Union fined for union leader's strike participation despite internal warnings about severe consequences.

Vastalauseena sille, että työnantaja ei ollut suostunut työntekijöiden palkankorotuksen toteuttamistapaa koskeviin vaatimuksiin, olivat työntekijät ryhtyneet lakkoon ja kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä. Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

7 §

Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

18 Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttä

_______

vuotta neiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat pentäyt- neinä: täneet työntekijät

Sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1. maaliskuuta 1987 tai lähinnä sen jälkeen:

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä

______

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §

A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan seuraavilla yleiskorotuksilla:

b) 80 penniä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka alkaa 1. maaliskuuta 1987 tai lähinnä sen jälkeen.

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset olosuhde- ja vuorotyölisät tulevat voimaan sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 27.3.1986 sekä 1.3.1987 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

B. Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

Uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua voimassa oleviin hinnoitteluperusteisiin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

D. Palkkaperusteiden korotus

Todettiin, että ohjetuntipalkoissa suoritettu yleiskorotusta suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten asioiden väliset erot tulevat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

E. Työkohtaisuuslisät

Sovittiin, että työpaikkakohtaisesti sovelletut työkohtaiset lisät säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.

F. Keskituntiansion korotus

Käytettäessä työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen keskituntiansiota on sitä siten korotettava, että siinä tulee huomioon otetuksi yleiskorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly.

Tämän lisäksi korotetaan näin laskettua keskituntiansiota niiden työntekijöiden osalta, jotka työskentelevät säännönmukaisesti vuorotyöntekijöinä

- 1. maaliskuuta 1987 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2-vuorotyöntekijäin osalta 5 penniä ja 3-vuorotyöntekijäin osalta 10 penniä tunnilta.

Työntekijän siirtyminen toiseen työaikamuotoon ei aiheuta muutosta näin laskettuun keskituntiansioon.

G. Laskentaohjeet

Palkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksen Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaan 485 työntekijää oli ryhtynyt lakkoon 16.3.1987 kello 11.45. Työntekijät olivat myös kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä 16.3.1987 alkaen. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöiden puolelta esitettyyn palkankorotusvaatimukseen, jonka mukaan kaikille tehtaan työntekijöille olisi tullut antaa keskimäärin 3,10 markan suuruinen korotus tuntipalkkoihin. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Palkankorotusvaatimuksen olivat työnantajalle esittäneet muun muassa ammattiosaston asettama neuvottelukunta ja ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies. Työtaistelutoimenpiteisiin olivat osallistuneet muiden työntekijöiden ohella pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja, osastojen luottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet. Ammattiosasto ei työnantajan kehotuksesta huolimatta ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Päinvastoin ammattiosaston edustajat olivat vaatimuksia esittämällä, työtaisteluun osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaalla oli käyty palkkaneuvotteluja 11.2.1987 alkaen. Työntekijät olivat esittäneet, että tehtaan hyvän tuloksen pitäisi vaikuttaa myös heidän palkkauksessaan. Työnantajan kanssa oli melko pian päästy yksimielisyyteen korotuksen kokonaismäärästä. Tällaisia tasokorjauksia oli tehtaalla tehty säännönmukaisesti varsinaisten työehtosopimusten mukaisten korotusten lisäksi. Ongelmaksi oli muodostunut palkankorotusten jakautuminen työntekijöiden kesken eriarvoisella tavalla. Työntekijöiden näkemyksen mukaan työnantaja oli esittänyt palkkaerojen jyrkkää kasvattamista tavoitellen ilmeisesti samalla niin sanottua parake-järjestelmää. Työntekijät olivat olleet tasasuuruisten korotusten kannalla. Tästä työntekijät olivat olleet neuvotteluissa valmiita joustamaan mutta kuitenkin kohtuuden rajoissa.

Maaliskuun puolivälissä käydyissä neuvotteluissa työnantaja oli esittänyt palkankorotuksen suorittamista sellaisella tavalla, mitä työntekijöiden neuvottelukunta ei ollut voinut hyväksyä. Työnantajan esitystä oli kuitenkin käsitelty 16.3.1987 pidetyssä työmaakokouksessa. Työntekijöiden mielipiteisiin ei ennalta ollut mitenkään pyritty vaikuttamaan. Ammattiosasto ja luottamusmiehet eivät olleet vaikuttaneet siihen, että tilanne olisi johtanut lakon syntymiseen. Työntekijät olivat kokouksessa oma-aloitteisesti päättäneet lakkoon ryhtymisestä. Työpaikalla vanhastaan vallinneen käytännön mukaisesti luottamusmiehet olivat osallistuneet lakkoon, josta muut työntekijät olivat päättäneet.

Tehtaalla ei ollut neuvoteltu parake-järjestelmän käyttöönotosta. Työnantaja oli ilmeisesti pyrkineet toteuttamaan sen yksipuolisesti lisäämällä palkkojen hajontaa. Metalliteollisuuden työehtosopimus edellytti palkkarakenteiden kehittämistä yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Maaliskuun 16 päivänä 1987 kello 11.45 alkanut työnseisaus oli kestänyt ainoastaan runsaan vuorokauden, sillä työntekijät olivat palanneet työhön aamulla 18.3. Lakko oli lopetettu neuvotteluratkaisun saamiseksi ja myös ylityökielto oli päätetty purkaa luottamusmieskokouksessa 24.3.1987 tehdyllä päätöksellä neuvotteluilmapiirin parantamiseksi.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli 660. Näistä työssä olevia oli 490.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on esittänyt, että koska työnantaja oli omalla menettelyllään aiheuttanut työrauhan häiriintymisen, tulisi ammattiosasto jättää hyvityssakkoon tuomitsematta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kuultavana ollut Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosasto on yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaan työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin 16.3. ja 17.3.1987 lakossa sekä lisäksi 16.3. alkaen kieltäytyneet ylitöistä vastalauseena sille, että työnantaja ei ollut suostunut työntekijöiden palkankorotuksen toteuttamistapaa koskeviin vaatimuksiin. Ylityökielto on päättynyt luottamusmieskokouksessa 24.3.1987 tehdyn päätöksen jälkeen. Lakot ja ylityökielto ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Työtaistelutoimenpiteisiin ovat muiden työntekijöiden mukana osallistuneet ammattiosaston puheenjohtaja, ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet sekä ammattiosaston toimikunnan jäsenet.

Työntekijöiden kokouksessa, jossa työtaisteluun ryhtymisestä on päätetty, ammattiosaston puheenjohtaja on korostanut työtaisteluun ryhtymisen vakavia seuraamuksia. Ammattiosaston tai sen edustajien ei kuitenkaan ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 16 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Silenti, Äimälä, H. Rautiainen, Hynönen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.