Labor court fines union branch for failing to stop work slowdown targeting wage rules.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that a union branch must pay a fine for failing to stop a work slowdown aimed at wage rules. The union branch was fined 17,000 marks and ordered to cover the employer's legal costs because it did not take measures to end the slowdown after being urged to do so. The court determined that the slowdown constituted a strike action against the collective agreement's wage provisions, and the union's inaction constituted a breach of its supervisory duties.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslaki 8, 9 ja 10 §:n nojalla: Ammattiosaston laiminlyöminen valvontavelvollisuudesta, kun se ei ryhdy toimenpiteisiin työvauhdin hidastuksen lopettamiseksi kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen jälkeen, perustaa hyvityssakon maksamisen työnantajalle.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Pakkaamon työntekijöiden työvauhdin hidastaminen oli muodostunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen.
Ammattiosasto, jonka ei ollut edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työnhidastuksen lopettamiseksi, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21 r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 tehdyssä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
4 §.
TYÖRAUHAVELVOITE
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
III PALKKAMÄÄRÄYKSET
10 §
TYÖPALKAT
1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä. (Liite II).
11 §
AIKAPALKAT
1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on 17.3.1986 alkaen vähintään 1.658,40 mk ja 2.3.1987 alkaen 1.760,80 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80.
12 §
URAKKA-JA PALKKIOTYÖ
2. Työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella, voidaan suorittaa urakkatyönä. Jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten nähtävissä. Hinnoitteluista sovitaan työnantajan tai hänen edustajan ja Paperiliiton paikallisen osaston pääluottamusmiehen välillä.
Muist. 1. Urakkatyön hinnoittelun tulee olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla ainakin vastaanvanlaisessa työssä maksettuun kausipalkkaan tai, jos on sovittu urakkatavoitepalkasta, sen määrään sekä kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Muist. 2. Palkkiotyön palkkojen tulee vastata ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuja kuukausipalkkoja.
6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.
VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET
30 §
SOPIMUKSEN TULKINTA
1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.
Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
31 §
ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU
1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2.kohta)
2. Jommakumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.
KANNE
Kanteen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtaisiin kuuluvan kartonkitehtaan pakkaamon palkkiosopimus oli tehty 6.2.1984. Sopimusta oli hinnoittelun osalta tarkistettu 15.10.1984. Palkkiosopimuksen irtisanomisaika oli ollut yksi kuukausi. Työntekijäpuoli oli 26.1.1986 jättänyt työnantajalle neuvottelupyynnön palkkiosopimuksen tarkistamiseksi. Neuvotteluissa oli saavutettu yksimielisyys palkkiosopimuksen tekstiosan osalta, mutta hinnoittelun osalta asia oli 12.2.1987 päätetty alistaa erimielisenä liittojen ratkaistavaksi. Erimielisyysmuistion mukainen työnantajan esitys palkkiosopimuksen tarkistamiseksi merkitsi 0,58 markkaa tunnilta ja työntekijöiden esitys 2,77 markkaa tunnilta.
Kun kartonkitehtaan pakkaamon palkkioista oli neuvoteltu tehtaalla, työntekijäpuoli oli 6.2.1987 irtisanonut palkkiosopimuksen. Palkkiosopimuksen voimassaoloaika oli päättynyt 6.3.1987. Painostaakseen työnantajaa hyväksymään työntekijäpuolen tekemän palkkioiden tarkistusesityksen kartonkitehtaan pakkaajat olivat välittömästi palkkiosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä aloittaneet jarrutuksen kartonkitehtaan pakkaamossa.
Kartonkitehtaan työvuorossa olevat neljä pakkaajaa ja yksi vaakaaja huolehtivat kartonkirullien käsittelystä ja pakkaamisesta kartonkikoneilta KA 1, KA 2 ja KA 4. Pakkaajien työaikamuotona oli keskeytymätön kolmivuorotyö. Työryhmä toimi tavallisesti hyvin itsenäisesti huolehtien muun muassa siitä, että konekohtaisten rullamäärien vaihteluista huolimatta kunkin koneen tuotanto ohjattiin pakkaamoon ja pakattiin. Pakattavien rullien määrä vuorokautta kohden vaihteli koneiden tuotannon ja rullien koon mukaisesti.
Työnjohto oli perjantaina 6.3.1987 havainnut pakattavien rullien kertyvän kuljettimille ja kartonkikoneiden tambuurirautojen alkaneen täyttyä. Koska teknisiä häiriöitä ei ollut ollut normaalia enempää, selityksenä ei työnjohdon käsityksen mukaan voinut olla muu kuin pakkaajien tavallista verkkaisempi työtahti. Koska tilanne jatkuessaan olisi vaarantanut koneiden käynnin, työnjohto oli kehottanut iltavuoron pakkaajia työskentelemään ripeämmin ja palaamaan normaaliin joutuisuuteen. Työnjohdon kehotus ei ollut tuottanut toivottua tulosta. Lopulta tambuuriraudat olivat loppuneet, minkä vuoksi kartonkikoneita oli jouduttu pakkaajien hidastuneen työvauhdin takia pysäyttämään 6 - 11.3.1987 siten, että seisonta-ajat olivat olleet yhteensä KA 1:llä 11 tuntia 3 minuuttia, KA 2:lla 25 tuntia 44 minuuttia ja KA 4:llä 21 tuntia 10 minuuttia.
