Legislator Case Law & Legislation
TT:1987-57 AI generated

Labor court fines union branch for failing to act to end strike, violating collective agreement duties.

Case Number TT:1987-57
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ordered the Paper Union Tampere Branch to pay an 8,000 mark compensation fine and cover legal costs to the Forest Industry Employers' Association. The union failed to take steps to restore peace after a 22-worker strike began due to delayed wage negotiations for a new machine. The court held that the union branch is responsible for the failure to act, despite the employer's role in delaying talks.

Legislator headnote

AI generated

Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act; A trade union branch is liable for a compensation fine if it fails to take necessary measures to end a strike, thereby violating its supervisory duties under the collective agreement.

Keywords

AI generated
collective agreement strike action supervisory duty compensation fine labor dispute union liability peace restoration

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ammattiosasto, jonka ei ollut selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

10 §

TYÖPALKAT

1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä. (Liite II).

11 §

AIKAPALKAT

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on 17.3.1986 alkaen vähintään 1.658,40 mk ja 2.3.1987 alkaen 1.760,80 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)

12 §

URAKKA-JA PALKKIOTYÖ

2. Työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella, voidaan suorittaa urakkatyönä. Jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten nähtävissä. Hinnoitteluista sovitaan työnantajan tai hänen edustajan ja Paperiliiton paikallisen osaston pääluottamusmiehen välillä.

Muist. 1 . Urakkatyön hinnoittelun tulee olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla ainakin vastaanvanlaisessa työssä maksettuun kausipalkkaan tai, jos on sovittu urakkatavoitepalkasta, sen määrään sekä kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Muist. 2 . Palkkiotyön palkkojen tulee vastata ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuja kuukausipalkkoja.

6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 §

SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

31 §

ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta).

2. Jommakumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Kun neuvotteluja oli ollut tarkoitus jatkaa 29.8.1986, olivat kaikki pussiosaston aamuvuoron työntekijät jääneet saapumatta työhön kello 6. Myös kello 14 alkanut iltavuoro oli jäänyt kokonaisuudessaan saapumatta työhön. Työnantajan otettua lakon alkamisen jälkeen yhteyden pääluottamusmieheen tämä oli kertonut lakon syyksi työnantajapuolen neuvotteluhaluttomuuden. Pääluottamusmies oli kertonut myös ilmoittaneensa 28.8.1986 työntekijöille, että neuvottelu siirtyisi, mikä ilmoitus oli osaltaan ollut syynä mielenilmaisuun. Työnantaja oli vaatinut, että pääluottamusmies ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi pussiosastolle. Pääluottamusmies oli kuitenkin ilmoittanut, ettei hän kyennyt tekemään mitään lakon lopettamiseksi. Työntekijät olivat saapuneet seuraavan kerran työpaikalle aamuvuoroon 1.9.1986, jolloin neuvotteluja oli jatkettu kello 13. Pussikoneen palkkausta koskenut asia oli sovittu lopullisesti 2.9.1986.

Kulutuspaperitehtaan pussiosaston vuorokauden kestäneeseen lakkoon olivat osallistuneet kaikki ne työntekijät, joille oli merkitty työvuoro kyseiseksi päiväksi. Lakossa oli ollut yhteensä 22 työntekijää. Pussiosastolla ei ollut omaa luottamusmiestä vaan yhteinen luottamusmies kakkupaperiosaston kanssa ja hänen työpisteensä oli kakkupaperiosastolla.

Pussiosaston työntekijöiden lakon vuoksi osaston viisi pussikonetta olivat seisseet 29.8.1986, joten lakon vuoksi oli menetetty pussiosaston 16 tunnin tuotanto. Myyntikatteen menetys oli ollut noin 66 000 markkaa.

