Labor court orders bank to pay damages for breach of trust agreement and strike duty violation.

Pankki oli luottamusmiessopimuksen vastaisesti siirtänyt luottamusmiehen pankin sivukonttorista pääkonttoriin, jossa luottamusmiehen palkkaus oli ollut aikaisempaa huonompi, ja muutoinkin painostanut häntä luottamusmiestehtävän hoitamisen takia. Pankki tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Pankkitoimihenkilöitten lakot olivat kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Työnantaja- samoin kuin työntekijäliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kantajat Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaajat Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Luopioisten Osuuspankki Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Valkeakosken Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 18.5.1984 allekirjoitetussa pankkialan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2. TYÖSUHDE

4 §

Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

42 §

Luottamusmies

Luottamusmiesjärjestelmästä ovat sopijapuolet tehneet erillisen luottamusmiessopimuksen, joka on tämän sopimuksen liitteenä.

44 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiesopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

45 §

Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.

Edellä tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Sopimuksen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa Pankkialan Työnantajaliiton jäseninä olevissa pankeissa ja jäseninä olevissa yrityksissä, jotka ovat sidottuja Pankkialan Työnantajaliiton ja Pankkitoimihenkilöliiton välisiin työehto- ja palkkasopimuksiin.

2 §

Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, järjestäytyneiden toimihenkilöiden 2, 3, 4 ja 5 kappaleiden mukaisesti keskuudestaan valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Työpaikan luottamusmiehellä tarkoitetaan yhden tai useamman konttorin tai osaston muodostaman työpaikan järjestäytyneiden toimihenkilöiden tässä sopimuksessa mainittuja tehtäviä hoitamaan keskuudestaan valitsemaa toimihenkilöä.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvistä seikoista, jotka poikkeavat muiden toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohdin luottamusmies on työsuhteessa työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa ilman hänen suostumustaan siirtää huonompipalkkaiseen työhön tai ilman erityisen painavaa syytä toiseen työpaikkaan, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan, eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa painostaa tai erottaa työstä.

PANKKITOIMIHENKILÖLIITON KANNE

Kanteen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että pankkitoimihenkilö Inkeri Nieminen oli ollut työsuhteessa Luopioisten Osuuspankkiin vuodesta 1973 lukien. Hän oli työskennellyt pankin Rautajärven sivukonttorin konttorinhoitajana vuodesta 1980 lukien kesäkuun loppuun 1986, minkä jälkeen hänet oli siirretty pankin pääkonttoriin Luopioisissa. Pankin johtokunta oli 26.11.1986 päättänyt Niemisen siirrosta pankin toiseen sivukonttoriin Aitoossa.

Nieminen oli ollut pankin luottamusmiehenä vuoden 1985 alusta. Työnantajan suhtautuminen Niemiseen oli muuttunut vuoden vaihteesta 1983 - 1984 lukien, jolloin Nieminen oli ottanut esille pankissa noudatetun työehtosopimuksen vastaisen vuosilomakäytännön. Tämän jälkeen työnantaja oli löytänyt Niemisen työtehtävistä jatkuvasti huomauttamisen aihetta. Hänen ylitöitään oli ryhdytty seuraamaan. Häneltä oli vaadittu lääkärissä käynneistä tarkemmat selvitykset kuin muilta pankkitoimihenkilöiltä. Hän oli saanut jatkuvia huomautuksia sivukonttorin puhelinlaskuista. Niemistä oli näin kohdeltu eri tavoin kuin muita pankin toimihenkilöitä.