Työnjohto oli kehottanut kutakin työvuoroa palaamaan normaaliin rullien määrää vastaavaan toimintaan. Sama kehotus ja vaatimus työrauhan palauttamisesta oli esitetty myös pääluottamusmiehelle 7.3.1987 kello 4.40 ja uudestaan tilanteen säilyessä ennallaan samana päivänä kello 9.30. Kehotus ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi oli esitetty pakkaajien luottamusmiehelle 7.3.1987 kello 15.20 ja kartonkitehtaan luottamusmiehelle samana päivänä kello 18.35 ja uudestaan 8.3.1987 kello 19. Asiasta oli edelleen ilmoitettu kirjallisesti ammattiosaston puheenjohtajalle, jolta oli myös edellytetty toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Pakkaajien luottamusmies oli kysyttäessä todennut, että työtahti ei voinut olla kuin loivaliikkeistä, koska myös neuvottelut olivat olleet loivaliikkeisiä.
Kartonkitehtaan pakkaamon palkkiosopimuksen voimassaoloaikana pakkaamo oli pystynyt pakkaamaan kaikki sinne ohjatut rullat ilman, että kartonkikoneita olisi jouduttu pakkaajien työvauhdin takia pysäyttelemään. Pakkausmäärät olivat ylittäneet 900 rullaa vuorokaudessa. Näin ollen pakkaamon olisi pitänyt pystyä hoitamaan 6 - 11.3.1987 välisenä aikana tarjotun rullamäärän ilman, että koneita olisi tarvinnut pysäyttää.
Kartonkitehtaan pakkaajien työtaistelun vuoksi oli jouduttu pysäyttämään kartonkikoneita. Pysäytyksistä oli aiheutunut tuotantomenetyksiä 1.459.725 markan arvosta. Tuotantomenetyksien lisäksi katkoista oli aiheutunut hylkytonneja arvoltaan 339.600 markkaa.
Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut erityisesti työehtosopimuksen palkkausta koskeviin työehtosopimusmääräyksiin. Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Menettelyllään ammattiosasto oli aiheuttanut työnantajalle myös huomattavaa vahinkoa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon ja velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
VASTINE
Vastineen perustelut
Paperiliitto on lausunut, että perjantaina 6.3.1987 iltavuorossa olisi pitänyt pakata 448 rullaa, mikäli kaikki vuoron aikana valmistuneet rullat olisi pakattu. Näin ollen rullamääräksi vuorokautta kohden olisi tullut poikkeuksellisesti yhteensä 1344 rullaa. Vastaava ruuhkatilanne oli ollut kaikilla vuoroilla lauantaina 7.3.1987. Näin suuri rullien määrä oli aiheuttanut voimakasta ruuhkaa kartonkikoneiden ja pakkaamon välillä. Pakkaamossa oli vuoromestarin vuoroilmoituksen perusteella ollut lisäksi teknisiä ongelmia. Työntekijät olivat pyrkineet työskentelemään normaalisti rullien määrää vastaavalla tavalla. Saatujen selvitysten perusteella kanteessa tarkoitettujen kartonkikoneiden tuotantokyky vuorokaudessa oli yhteensä 997 tonnia. Työvauhti oli alentunut 6 - 11.3.1987 välisenä aikana.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Paperiliitto on ilmoittanut jättävänsä työtuomioistuimen harkintaan, oliko työnhidastus ollut tahallista.
KUULTAVAN LAUSUNTO
Kuultavana ollut Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtaisiin kuuluvan kartonkitehtaan pakkaamon palkkiosopimuksen tarkistamista koskevissa syksyllä 1986 käydyissä neuvotteluissa on sopimuksen tekstiosasta saavutettu yksimielisyys. Sen sijaan hinnoittelun osalta asia on 12.2.1987 jätetty erimielisenä liittojen ratkaistavaksi. Neuvoteltaessa pakkaamon palkkioista työntekijät ovat työnantajapuolen mukaan irtisanoneet palkkiosopimuksen, jolloin sopimuksen voimassaoloaika on päättynyt 6.3.1987.
Palkkiosopimuksen voimassaoloaikana pakkaamo on pystynyt pakkaamaan kaikki sinne ohjatut rullat ilman, että kartonkikoneita olisi jouduttu pakkaamon työvauhdin takia pysäyttämään.
Kartonkikoneilta KA 1, KA 2 ja KA 4 tulevien rullien käsittelystä ja pakkaamisesta huolehtivat kolmivuorotyötä tekevät neljä pakkaajaa ja yksi vaakaaja työvuoroa kohden ovat ryhtyneet hidastamaan työntekoa 6.3.1987 iltavuorossa siten, että pakattavat rullat ovat kertyneet kuljettimille ja kartonkikoneiden tambuuriraudat ovat alkaneet täyttyä. Kun tambuuriraudat ovat loppuneet, kartonkikoneita on jouduttu pysäyttämään 6 - 11.3.1987 siten, että seisonta-ajat ovat olleet yhteensä KA 1:llä 11 tuntia 3 minuuttia, KA 2:lla 25 tuntia 44 minuuttia ja KA 4:llä 21 tuntia 10 minuuttia. Näin tapahtunutta työvauhdin hidastamista ei työntekijäpuolelta ole kiistetty. Työvauhdin hidastaminen on muodostanut työtaistelutoimenpiteen, joka on kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Työnhidastusta ei enää 11.3.1987 iltavuoron jälkeen ole esiintynyt.
Työnantajan puolelta on kehotettu ammattiosastoa ja pääluottamusmiestä palauttamaan tilanne normaaliksi. Ammattiosaston ja sen edustajien ei ole edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työnhidastuksen lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa tästä laiminlyönnistä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 17 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, Pohjanoksa, Leivo ja Hölttä.
Eri mieltä ollut jäsen Hölttä lausui:
Yhdyn muutoin tuomioon, paitsi että vahvistan hyvityssakon määräksi 10 000 markkaa.