Labor court dismisses union appeal, upholding penalties for failing to stop strikes and protect work peace.

Putkiasentajat olivat ryhtyneet työehtosopimuksen palkkausta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun. Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiehen toiminnasta, ei ollut kyllin ripeästi ryhtynyt toimiin työtaistelun lopettamiseksi. Liiton toimia ei pidetty riittävinä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Aluejärjestö ei sen sijaan olisi voinut ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla työtaistelu olisi voitu saada päättymään aikaisemmin tai ammattiosasto huolehtimaan tehokkaammin työrauhan turvaamisesta.

Kantaja Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Vastaaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Kuultavat Rakennustyöläisten Pohjanmaan Aluejärjestö r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 86 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 §

KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET JA NIIHIN PERUSTUVAT SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946

STK:n ja SAK:n välisen 2.4.1969 solmitun luottamusmiessopimuksen perusteella allekirjoittajaliittojen kesken 22.5.1971 solmittu luottamusmiessopimus siihen 16.6.1973 ja 10.5.1974 tehtyine muutoksineen.

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

12 §

AIKAPALKKOJEN KÄYTTÖ

PUTKIJOHTOALA

4. Mikäli hinnoittelematonta työtä ei sovita urakkatyönä, suoritetaan se aikatyönä, josta maksetaan henkilökohtainen tuntipalkka 30 %:lla korotettuna. Tämä määräys ei koske hinnoiteltujen töiden yhteydessä olevien yksittäisten osien tai kappaleiden hinnoitteluerimielisyyksiä.

30 §

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Työehtosopimuslain 8 §. 2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Työehtosopimuksen 3 §:ssä mainitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun ohessa:

5 §

Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

KANNE

Kanteen perustelut

Putkijohtotyönantajainliitto on kanteessaan lausunut, että Keskusosuusliike Hankkijan Kokkolan konttorin kaikki 13 putkiasentajaa olivat olleet lakossa 16.2. - 20.2.1987. Syyksi lakkoonsa työntekijät olivat ilmoittaneet tyytymättömyytensä työnantajan hinnoittelemattomista töistä tarjoamaan työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä sen, ettei erästä asevelvollisuutta suorittamasta palannutta työntekijää ollut sijoitettu takaisin töihin sille työhönottopaikkakunnalle, jossa hän oli ollut töissä asevelvollisuutta suorittamaan lähtiessään.

Työehtosopimuksen 12 §:n 4 kohdassa on sovittu, että mikäli hinnoittelematonta työtä ei sovittu tehtäväksi urakkatyönä, suoritettiin se aikatyönä, josta maksettiin henkilökohtainen tuntipalkka 30 %:lla korotettuna. Lakon alkamishetkellä edellä tarkoitettu tuntipalkka olisi työntekijälle ollut ylimmässä palkkaryhmässä 28,12 markkaa. Työntekijöiden luottamusmies oli esittänyt ennen lakkoa vaatimuksen hinnoittelemattomien töiden palkkauksen suorittamisesta neljänä urakkayksikkönä tunnissa, mikä lakon alkamishetkellä olisi merkinnyt normaalitaloissa 41,40 markan suuruista ja erikoistaloissa 47,64 markan suuruista tuntipalkkaa.

Asevelvollisuutta suorittamasta palannut työntekijä oli ennen vakinaista palvelustaan ollut lomautettuna. Lomautus oli jatkunut vakituisen palveluksen jälkeen sen vuoksi, että työntekijä ei ollut halunnut siirtyä Haapajärveltä, joka oli ollut hänen työhönottopaikkakuntansa, yhtiön Kokkolassa olevaan konttoriin. Palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain nojalla yhtiö ei ollut velvollinen ottamaan työntekijää työhön, koska työnantaja oli lopettanut Haapajärvellä hänen työsopimuksessaan tarkoitetun työn teettämisen.

Kokkolan konttorin putkiasentajat olivat rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimusten mukaan heille kuuluvat velvollisuutensa. Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelutoimenpiteistä, sillä luottamusmieskään, jonka toiminnasta se vastasi, ei ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin työtaistelun estämiseksi, vaan oli itse osallistunut siihen.

Työnantajaliitto oli kirjallisesti 18.2.1987 ilmoittanut työntekijäliitolle työtaistelusta kehottaen liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Asiasta oli käyty myös puhelinkeskustelu työntekijäliiton putkialasta vastaavan jaostosihteerin kanssa 18.2.1987 aamulla. Työnantajaliitto oli lähetettänyt kirjeen myös Rakennustyöläisten Pohjanmaan Aluejärjestölle sekä Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 86:lle. Työntekijäyhdistykset eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 86:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Rakennustyöläisten Liiton sekä Rakennustyöläisten Pohjanmaan Aluejärjestön tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kantajan ilmoittamat tiedot työtaistelun kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa.

Rakennustyöläisten Liitto oli saanut tiedon työtaistelusta 18.2.1987 aamulla. Liiton putkialan jaostosihteeri oli välittömästi ottanut yhteyden Pohjanmaan Aluejärjestön aluetoimitsijaan kehottaen tätä huolehtimaan töiden käynnistämisestä. Aluetoimitsija oli lähettänyt työntekijöiden luottamusmiehelle kirjeen, jonka hän oli saanut 19.2.1987.