Liittojen sovittua keväällä 1984 konttorinhoitajien uusista palkkaryhmistä oli myös Niemisen palkkaryhmä tullut tarkasteltavaksi. Työnantaja oli kieltäytynyt tekemästä asiasta pankissa erimielisyysmuistiota. Poistaakseen palkkaryhmäsiirron aiheen työnantaja oli muuttanut yksipuolisesti Niemisen toimenkuvaa. Asia oli saatettu ilman asianmukaista työnantajan kannan sisältämää erimielisyysmuistiota liittojen väliseen käsittelyyn. Muun muassa tämän tapauksen yhteydessä pankin harjoittama henkilöstöpolitiikka oli edelleen kiristynyt. Sen vuoksi oli liittojen kesken katsottu tarpeelliseksi lähteä selvittämään pankkiin sanottua palkkaryhmäerimielisyyttä ja myös pankin henkilöstöpolitiikkaa yleensä. Liittojen edustajien läsnä ollessa oli Luopioisten Osuuspankissa käyty neuvottelu 6.2.1985. Neuvottelussa oli sovittu siitä, että työrauhan takaamiseksi pankissa liittojen edustajat seuraavat pankin henkilöstöpolitiikkaa erityisen tarkasti.

Vuoden 1986 aikana oli tilanne kärjistynyt entisestään. Niemistä oli ryhdytty painostamaan, jotta hän siirtyisi pääkonttoriin. Nieminen oli vuoden alussa siirretty pääkonttoriin yli kuukauden ajaksi. Kesällä 1986 painostus oli johtanut siihen, ettei Nieminen ollut katsonut itsellään olevan muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä hoitamastaan Rautajärven sivukonttorista työnantajan ilmoittaman viikon varoitusajan kuluessa lopullisesti pankin pääkonttoriin. Perusteiksi siirrolle pankin toimitusjohtaja oli ilmoittanut halunsa saada pankkia koskevien erimielisyyksien käsittelyn loppumaan liittojen välillä. Aiemmin keväällä pankin toimitusjohtaja oli ilmoittanut pankin muille toimihenkilöille, että pankin työsuhdeasioita ei saatu viedä käsiteltäväksi paikalliseen ammattiosastoon. Niemiseltä oli siirron yhteydessä poistettu hänelle aiemmin maksettu tehtäväkohtainen konttorihoitajanlisä.

Pankkitoimihenkilöliittoon oli saatu tieto siirrosta elokuussa 1986, jolloin liitosta oli otettu yhtettä pankkiin. Välittömästi tämän jälkeen oli liitosta esitetty työnantajaliitolle vaatimus Niemisen kaikkinaisen painostuksen lopettamisesta. Kun työnantajaliitossa ei oltu ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin, oli Pankkitoimihenkilöliitosta lähetetty Luopioisten Osuuspankin johtokunnalle ilmoitus, jonka mukaan Pankkitoimihenkilöliitto ei hyväksynyt painostusta, vaan ryhtyisi pankkiin kohdistuviin toimenpiteisiin, jollei tilanne muuttuisi 30.9.1986 mennessä.

Pankkialan Työnantajaliitolle esitetyt vaatimukset ja sanottu yhteydenotto olivat johtaneet siihen, että asianosaisliittojen edustajat olivat käyneet pankissa 29.9.1986 neuvottelemassa pankin toimitusjohtajan ja luottamusmiehen ollessa saapuvilla. Neuvotteluissa oli luvattu työnantajaliitolle sen pyytämä jatkoaika asioiden selvittelyä varten. Asioiden selvittelyn jälkeen Pankkialan Työnantajaliitto oli ilmoittanut käsityksenään, ettei luottamusmiestä millään tavoin ollut painostettu. Pankkitoimihenkilöliitosta oli lähetetty käytyjen neuvottelujen jälkeen uudelleen kirje Pankkialan Työnantajaliitolle. Koska työrauha alueella oli vaarantunut, oli Pankkitoimihenkilöliitto esittänyt sopimusta asian ratkaisemiseksi. Esitys oli johtanut liittojen väliseen sopimukseen.

