Labor court dismisses union claim that shortened holiday days count as free time for annual leave reduction. Court interprets 'free time' broadly to include days under 4.5 hours. Decision upholds employer's calculation method based on collective agreement wording.

Yhtiössä oli noudatettu käytäntöä, jonka mukaan eräiden juhlapyhien aattojen työaika oli 4,5 tuntia. Kysymys siitä, oliko tuollaisista täyttä työpäivää lyhyemmistä työpäivistä muodostuva vapaa-aika otettava huomioon työajan lyhennystä laskettaessa.

Kantaja Teknisten Liitto TL r.y. Vastaaja Autoalan Työnantajaliitto r.y. Kuultava Oy Scan-Auto Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisia sitovassa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:n välillä 28.3.1984 solmitun runkosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 §.

Autoalan Työnantajaliiton ja muun muassa Teknisten Liiton välillä 28.3.1984 allekirjoitetussa autoalan palkkasopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

PALKKASOPIMUS

1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä maaliskuun 28. päivänä 1984 allekirjoitettuun runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

Autoalan Työnantajaliiton ja muun muassa Teknisten Liiton välillä 11.3.1986 allekirjoitetussa autoalan palkkasopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

11 §

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

Tämän palkkasopimuksen liitteeksi otetaan 21.1.1986 välityslautakunnan päätös työajan lyhentämisestä 1.1.1986 alkaen.

Edellä mainitun välityslautakunnan 21.1.1986 antamassa päätöksessä autoalan teknisten toimihenkilöiden työajan lyhentämistä koskevassa asiassa, jossa asianosaisina ovat olleet työnantajapuolella Autoalan Työnantajaliitto ja työntekijäpuolella muun muassa Teknisten Liitto, sanotaan muun ohessa seuraavaa:

Välityslautakunta on ottaen huomioon asiassa puolin ja toisin kirjallisesti ja suullisesti esitetyt näkökohdat ratkaissut asian seuraavasti:

1 Työajan lyhennyksen soveltamisala ja toteuttaminen

Työaikaa lyhennetään 32 tunnilla vuodessa niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Työajan lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät vuosittaiset säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaitaan enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukaudelta.

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto on lausunut, että Oy Scan-Auto Ab:n Helsingin piirissä oli noudatettu käytäntöä, jonka mukaan loppiaisaaton, kiirastorstain, vapunaaton, Kristuksen taivaaseenastumispäivän aaton, helluntain valmistautumispäivän aaton, pyhäinpäivän aaton ja itsenäisyyspäivän aaton työaika oli ollut 4,5 tuntia. Lisäksi yhtiössä oli poikettu vuosiloman osalta runkosopimuksen ja vuosilomalain mukaisista loma-ajoista.

Välityslautakunnan 21.1.1986 antaman päätöksen mukaista työajan lyhennystä yhtiössä eivät annetut osapäivävapaat vähentäneet. Maaliskuun 4 päivänä 1984 solmitusta tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta ilmenevän periaatteen mukaan työajan lyhennystä vähensivät ainoastaan siinä mainittujen vapaapäivien lisäksi annettavat kokonaiset vapaapäivät. Työajan lyhentäminen oli toteutettu kaikissa muissa liiton tiedossa olleissa tapauksissa siten, ettei puheena olevan kaltaisia osapäivävapaita ollut otettu huomioon työajan lyhentämisessä. Neuvottelut paikallisella tasolla ja asianosaisliittojen välillä olivat päättyneet erimielisinä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Scan-Auto Ab:n teknisille toimihenkilöille myöntämiä puolipäivävapaita ei ollut vähennettävä välityslautakunnan päätöksen mukaisesta työajan lyhentämisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Autoalan Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työnantajaliitto oli 16.12.1985 sopinut Metallityöväen Liiton kanssa autokorjaamoiden asentajien osalta tulopoliittisen kokonaisratkaisun edellyttämästä työajan lyhentämisestä 32 tunnilla vuodessa. Sopimuksen mukaan työajan lyhennystä vähensivät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät vuosittaiset säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaittiin enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukaudelta. Käsite "vapaat" tarkoitti nimenomaan vajaiden, täyttä työpäivää lyhyempien vapaajaksojen ottamista huomioon työajan lyhennystä vähentävinä tekijöinä. Tällaisia vapaa-aikoja oli käytössä muun muassa Oy Scan-Auto Ab:ssa. Yhtiön käytäntö oli nimenomaan ollut esillä sopimuksen kohdasta sovittaessa.

Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto olivat 18.10.1985 sopineet siitä periaatteesta, että teknisten toimihenkilöiden osalta sovittavat työajan lyhentämissopimukset mahdollisimman hyvin sopeutettaisiin yhteen muiden henkilöstöryhmien kanssa. Lausumalla tarkoitettiin sopimuksista sisällön sovittamista yhdenmukaisiksi muun muassa sellaisten työntekijöitä koskevien sopimuksien kanssa, joiden soveltamispiirissä olevien työntekijöiden esimiehinä tekniset toimihenkilöt yleisesti työskentelivät.

Metallityöväen Liiton kanssa solmitun, korjaamotyöntekijöitä koskevan työajan lyhentämissopimuksen tultua solmituksi oli Autoalan Työnantajaliitto aloittanut neuvottelut Teknisten Liiton kanssa loppuvuodesta 1985. Autoalan Työnantajaliiton tavoitteena oli ollut aikaansaada sopimus, joka mahdollisimman hyvin vastaisi korjaamotyöntekijöitä koskevaa sopimusta työajan lyhentämisestä ja vastaavaa sopimusta, joka Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton kanssa oli neuvoteltu koskien konttori-, varaosa- ja myyntitehtävissä toimivia toimihenkilöitä. Riidanalaisen sopimuskohdan osalta oli lähdetty siitä, että sen tulisi olla samasanainen ja samansisältöinen kuin jo solmittu korjaamotyöntekijöitä koskeva sopimus ja autokaupan toimihenkilöitä koskeva sopimus olivat.

Autoalan Työnantajaliitto oli esittänyt riidanalaisen kohdan sisällöksi seuraavaa: "Työajan lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät vuosittaiset säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaitaan enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukaudelta."

Teknisten Liiton kanssa ei kuitenkaan ollut päästy neuvottelutulokseen työajan lyhennystä koskevasta pöytäkirjasta. Teknisten Liiton aloitteesta asia oli saatettu välityslautakunnan ratkaistavaksi 16.1.1986. Välityslautakunta oli 21.1.1986 antanut päätöksensä kuultuaan liittoja. Välityslautakunnan päätös oli tältä osin ollut samanlainen kuin edellä mainittu työnantajaliiton esitys sopimustekstiksi. Välityslautakunta oli siten ratkaissut asian työnantajaliiton kannan mukaisesti.

Välityslautakunnan istunnossa 21.1.1986 olivat paikalla olleet muun muassa työnantajaliiton edustajina liiton toimitusjohtaja ja kaksi asiamiestä. Tuolloin välityslautakunnalle oli ilmoitettu, että käsite "vapaat" tarkoitti, että työajan lyhentämistä vähentäisivät esimerkiksi paikalliseen sopimukseen perustuvat lyhyemmätkin vapaajaksot kuin täydet työpäivät. Nimenomaisena esimerkkinä yrityksistä, joilla oli tällaisia vapaita, oli istunnossa mainittu Oy Scan-Auto Ab. Näin ollen oli selvää, että vapailla tarkoitettiin muun muassa sellaisia puolipäivävapaita, joita Oy Scan-Auto Ab:ssa oli käytössä. Tätä tulkintaa tuki myös välityslautakunnan päätöksen sanamuoto.

Välityslautakunnan päätös oli täysin tietoisesti tällä tavoin laadittu. Se kävi vastakohtaisuuspäätelmänä ilmi esimerkiksi siitä, että välityslautakunta oli 18.1.1986 antanut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Teknisten Liiton sekä erään muun liiton välisessä työajan lyhentämisriidassa päätöksen, jossa tältä osin oli lausuttu seuraavaa: "Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään vuotuista työaikaa lyhentävät 30 arkipäivän ylittävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt taikka vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät." Ei ollut ajateltavissa, että välityslautakunta olisi käyttänyt samasta käsitteestä eri nimityksiä siten, että käsitteellä vapaa olisi tarkoitettu vapaapäivää.

