Union fined for work stoppage strike against collective agreement management rights.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that the Textile and Clothing Workers' Union violated the collective agreement by issuing a work stoppage ban intended to pressure the employers' union. The court found the union failed its duty of work peace by targeting the employer's management rights without proper negotiation. Consequently, the union was ordered to pay a compensation fine of 7,000 marks for the breach.
Legislator headnote
AI generatedWork Peace Act; Collective Agreement: A trade union's declaration of a work stoppage ban intended to pressure the opposing union regarding specific factory restructuring constitutes a violation of work peace obligations and management rights under the collective agreement, warranting a compensation fine.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijäliiton hallitus oli julistanut koko tekstiiliteollisuuden ylityökieltoon, jonka tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaliittoa sen neuvotellessa erään tehtaan uudelleenjärjestelyistä.
Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta. Liitto oli julistaessaan ylityökiellon laiminlyönyt noudattaa työrauhavelvollisuutta. Liitto tuomittu hyvityssakkoon.
Kantaja Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 18.4.1986 allekirjoitetussa tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
2 §.
Työrauhavelvoite
Työrauha Valvontavelvollisuus
2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät tällaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
4 §.
Työhön ottaminen ja erottaminen
Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen Työnantajan työnjohtooikeus
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä huomioonottaen yleissopimukseen irtisanomisen ja lomautuksen perusteista ja lainsäädäntöön sisältyvät rajoitukset sekä määrätä työn johtamisesta.
26 §.
Erimielisyyksien sovittelu
Neuvotteluvelvollisuus
1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä, eikä luottamusmiessopimuksen 10 §:n mukaisissa neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi.
Painostus kielto
4. Turvautuminen työtaisteluun tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estämiseksitässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.
KANNE
Kanteen perustelut
Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto oli 14.1.1987 pitämässään hallituksen kokouksessa tehnyt päätöksen koko tekstiiliteollisuutta koskevasta, toistaiseksi voimassa olevasta ylityökiellosta. Ylityökielto oli julistettu alkavaksi 15.1.1987 kello 7. Päätöksestä oli ilmoitettu Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitolle 15.1.1987 Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton puheenjohtajan ja II puheenjohtajan allekirjoittamalla kirjeellä. Työtaistelusta tiedon saatuaan oli työnantajaliitto vaatinut sekä puhelimitse että kirjeitse Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liittoa välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin laittoman työtaistelun lopettamiseksi.
Ylityökielto oli ollut painostustoimenpide Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliittoa kohtaan sen käydessä neuvotteluja jäsenyrityksensä Oy Finlayson Ab:n Forssan tehtaiden tehdaspalveluosaston uudelleenjärjestelyjen aiheuttamista erimielisyyksistä. Neuvotteluja oli käyty useita kertoja vuoden 1986 aikana. Ne olivat koskeneet tehdaspalveluosaston lopettamista eräiltä osin sekä tästä johtuvaa kuuden työntekijän irtisanomista. Heidän joukossaan oli väitetty olleen luottamusmiehiä. Työnantaja oli uudelleenjärjestelyjä suunniteltaessa luvannut, että työntekijöille tultaisiin järjestämään entisin eduin vastaava työpaikka samalla paikkakunnalla toimivassa huolto- ja korjausalan yrityksessä. Työnantajan käsityksen mukaan irtisanottavien joukossa ei ollut ollut luottamusmiehiä.
Painostustarkoitus oli ilmennyt jo työntekijäliiton kirjeestä, jossa ylityökiellon syyksi oli mainittu, etteivät neuvottelut olleet tuottaneet työntekijöitä ja liittoa tyydyttävää tulosta. Myös työntekijäliiton kirjeessä, jossa oli 16.1.1987 ilmoitettu ylityökiellon päättymisestä samana päivänä kello 15.30, oli todettu neuvotteluiden päättyneen molempia osapuolia tyydyttävään tulokseen.
Keskiviikkona 14.1.1987, jolloin Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton hallitus oli tehnyt päätöksensä ylityökiellosta, oli jo sovittu asiaa koskevat liittojen väliset neuvottelut pidettäväksi perjantaina 16.1.1987.
Työnantajaliiton mielestä työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen määräyksiin työehtosopimuksen sitovuudesta, työrauhavelvoitteesta, erimielisyyksien sovittelusta sekä työehtosopimuksen voimassaoloajasta.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.