Osuuspankissa ei kuitenkaan ollut pankin toimitusjohtajan ja luottamusmiehen välillä saatu neuvotteluratkaisua aikaan asetettuun määräaikaan 7.11.1986 mennessä. Keskeinen syy tähän oli ollut se, ettei pankin toimitusjohtaja ollut suostunut siihen, että luottamusmies voisi asian niin vaatiessa olla yhteydessä Pankkitoimihenkilöliittoon. Se oli jo vuosien ajan ollut keskeinen erimielisyyttä aiheuttanut tekijä pankissa. Toinen asia, jota työnantaja ei ollut suostunut sopimukseen merkitsemään, oli ollut luottamusmiehen vaatimus saada selvittää erimielisyyttä uudelleen, mikäli sopimuksella ei saataisi pankissa työrauhaa turvatuksi.

Luopioisten Osuuspankin johtokunta oli 26.11.1986 tehnyt edellä kerrotun päätöksen Niemisen siirrosta Aitoon sivukonttoriin. Neuvotteluissa liittojen välillä Pankkialan Työnantajaliitto oli 28.11.1986 ilmoittanut, ettei se pitänyt siirtoa painostuksena, vaan liitto hyväksyi pankin toimenpiteen. Suoritettujen siirtojen painostustarkoitus kävi ilmi siitä, että siirroilla oli jatkuvasti ilman perusteita heikennetty Niemisen asemaa pankin organisaatiossa.

Kerrotusta tapahtumasarjasta voitiin nähdä, että Niemistä oli Luopioisten Osuuspankissa jo usean vuoden ajan painostettu siksi, että hän oli pyrkinyt hoitamaan toimihenkilöiden etuja luottamusmiehenä. Selvää oli sekin, että 26.11.1986 tehty siirtopäätös oli myös luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan vastainen. Määräyksessä mainitulla erityisen painavalla syyllä, johon sekä työnantaja että työnantajaliitto olivat vedonneet siirtopäätöksen perusteena, oli liittojen välisissä neuvotteluissa todettu tarkoittavan sellaista tilannetta, jossa työnantajalla olisi oikeus irti sanoa luottamusmiehen työsopimus. Irtisanomisperusteita ei Niemisen kohdalla ollut edes väitetty olevan olemassa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Luopioisten Osuuspankki oli painostanut luottamusmiestään ja samalla rikkonut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohtaa, että Luopioisten Osuuspankki oli vastoin luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohtaa siirtänyt luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön toiseen työpaikkaan ja tehdessään päätöksen uudesta siirrosta edelleen rikkonut sanottua sopimuskohtaa, että Luopioisten Osuuspankki oli rikkonut luottamusmiessopimuksen sanottua määräystä siirtämällä luottamusmiehen huonompipalkkaiseen työhön, ja että Pankkialan Työnantajaliitto oli rikkonut valvontavelvollisuutensa, koska se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta Luopioisten Osuuspankki lopettaisi jatkuvan luottamusmiessopimuksen rikkomisen.

Lisäksi Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut Pankkialan Työantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa rikkomisesta sekä Luopioisten Osuuspankin tuomitsemista hyvityssakkoon luottamusmiessopimuksen määräyksen tietensä rikkomisen vuoksi.

PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto ja Luopioisten Osuuspankki ovat lausuneet, että Luopioisten Osuuspankin pääkonttori sijaitsi Luopioisissa ja sen sivukonttorit Aitoossa ja Rautajärvellä. Pankissa työskenteli yhteensä seitsemän pankkitoimihenkilöä, joista oli neljä pääkonttorissa, kaksi Aitoossa ja yksi Rautajärvellä. Toimihenkilöistä neljä oli järjestäytynyt. Pankissa toimi yksi luottamusmies.

Kanteessa kuvattujen tapahtumien taustana olivat ihmissuhdeongelmat Luopioisten Osuuspankissa. Asiassa oli käyty useita paikallisia neuvotteluja. Sitä oli käsitelty myös liittotasolla. Työrauha oli alueella vaarantunut ja painostaakseen työnantajaa pankkitoimihenkilöt olivat ryhtyneet Valkeakosken ja Toijalan alueilla työtaisteluun 24.10.1986.