Välityslautakunnan päätös toteutti autoalalla keskusjärjestöjen runkosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa asetetun tavoitteen siitä, että työajan lyhentäminen olisi mahdollisimman hyvin sopeutettava yhteen eri henkilöstöryhmien kesken sovitun menettelyn kanssa. Työnantajaliiton jäsenyritysten henkilöstöryhmiä koskevissa kaikissa työajan lyhentämissopimuksissa tai välityslautakunnan päätöksissä olivat sanamuodot näiltä osin täysin samanlaiset. Työajan lyhennystä vähensivät siten säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma.

Vuoden 1984 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa oli todettu, että jos sopimusalakohtaisesti ei päästäisi yhteisymmärrykseen työajan lyhennyksen toteuttamistavasta tai muista työajan lyhentämiseen liittyvistä järjestelyistä, voi sopijapuoli saattaa riidan välityslautakunnan ratkaistavaksi. Näin ollen ei tulopoliittinen kokonaisratkaisu asettanut estettä sen ratkaisun toteuttamiselle, jonka välityslautakunta oli tehnyt.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Teknisten Liitto on vielä lausunut, että vaatimus siitä, että sovittua työajan lyhennystä vähensivät ainoastaan kokonaiset vapaapäivät, ei ollut ristiriidassa runkosopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta ilmenevän yhteensovitusperiaatteen kanssa. Pöytäkirjan tarkoituksena oli ollut ainoastaan ohjata liittokohtaisia työajan lyhennysneuvotteluja siten, etteivät henkilöstöryhmien väliset ratkaisut olennaisesti poikkeaisi toisistaan. Sellaista samansuuntaisuutta ja sisällöllistä yhteneväisyyttä, jota työnantajapuoli oli tavoitellut, ei ollut tarkoitettu. Allekirjoituspöytäkirja oli koskenut kaikkia muitakin palkkasopimusaloja, eikä se estänyt noudattamasta teknisiin toimihenkilöihin tulkintaa, jonka mukaan työajan lyhennystä vähensivät ainoastaan kokonaiset vapaapäivät.

Asianosaisliittojen väliset neuvottelut työajan lyhentämisen toteuttamisesta olivat alkaneet 8.5.1985. Teknisten Liiton aloitteiden pohjalta asiaa oli käsitelty lukuisia kertoja syksyllä 1985. Työnantajaliitto ei ollut tehnyt neuvotteluissa ehdotusta työajan lyhentämisen toteuttamistavaksi. Nyt esillä olevaa kysymystä työajan lyhennystä vähentävistä vapaa-ajoista ei ollut käsitelty neuvotteluissa. Vasta silloin, kun välityslautakunta oli kokoontunut, työnantajaliitto oli esittänyt sopimusluonnoksen. Neuvottelut olivat päättyneet ennen kuin luonnosta oli neuvotteluissa käsitelty.

Välityslautakunnan käsittelyssä osapuolet olivat esittäneet lautakunnalle erilaatuisia kannanottoja ja vaatimuksia. Ne olivat kuitenkin olleet sellaisia asianosaisten puheenvuoroja, joita ei voitu pitää samanlaisina perusteina lautakunnan päätöstä tulkittaessa kuin esimerkiksi neuvotteluosapuolten työehtosopimusneuvotteluissa esittämiä täsmennyksiä työehtosopimuksen sisältöön.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVAN LAUSUMA

Oy Scan-Auto Ab on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työmarkkinajärjestöjen tekemässä vuoden 1984 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa ja sen perusteella Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n välillä 28.3.1984 solmitun runkosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu työajan lyhentämisestä niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Työaikaa lyhennetään 32 tuntia vuodessa sillä tavoin kuin sopimusalakohtaisesti tai, kuten allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan, palkkasopimusalakohtaisesti sovitaan.

Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa on sovittu, että työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin siinä erityisesti mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

Asianosaisliitot eivät ole päässeet sopimukseen työajan lyhentämisen toteuttamisesta autoalan teknisten toimihenkilöiden kohdalta. Teknisten Liitto on yhdessä ruotsinkielisen teknikkoja ja työnjohtajia koskevan liiton kanssa asianmukaisessa järjestyksessä saattanut työajan lyhentämisestä johtuneen erimielisyyden välityslautakunnan ratkaistavaksi. Välityslautakunta on 21.1.1986 antamallaan päätöksellä, joka työehtosopimuksen liitteeksi otettuna on tullut osaksi sopimusta, ratkaissut asian. Päätöksen mukaan työajan lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät vuosittaiset säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaitaan enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukaudelta.

Asianosaisliittojen välillä on syntynyt erimielisyyttä työajan lyhentämisen toteuttamisesta Oy Scan-Auto Ab:ssä. Yhtiössä on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan kanteessa tarkoitettujen juhlapyhien aattojen työaika on 4,5 tuntia. Yhtiön ilmoituksen mukaan aattopäivien lyhennetty työaika, mukaan luettuna uudenvuodenaaton pitäminen vapaana, lyhensi vuotuista työaikaa 32,5 tunnilla. Kanteessa on kysymys siitä, onko tuollaista täyttä työpäivää lyhyemmistä työpäivistä muodostuva vapaa-aika otettava huomioon työajan lyhennystä laskettaessa.

Asiassa toimitetussa todistajain kuulustelussa on käynyt ilmi, että välityslautakunnassa asiaa käsiteltäessä on Autoalan Työnantajaliiton puolelta tuotu esiin, että työajan lyhentämistä laskettaessa muunlainenkin kuin kokonaisista vapaapäivistä muodostuva vapaa-aika olisi otettava huomioon työajan lyhentämisessä. Liitto on tässä yhteydessä viitannut nimenomaisesti Oy Scan-Auto Ab:ssä noudatettuun työaikojen järjestämiseen. Välityslautakunta on ottanut päätökseensä työajan lyhentämisessä huomioon otettavia vähennyksiä koskevan kohdan työnantajaliiton ehdottamassa muodossa, mikä seikka tukee työnantajaliiton käsityksen oikeellisuutta.

Välityslautakunnan päätöksessä on tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta poiketen käytetty vapaapäivän asemesta käsitettä "vapaat". Kielellisesti sana vapaa on työtuomioistuimen mielestä ymmärrettävä sisällöltään laajempana kuin vapaapäivä, joka selvästi tarkoittaa työpäivän mittaista vapaa-aikaa.

Teknisten Liitto on ilmoittanut, että sen tekemiä muita työehtosopimuksia ja myös välityslautakunnan päätösten mukaisia työajan lyhentämistä koskevia päätöksiä on sovellettu siten, ettei osapäivän kestäviä vapaa-aikoja ole otettu huomioon työajan lyhentämisessä. Asiassa ei ole selvitetty, mitä sanontaa sopimuksissa ja päätöksissä on nyt kysymyksessä olevilta osin käytetty. Välityslautakunta on ainakin eräässä Teknisten Liittoa koskevassa päätöksessä käyttänyt ilmaisua vapaapäivä. Autoalan Työnantajaliitto ja Metallityöväen Liitto ovat puolestaan 16.12.1985 allekirjoittamassaan työajan lyhentämistä koskevassa pöytäkirjassa sopiessaan työajan lyhennystä vähentävistä ajanjaksoista käyttäneet ilmaisua "vapaat".

Edellä esittämillään perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kun välityslautakunnan kanteessa tarkoitetussa päätöksessä on valittu toinen ilmaisu täsmällisemmän vapaapäivän käsitteen sijasta, tällä menettelyllä on täytynyt tarkoittaa työajan lyhentämisessä luettavien vapaa-aikojen laajentamista käsittämään myös täyttä työpäivää lyhyemmän vapaa-ajan. Näin ollen jutussa on jäänyt näyttämättä, että välityslautakunnan päätös olisi tulkittava kanteessa vaaditulla tavalla.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat Autoalan Työnantajaliitto ja Oy Scan-Auto Ab pitää vahinkonaan niille jutusta aiheutuneet kulut.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Silenti, Äimälä, H. Rautiainen, Kuivanen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.