VASTINE
Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Oy Finlayson Ab:n Forssan tehtailla oli jo pitemmän aikaa huomattavassa määrin vähennetty huoltotöitä tekeviä työntekijöitä. Työntekijöiden määrän supistamista oli tapahtunut siinä määrin, että yhtiö oli joutunut käyttämään paljon ulkopuolista työvoimaa saadakseen toimintansa pysymään käynnissä.
Niin sanotun Cotton Group-osaston työntekijöiden huomattavasta vähentämisestä oli neuvoteltu sekä vuoden 1985 puolella että keväällä 1986 useita kertoja. Lopulta 23.4.1986 pidetyssä liittojen välisessä neuvottelussa oli asia sovittu ja päätetty, ettei irtisanomisia enää suoritettaisi. Samalla oli sovittu siitä, että osaston pääluottamusmies ja eräs toinen työntekijä saisivat jäädä töihin, että heidän irtisanomisensa peruutettaisiin ja että he eivät tulevaisuudessakaan tulisi olemaan irtisanottavien työntekijöiden joukossa.
Työntekijöiden yllätykseksi oli irtisanomisista ilmoitettu uudelleen syksyllä 1986, kun tehtaan johtaja oli vaihtunut. Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaiset neuvottelut olivat alkaneet 31.10.1986, jolloin työntekijät olivat ilmoittaneet vastustavansa huoltomiesten suunniteltuja irtisanomisia. Irtisanomisuhan alaisten työntekijöiden joukossa olivat olleet peltiseppien luottamusmies, koneistamon ja varaston luottamusmies sekä osaston pääluottamusmies, jolle edellisenä keväänä oli luvattu, ettei häntä tultaisi irtisanomaan.
Neuvotteluja oli käyty pitkään. Niissä oli ollut esillä muun muassa yhtiön tehdaspalvelun päällikön laatima muistio, josta oli ilmennyt, että Forssan tehtaiden viimeistämössä, kutomossa ja sivelytehtaassa olisi tarvittu ainakin 30 huoltomiestä. Henkilöstöpäällikön 31.10.1986 tekemästä muistiosta oli ilmennyt, että sillä hetkellä Cotton Group-osastossa oli ollut 23 työntekijää, joten huoltohenkilökunnasta oli ollut pulaa. Tehdaspalvelun päällikön muistion liitteestä oli käynyt ilmi, että vieraan työvoiman käytön kokonaiskustannukset yhtiössä tammi-marraskuussa 1985 olivat olleet 20 107 000 markkaa. Forssan tehtaan osuus siitä oli ollut 3 357 000 markkaa. Myös vuonna 1986 yhtiö oli käyttänyt huomattavasti ulkopuolista työvoimaa.
Liittojen välillä 17.12.1986 pidetyssä neuvottelussa työnantaja ei ollut luopunut suunnittelemistaan irtisanomisista.
Tammikuun 7 päivänä 1987 oli käyty paikallinen neuvottelu. Työnantaja oli 29.12.1986 irtisanonut kuusi työntekijää ja kolme työntekijää oli irtisanoutunut. Irtisanottujen joukossa oli ollut kolme luottamusmiestä, mukana myös osaston pääluottamusmies. Irtisanomistoimenpiteiden laittomuutta osoitti, että henkilöstöpäällikkö oli kieltäytynyt allekirjoittamasta irtisanomisilmoituksia.
Liittojen väliset neuvottelut olivat alkaneet 12.1.1987 ja päättyneet samana päivänä tuloksettomina.
Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liittoa oli erikoisesti loukannut työnantajan menettely, sillä irtisanottujen joukossa oli ollut kolme luottamusmiestä ja kaksi sellaista työntekijää, joita työnantaja oli keväällä 1986 luvannut olla irtisanomatta.
Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton hallitus oli käsitellyt tilannetta kokouksessaan 14.1.1987 ja todennut työnantajan rikkoneen luottamusmiessopimusta, sopimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä sekä lakia yhteistoiminnasta yrityksissä. Työnantajaliitto oli myös laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton hallitus oli näiden syiden vuoksi julistanut ylityökiellon seuraavasta päivästä alkaen.
Ylityökieltoa koskevaa päätöstä tehtäessä ei oltu varsinaisesti sovittu liittotason neuvottelun pitämisestä 16.1.1987. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton hallituksen kokouksen aikana liittojen neuvottelijat olivat puhelimitse sopineet yrittävänsä pitää yhteisen neuvottelun sanottuna päivänä Forssassa.
Neuvottelussa asiasta oli sovittu ja ylityökielto oli myös purettu 16.1.1987 kello 15.30.
