.1986 esittämässä lausuntopyynnössä tarkoitetussa tapauksessa kirvesmiehen työsuhteeseen on sovellettava rakennusalan vuosilomamääräyksiä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Kirvesmies Arvo Nikunen on ollut Tarvekaluste Oy:n palveluksessa 14.1. - 25.2.1985, 6.5. - 12.8.1985 ja 19.8. - 13.9.1985. Ensimmäisen työsuhteensa aikana Nikunen on tehnyt ravintolan sisustustyötä, joka on käsittänyt muun muassa väliseinien tekemistä lastulevystä ja alaslaskettujen kattojen tekoa. Toisen työsuhteensa aikana hän on asentanut muun muassa uudet paneelit kahden rivitalon sauna- ja pesuhuoneisiin sekä rakentanut saunoihin lauteet ja tehnyt vastaavat työt myös kahdessa rantasaunassa. Viimeisenä ajanjaksona Nikunen on ollut omakotitalon sisäremonttityössä.

Tarvekaluste Oy on Puusepänteollisuuden Liiton jäsenenä ollut työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu puusepänteollisuuden työehtosopimukseen.

Sekä rakennusalan että puusepänteollisuuden työehtosopimukset ovat työsopimuslain 17 §:n tarkoittamalla tavalla yleiseksi katsottavia ja valtakunnallisia. Sen sijaan ei ole riidatonta, kumpaa työehtosopimusta on työsopimuslain 17 §:n säännöstä sovellettaessa pidettävä asianomaisen alan työehtosopimuksena. Molemmat työehtosopimukset ovat rakenteeltaan käytännössä yleisesti vallitsevan teollisuusliittoperiaatteen mukaisia. Teollisuusliittoperiaatteella ymmärretään sitä, että koko yrityksessä sovelletaan pääsääntöisesti sen päätoiminnan mukaan määräytyvän alan työehtosopimusta.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Puusepänteollisuuden Liitto ovat olleet tietoisia työntekijäliittojen välillä tehdystä, työehtosopimusten soveltamisaloja koskevasta sopimuksesta. Työnantajaliitot eivät ole nimenomaisesti sitä hyväksyneet eikä selvitystä ole esitetty siitä, että työnantajaliittojen hyväksymistä sopimukselle olisi yritetty saada.

Nikusen suorittamat työt ovat laadultaan ainakin osittain olleet rakennusalan töitä. Selvitystä ei ole esitetty siitä, ovatko Nikusen työt käsittäneet pääasiassa tai ainakin joltakin osin yhtiön valmistamien tuotteiden asentamista.

Tarvekaluste Oy:n toimiala on asiakirjoista ilmenevän selvityksen mukaan puusepäntuotteiden ja rakennustarvikkeiden valmistus, välitys ja myynti. Tarvekaluste Oy on kihlakunnanoikeudessa ilmoittanut olevansa yksinomaan puusepänteollisuuden alalla toimiva yritys. Esitetystä selvityksestä ei käy ilmi, että Tarvekaluste Oy:n toimialaan olisi kuulunut enemmässä määrin myös korjausrakentamista ja muuta rakennusalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin selvästi kuuluvaa toimintaa tai että yhtiössä olisi tällaista toimintaa varten muodostettu oma organisaationsa.

Kysymystä työntekijän työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta ei voida ratkaista sillä perusteella, onko työntekijä otettu lyhyeen määräaikaiseen työsuhteeseen vai pysyvään, toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Työtuomioistuin toteaa, että Nikusen työn laadusta eikä yhtiön toiminnasta ole esitetty sellaista selvitystä, jonka nojalla olisi mahdollista varauksitta ottaa kantaa Nikusen työhön sovellettavaan työehtosopimukseen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että mikäli Nikusen työ on pääasiassa tai ainakin osaksi käsittänyt yhtiön valmistamien tuotteiden asentamista eikä yhtiön toimintaan ole kuulunut laajemmin pelkän korjausrakentamisen suorittamista, määräytyy sovellettava työehtosopimus tässä tapauksessa teollisuusliittoperiaatetta noudattaen työnantajan pääasiallisen toimialan mukaan. Nikusen työhön tulisi silloin soveltaa puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Jos taas Nikusen työhön ei ole juuri lainkaan kuulunut Tarvekaluste Oy:n omien valmisteiden asennustyötä tai jos yhtiön toiminta on ulottunut muissakin tilanteissa myös korjausrakentamisen alalle, tulee Nikusen työsopimukseen sen sijaan soveltaa rakennusalan työehtosopimusta.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Airaksinen, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Lausunto oli yksimielinen.