Luopioisten Osuuspankki ei ollut koskaan kieltänyt luottamusmiestä olemasta yhteydessä ammattiosastoon enempää kuin liittoonkaan. Mitään muitakaan painostustoimenpiteitä ei ollut toteutettu. Suuri osa tapahtumista, joiden väitettiin muodostavan luottamusmiehen painostuksen, oli sattunut jo vuonna 1984, jolloin Nieminen ei ollut luottamusmies. Näitä olivat kanteessa mainitut vuosilomaa koskeva erimielisyys, puhelinlaskutus, ylityöt ja palkkaus- ynnä muut sellaiset seikat.

Niemisen siirtämiseen Rautajärven konttorista oli vaikuttanut se, että konttorin toiminta oli kehittynyt varsin huonosti. Lisäksi asiakkaitten taholta oli tullut valituksia. Pankin johtoa oli ihmetyttänyt konttorin jatkuvasti kasvaneet ylityöt. Niemisen lomien aikana ylitöitä ei ollut tehty toisen henkilön työskennellessä hänen sijaisenaan. Väite siitä, että Niemiseltä olisi vaadittu yksityiskohtaisemmat selvitykset lääkärissä käynneistä kuin muilta toimihenkilöiltä, ei vastannut tosiasioita. Niemistä ei ollut kohdeltu luottamusmieheksi tulon jälkeen toisin kuin muita toimihenkilöitä. Luottamusmiesasemaa hyväksi käyttäen ja siihen vedoten hän oli päinvastoin jatkuvasti vaatinut ja saanut muita toimihenkilöitä parempia lisäetuja.

Pankin toimitusjohtaja oli pyrkinyt selvittämään ja sopimaan luottamusmiehen kanssa syntyneen tilanteen useaan otteeseen. Niemisen siirto pääkonttoriin oli tullut ajankohtaiseksi, kun piiritarkastaja oli käynyt pankissa muun asian vuoksi. Tarkastaja oli esittänyt Niemisen siirtämisestä, jotta väitteet painostuksesta olisivat loppuneet ja ne olisi saatu selvitetyiksi, jolloin pankki olisi voinut paremmin ratkaista henkilökiistansa luottamusmiehen kanssa ilman jatkuvia väärinkäsityksiä. Siirtyessään pääkonttoriin Nieminen oli suullisesti sanoutunut irti mennäkseen toisen pankin palvelukseen. Pankin toimitusjohtaja oli pyytänyt vielä Niemistä harkitsemaan asiaa. Heidän kesken oli sovittu kahden viikon koeajasta. Sen kuluttua Nieminen oli itse ilmoittanut haluavansa jäädä pääkonttoriin.

Luopioisten Osuuspankin johtokunta oli 26.11.1986 päättänyt Niemisen siirrosta 1.1.1987 lukien pääkonttorista Aitoon sivukonttoriin. Asiasta oli neuvoteltu etukäteen Niemisen kanssa. Hän oli saanut varsin poikkeuksellisesti olla läsnä johtokunnan kokouksessa asiasta keskusteltaessa ja esittää omat näkemyksensä asiasta.

Niemisen siirtäminen pääkonttoriin enempää kuin hänen siirtämisensä Aitoon sivukonttoriin eivät olleet olleet hänen painostamistaan. Väitteet painostustoimenpiteistä perustuivat täysin kestämättömään lähtökohtaan. Nieminen oli itse todistettavasti ilmoittanut vaikeuksien aiheutuneen muualla kuin työpaikalla. Myöskin näitä seikkoja pankin johto oli parhaan kykynsä mukaan yrittänyt ymmärtää.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto ja Luopioisten Osuuspankki ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITON VASTAKANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on kanteessaan lausunut, että liittojen väliset neuvottelut Luopioisten Osuuspankin asiassa eivät olleet johtaneet yksimielisyyteen. Pankkitoimihenkilöliiton osastopäällikkö oli neuvottelujen jälkeen 23.10.1986 soittanut Pankkialan Työnantajaliiton edustajalle ja ilmoittanut, että Pankkitoimihenkilöliiton hallitus oli kokouksessaan 22.10.1986 katsonut, että kysymys oli paikallisesta ongelmasta.