Kulutuspaperitehtaan pussiosaston lakko oli kohdistunut erityisesti työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Menettelyllään ammattiosasto oli aiheuttanut työnantajalle myös huomattavaa vahinkoa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon ja velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että uusi pussikone oli otettu käyttöön 20.5.1986, joten neuvotteluja koskeva määräaika oli päättynyt 20.8.1986. Sopimuksen perusteella asiasta oli ryhdytty neuvottelemaan pääluottamusmiehen esityksestä ensimmäisen kerran 15.8.1986. Neuvotteluja oli jatkettu vielä 19.8.1986, jolloin oli sovittu neuvottelujen jatkamisesta 22.8.1986. Tuossa neuvottelussa oli sovittu neuvotteluja jatkettavaksi 26.8.1986, jolloin neuvottelua kuitenkaan ei pidetty. Neuvottelu oli siirretty pidettäväksi 28.8.1986. Kun neuvotteluja tuolloinkin oli siirretty ja ilmoitusta oli perusteltu tuotantopäällikön kiireillä ja kun tuotantopäällikön oli nähty samaan aikaan olevan tehtaalla työntekijöiden mielestä ilmeisen joutilaan näköisenä, tämä oli herättänyt työntekijöissä perustellun epäilyksen työnantajan tahallisesta viivyttelystä neuvottelujen eteenpäin viemisessä.

Kun tilanteen kärjistymisestä oli ilmoitettu pääluottamusmiehelle, joka oli useaan kertaan joutunut ilmoittamaan työntekijöille neuvottelujen siirtämisestä, oli pääluottamusmies joutunut työnantajalle toteamaan vallitsevan tilanteen. Pääluottamusmiehen lausuma kuvasi ainoastaan hänen käsitystään mahdollisuuksista saada tilanne normaaliksi. Kysymyksessä ei ollut ilmaus siitä, ettei pääluottamusmies olisi ollut halukas toimimaan töiden käynnistämiseksi ja ettei pääluottamusmies olisi myös näin toiminut.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on ilmoittanut vastustavansa työnantajaliiton vaatimusta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kuultavana ollut Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tampereen kulutuspaperitehtaalla on 23.5.1985 työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä sovittu uuden pussikoneen käyttöönottoon liittyvistä palkkaus- ja muista kysymyksistä. Sopimusta tehtäessä on oltu siinä käsityksessä, että pussikone toimitetaan tehtaalle helmikuussa 1986. Sopimuksessa on todettu, että koneelle sovittaisiin palkka ja palkkausmuoto heti, kun edellytykset koneen tuotannolliselle toiminnalle olivat olemassa, ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua käyttöönotosta.

Koneen toimitus on kuitenkin myöhästynyt ja se on saatu käyttökuntoon vasta 20.5.1986. Sopimuksessa mainittu kolmen kuukauden määräaika on siis päättynyt 20.8.1986. Palkkausta koskevia neuvotteluja on käyty ensimmäisen kerran 15.8.1986 työntekijäpuolen aloitteesta. Työnantajapuolen mukaan sopimuksen tekeminen ei ole kesälomien vuoksi ollut siinä vaiheessa mahdollista. Neuvotteluja on jatkettu 19. ja 22.8.1986. Tämän jälkeen neuvotteluja on sovittu jatkettavaksi 26. ja 28.8., mutta niitä ei ole työnantajasta johtuvasta syystä voitu mainittuina päivinä käydä ja ne on siirretty käytäväksi 29.8.1986. Vastalauseeksi työnantajan menettelylle ja painostaakseen työnantajaa neuvottelemaan palkkausasiassa pussiosaston 22 työntekijää kahdessa eri vuorossa on kanteessa kerrotuin tavoin ollut lakossa 29.8.1986 kello 6.00 - 22.00.

Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan työntekijöillä on ollut perusteita käsitykselleen työnantajasta johtuneesta neuvottelujen pitkittämisestä.

Pääluottamusmiehen tultua työhön 29.8.1986 kello 7 hän on saanut tiedon pussiosaston työntekijöiden poissaolosta työstä mainittuna päivänä. Pääluottamusmies ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työnantajan jo selostettu menettely on osaltaan heikentänyt pääluottamusmiehen mahdollisuuksia ehkäistä työnseisaus, mutta ammattiosasto vastaa pääluottamusmiehen laiminlyönnistä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 8 000 markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston korvaaman työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, Vihma, H. Rautiainen, Kolula ja Hynönen.

Tuomio oli yksimielinen.