Aluejärjestön toimintamahdollisuudet asiassa olivat olleet vähäiset. Aluejärjestön päättävän elimen aluetoimikunnan työvaliokunta oli ollut 19.2.1987 koolla ja kehottanut aluetoimitsijaa ryhtymään toimiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto oli saanut asiasta tiedon 19.2.1987. Työhönpalaamista koskevien suullisten kehotusten tehosteeksi osaston puolesta oli viety luottamusmiehelle kirje 20.2.1987.

Vastaajaliitto, aluejärjestö ja ammattiosasto olivat ryhtyneet toimiin työtaistelun lopettamiseksi ja toimet olivat myös tehonneet.

Työtaistelun syynä oli ollut Haapajärveltä olevan työntekijän paluu asevelvollisuutta suorittamasta. Työnantaja oli tarjonnut hänelle työtä Kokkolasta, mutta oli asettanut työhönpaluun ehdoksi uuden työsopimuksen solmimisen nimenomaan niin, että työhönottopaikkakunnaksi olisi sovittu Kokkola. Työnantaja olisi Kokkolassa suoritettavissa töissä välttynyt maksamasta työntekijälle päivärahaa. Työntekijät olivat kokeneet menettelyn oikeustajua loukkaavaksi. Työntekijöiden esittämän palkkavaatimuksen osalta kanteessa mainittu neljä urakkayksikköä hinnoittelemattomista töistä oli ollut esillä yhtenä vaihtoehtona.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että liitto, Rakennustyöläisten Pohjanmaan Aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 86 jätettäisiin tuomitsematta hyvityssakkoihin.

Jutun pääkäsittelyssä Rakennustyöläisten Liitto on ilmoittanut, ettei ammattiosasto ollut vastuussa luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon, vaan siitä vastasi Rakennustyöläisten Liitto.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVIEN LAUSUNTO

Rakennustyöläisten Pohjanmaan Aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 86 ovat yhtyneet osaltaan Rakennustyöläisten Liiton asiassa esittämään.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Keskusosuusliike Hankkijan Kokkolan konttorin 13 putkiasentajaa, heidän joukossaan työpaikan luottamusmies, ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 16.2 - 20.2.1987. Työnseisauksella on painostettu työnantajaa hyväksymään työntekijöiden esittämät palkankorotusvaatimukset ja sijoittamaan asevelvollisuuttaan suorittamasta palannut työntekijä töihin siten, että hänen työhönottopaikkakuntansa säilyisi muuttumattomana. Työntekijät ovat siten ryhtyneet työehtosopimuksen palkkausta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun.

Putkijohtotyönantajainliitto on 18.2.1987 päivätyllä kirjeellä, joka on lähetetty tiedoksi Rakennustyöläisten Pohjanmaan Aluejärjestölle ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 86:lle, kehottanut Rakennustyöläisten Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Sen lisäksi Putkijohtotyönantajainliiton edustaja on 18.2.1987 aamulla ollut lakon johdosta puhelimitse yhteydessä Rakennustyöläisten Liiton putkialasta vastaavan jaostosihteerin kanssa.

Rakennustyöläisten Liitto on ilmoittanut, että liiton jaostosihteeri on 18.2.1987 työnantajaliiton kirjeen saatuaan välittömästi ottanut yhteyden aluejärjestön toimitsijaan ja kehottanut tätä huolehtimaan töiden käynnistämisestä työpaikalla. Toimitsija on 18.2.1987 lähettänyt luottamusmiehelle kirjeen kehottaen työntekijöitä palaamaan töihin. Ammattiosasto on puolestaan suullisten kehotusten tehostamiseksi 20.2.1987 päivätyllä kirjeellään vaatinut luottamusmiestä palauttamaan työrauhan uhalla, että osasto tulisi muussa tapauksessa harkitsemaan rangaistustoimiin ryhtymistä.

Luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Tällä perusteella työtuomioistuin katsoo ammattiosaston tässä tapauksessa yksin vastaavan luottamusmiehen toiminnasta. Ammattiosasto ei ole muutoinkaan kyllin ripeästi ryhtynyt toimiin työtaistelun lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Rakennustyöläisten Liitto ei ole tehnyt työnseisauksista tiedon saatuaan muuta kuin kerrotuin tavoin vaatinut piirijärjestöltä toimenpiteitä asiassa. Liiton toimia ei voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Työtuomioistuin sitä vastoin katsoo jääneen näyttämättä, että Rakennustyöläisten Pohjanmaan Aluejärjestö olisi näissä oloissa erikseen voinut ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla työtaistelu olisi voitu saada päättymään aikaisemmin tai ammattiosasto huolehtimaan tehokkaammin työrauhan turvaamisesta.

Tuomiolauselma

Tyuötuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 86:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Putkijohtotyönantajainliitolle 10 000 markkaa ja Rakennustyöläisten Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 8 000 markkaa.

Muilta osin kanne hylätään.

Rakennustyöläisten Liitto ja ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Putkijohtotyönantajainliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Airaksinen, Suomalainen, Kolula ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.