Painostaakseen työnantajaa ratkaisemaan asian Pankkitoimihenkilöliiton vaatimalla tavalla olivat Valkeakosken-Toijalan alueen pankkitoimihenkilöt ryhtyneet työtaisteluun. Lakko oli alkanut 24.10.1986 jatkuen kolme tuntia. Lakossa oli ollut noin 250 toimihenkilöä, heidän joukossaan alueen pankin luottamusmiehet.

Luottamusmies Inkeri Nieminen oli 3.12.1986 kello 16 ilmoittanut, että Luopioisten Osuuspankissa alkaisi työtaistelu seuraavana aamuna. Hän oli samalla ilmoittanut, että työnantajan oli peruutettava hänen siirtonsa toiseen konttoriin. Samana päivänä kello 16.30 Pankkialan Työnantajaliiton asiamies oli puhelimitse vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton toiminnanjohtajaa ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi. 4.12.1986 aamulla kaikki Osuuspankin kuusi toimihenkilöä olivat olleet lakossa.

Esivalmistelussa Pankkialan Työnantajaliitto on lisäksi ilmoittanut, että 5.12.1986 Luopioisten Osuuspankin kuusi toimihenkilöä oli ollut lakossa kello 8.30 - 15.30. Edelleen 9.12.1986 Luopioisten Osuuspankin viisi toimihenkilöä oli ollut lakossa. 10.12.1986 Valkeakoski-Toijala alueen kaikkien pankkien yhteensä 250 toimihenkilöä oli ollut lakossa. 8.12.1986 alkaen oli alueella toteutettu Luopioisten Osuuspankkia koskenut maksuvälityssaarto. Se merkitsi, että pankeissa ei otettu vastaan Luopioisten Osuuspankille osoitettuja maksusiirtoja.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Valkeakosken Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

PANKKITOIMIHENKILÖLIITON VASTINE

Pankkitoimihenkilöliitto, jonka lausumaan jutussa kuultavana ollut Valkeakosken Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y. on yhtynyt, on lausunut, että liiton kanteesta kävi selvästi esille se, mistä paikalliset työtaistelut johtuivat. Luottamusmies Niemisen painostus oli jatkunut pankissa useita vuosia. Toteutetut työtaistelut olivat purkaneet paineita, joita Niemisen painostaminen oli saanut aikaan pankissa ja paikallisyhdistyksen alueella. Viimeisenä yllykkeenä pankissa tapahtuneelle reaktiolle oli ollut pankin johtokunnan luottamusmiessopimuksen vastaisesti 26.11.1986 tekemä päätös Niemisen siirrosta toiseen konttoriin.

Pankkitoimihenkilöliiton edustajat olivat neuvotteluissa tuoneet esille näkemyksen siitä, että hankaluudet olivat johtuneet pankin toimistopäällikön työskentelystä pääkonttorissa.

24.10.1986 toimeenpannun työtaistelun osalta oli tehty sopimus, jonka mukaisesti liitot ja muut erimielisyyden osapuolet luopuisivat kaikista asiaan liittyvistä toimenpiteistä toistaiseksi ja myös lopullisesti, jos sopimuksen mukaisesti toimitusjohtaja ja luottamusmies pääsisivät määräajan puitteissa yhteisymmärrykseen. Sopimus oli pankissa jäänyt syntymättä työnantajasta johtuvasta syystä.

Kun Pankkialan Työnantajaliitto oli 3.12.1986 ilmoittanut Pankkitoimihenkilöliiton toiminnanjohtajalle seuranneena päivänä uhkaavasta työtaistelusta Luopioisten Osuuspankissa, oli Pankkitoimihenkilöliiton edustaja lähtenyt Pälkäneelle 4.12.1986 ja tavannut siellä Luopioisten Osuuspankin toimihenkilöt. Hän oli edellyttänyt näiden menevän töihin ja päättävän työtaistelun. Näin ollen väite siitä, että Pankkitoimihenkilöliitto ei olisi ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, ei pitänyt paikkaansa.