Työnantaja oli neuvottelussa myöntänyt menetelleensä virheellisesti ja peruuttanut osan irtisanomisista. Työnantaja oli myös maksanut huomattavat vahingonkorvaukset. Lisäksi oli sovittu, ettei kumpikaan osapuoli esittäisi oikeudellisia tai muitakaan vaatimuksia. Työntekijäpuolen mielestä asia oli täysin sovittu. Sovinto oli käsittänyt myös koko maata koskevan ylityökiellon.
Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on myöntänyt päättäneensä ylityökiellosta, mutta on katsonut myös työnantajaliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa asiassa.
KANTAJAN VASTASELITYS
Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on vastineen johdosta lausunut muun ohella, että Oy Finlayson Ab:n Forssan tehtailla 16.1.1987 käydyissä liittoneuvotteluissa ei oltu sovittu siitä, että tekstiiliteollisuutta koskeneesta ylityökiellosta johtuvaa riita-asiaa ei saatettaisi työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työnantajaliiton puolesta neuvotteluja käynyt apulaisjohtaja oli korostanut neuvottelujen aikana, ettei hänellä ollut edes valtuuksia neuvotella ylityökiellon oikeudellisista seurauksista. Neuvottelut oli käyty ainoastaan Oy Finlayson Ab:n Forssan tehtaita koskeneista erimielisyyksistä. Sopimuspöytäkirjassa ei missään ollut mainittu tekstiiliteollisuudessa vallinnutta ylityökieltoa, joten ylityökielto ei ollut voinut olla sopimuksen kohteena.
Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton mukaan Oy Finlayson Ab ei ollut Forssan tehtaillaan rikkonut työehtosopimuksien määräyksiä eikä yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia. Toteutuneille irtisanomisille oli ollut erityisen painavat sekä taloudelliset että tuotannolliset syyt. Irtisanottujen joukossa ei ollut ollut luottamusmiehiä. Irtisanomisten tapahtuessa 29.12.1986 ei työnantajalle ollut toimitettu sellaista ilmoitusta, jonka perusteella työnantaja olisi voinut todeta irtisanottavien joukossa olleen luottamusmiehiä. Myöskään liittojen välillä ei ollut sovittu, että joitakin työntekijöitä ei myöhemmin irtisanottaisi.
Työnantaja ei ollut menetellyt virheellisesti. Kahden työntekijän irtisanomisen peruuttaminen oli johtunut siitä, että heille oli irtisanomisajan kuluessa löydetty uudet työtehtävät. Työnantaja ei ollut maksanut muuta korvausta kuin työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain mukaisen vähimmäiskorvauksen kullekin työntekijälle.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton hallitus on 14.1.1987 päättänyt koko tekstiiliteollisuutta koskevan, toistaiseksi jatkuvan ylityökiellon toimeenpanemisesta seuraavasta päivästä kello 7 alkaen. Ylityökiellon tarkoituksena on ollut painostaa Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliittoa sen käymissä neuvotteluissa jäsenyrityksensä Oy Finlayson Ab:n Forssan tehtaiden uudelleenjärjestelyistä. Uudelleenjärjestelyiden yhteydessä on eräiden työntekijöiden työsopimukset irtisanottu. Työntekijät eivät ole hyväksyneet työnantajan toimenpiteitä.
Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on peruuttanut ylityökiellon siten, että se on päättynyt 16.1.1987 kello 15.30. Ylityökiellon peruuttaminen on johtunut siitä, että Oy Finlayson Ab:n Forssan tehtaita koskeneet erimielisyydet oli samana päivänä käydyissä neuvotteluissa sovittu.
Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton antama ylityökielto on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut ainakin työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on julistaessaan ylityökiellon rikkonut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden.
Mainitussa neuvottelussa, johon on ottanut osaa myös asianosaisliittojen edustajat, on sovittu muun muassa siitä, että asian johdosta ei puolin ja toisin esitetä oikeudellisia vaatimuksia. Selvityksen mukaan vaatimuksista luopumisella on tarkoitettu Oy Finlayson Ab:n Forssan tehtaiden työntekijöihin kohdistuneita tai heidän suorittamiaan toimenpiteitä. Näin ollen puheena oleva sopimus ei estä jutun tutkimista, mutta hyvityssakkoa tuomittaessa ei voida ottaa huomioon Forssan tehtailla toimeenpantua ylityökieltoa.
Tuomiolauselma
Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 7 000 markkaa.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, M. Virtanen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Kolula.
Tuomio oli yksimielinen.