Varsinaisena aiheena toteutettuihin työtaisteluihin oli vaikuttanut niin suuressa määrin Luopioisten Osuuspankin ja Pankkialan Työnantajaliiton käyttäytyminen, että se tulisi ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

Perustelut

Inkeri Nieminen on toiminut pankkitoimihenkilönä Luopioisten Osuuspankin palveluksessa vuodesta 1973 lukien. Pankilla on kolme toimipistettä, nimittäin pääkonttori Luopioisissa sekä sivukonttorit Rautajärvellä ja Aitoossa. Pankissa työskentelee seitsemän toimihenkilöä, joista on neljä pääkonttorissa, yksi Rautajärvellä ja kaksi Aitoossa. Toimihenkilöistä on neljä jäsenenä Pankkitoimihenkilöliiton jäsenyhdistyksessä Valkeakosken Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y:ssä. Nieminen on valittu vuoden 1985 alusta lukien yhdistyksen asettamaksi Luopioisten Osuuspankin pankkitoimihenkilöiden luottamusmieheksi.

Nieminen on työskennellyt vuoden 1985 loppuun saakka Rautajärven konttorin konttorinhoitajana. Sen jälkeen hän on toiminut 6.1. - 23.2.1986 välisen ajan pankin pääkonttorissa. Niemisen todistajana antaman lausuman mukaan hänen siirtymisensä pääkonttoriin vuoden 1986 alussa on tapahtunut asianomaisen piiritarkastajan suosituksesta ja tarkoitettu väliaikaiseksi. Siirron aikana on ollut tarkoitus selvittää niiden työnantajan esittämien väitteiden perusteita, jotka ovat koskeneet muun muassa Rautajärven konttorissa Niemisen toiminta-aikana kertyneiden puhelinkulujen määrää samoin kuin ylitöiden tarvetta.

Niemisen palattua vuosilomaltaan juhannuksen 1986 jälkeen Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja on ilmoittanut hänelle puhelimitse, että hänet tullaan siirtämään 1.7.1986 lukien pankin pääkonttoriin. Niemisen työskentely pääkonttorissa on alkanut sanottuna ajankohtana. Nieminen on ilmoittanut halukkuutensa jatkaa entisessä työpaikassaan, mutta siihen ei ole kuitenkaan pankin puolelta suostuttu. Niemisen ensin irtisanouduttua pankin palveluksesta ja sitten sen peruutettuaan hän on oman kertomuksensakin mukaan hyväksynyt siirron.

Niemiselle ei ole pääkonttoriin siirtämisen jälkeen 1.7.1986 lukien enää maksettu hänelle Rautajärven konttorissa suoritettua konttorinhoitajanlisää.

Niemisen ja Luopioisten Osuuspankin johdon välisten erimielisyyksien vuoksi Pankkitoimihenkilöliitosta on otettu yhteyttä Pankkialan Työnantajaliittoon syyskuussa 1986. Sen seurauksena on Luopioisten Osuuspankissa pidetty 29.9.1986 neuvottelu. Siinä ovat olleet saapuvilla paikallisten osapuolten ohella liittojen edustajat sekä Osuuspankkialan Työnantajayhdistyksen edustaja, joka jo vuodesta 1984 lukien on pankissa henkilökysymyksistä syntyneiden erimielisyyksien vuoksi Pankkialan Työnantajaliiton edustajan tieten pyrkinyt valvomaan henkilöasioiden asianmukaista hoitoa. Neuvottelussa on Pankkitoimihenkilöliiton taholta esitetty toimihenkilöiden käsitys siitä, että työnantaja kohdistaisi Niemiseen painostustoimenpiteitä, ja vaadittu niiden lopettamista. Neuvottelussa ei ole päästy tulokseen.

Niemisen tehtävien järjestelyjä koskevia neuvotteluja on sen jälkeen jatkettu liittojen edustajien kesken. Liitot ovat 30.10.1986 tehneet paikallisille osapuolille ratkaisuehdotuksen. Sitä ei ole kuitenkaan hyväksytty.

Luopioisten Osuuspankin johtokunta on sen jälkeen 26.11.1986 päättänyt, että Nieminen siirrettäisiin 1.1.1987 lukien työskentelemään pankin Aitoon konttoriin.

Harkitessaan kysymystä siitä, onko Niemistä kanteessa esitetyin tavoin painostettu hänen luottamusmiesasemansa takia, työtuomioistuin toteaa, että Nieminen on myöntänyt suostuneensa siirtymään tammikuussa 1986 Rautajärven konttorista pankin pääkonttoriin edellä kertomistaan syistä tilapäisesti. Niemisen ilmoituksen mukaan tuolloin on ollut kysymys kokeiluajaksi tehdystä siirtämisestä pääkonttoriin, mutta ajanjakson tarkemmasta pituudesta ei kuitenkaan ole sovittu. Siitä huolimatta, että selvityksen mukaan pankin puolelta on tarkoitettu pysyvämpää siirtymistä, Niemisen sijoittamista pääkonttoriin vajaan kahden kuukauden mittaiseksi jääneeksi ajanjaksoksi ei ole näytetty häneen luottamusmiehenä kohdistuneeksi painostustoimenpiteeksi.

Pankkialan Työnantajaliitto on jutun pääkäsittelyssä toimitetussa todistajien kuulustelussa annetun lausuman perusteella selittänyt, että luottamusmiehen työpaikalla tarkoitetaan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdassa yhtä laajasti ymmärrettävää työpaikan käsitettä kuin sopimuksen 2 §:ssä on sovittu luottamusmiehen toimialueesta. Tästä seikasta on esitetty myös vastakkaista selvitystä. Koska työnantajaliiton puolelta on vasta pääkäsittelyssä vedottu luottamusmiehen työpaikan oikeana tulkintana todistajain kuulustelussa ilmikäyneeseen käsitykseen, eikä määräyksen oikeasta sisällöstä ole näytetty käydyn työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisella tavalla neuvotteluja liittojen välillä, työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajaliiton esittämää tulkintaa voida ottaa huomioon tämän tuomion perusteena.

Syksyllä 1986 tilanne Luopioisten Osuuspankissa on kiristynyt lähinnä Niemisen ja pankin pääkonttorissa toimivan toimistopäällikön välisten vaikeutuneiden henkilösuhteiden takia. Osaltaan on syntyneisiin hankauksiin vaikuttanut pankin puolelta jatkunut kielteinen asenne Niemisen luottamusmiestehtävien hoitamiseen ja sen vuoksi tarpeelliseen yhteydenpitoon ammattiosaston ja toimihenkilöliiton kanssa ja myös Niemisen kohtelu työtehtävien järjestelyissä.

Valkeakosken ja Toijalan alueen noin 250 pankkitoimihenkilöä, heidän joukossa myös luottamusmiehet, ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 24.10.1986 kolmen tunnin ajan Luopioisten Osuuspankin tulehtuneiden henkilösuhteiden ratkaisemiseksi muun muassa siten, että toimistopäällikön työtehtävät järjestettäisiin uudelleen tai hänen toimipaikkansa vaihdettaisiin. Luopioisten Osuuspankin viisi toimihenkilöä ovat pankin johtokunnalle 5.11.1986 toimittamassaan kirjoituksessa esittäneet työrauhan turvaamiseksi, että toimistopäällikkö siirrettäisiin Rautajärven konttorinhoitajan tehtäviin.

Edellä selostettujen neuvotteluvaiheiden ja tapahtumien jälkeen pankin johtokunta on päättänyt 26.11.1986 Niemisen siirtämisestä vuoden 1987 alusta lukien Aitoon konttoriin. Kiristyneistä henkilösuhteista aiheutunut tilanne ja pankkitoimihenkilöiden toimeenpanema työnseisaus ovat omiaan osoittamaan, että tehtävien hoitamisen järjestäminen pääkonttorissa aikaisemmasta poikkeavalla tavalla on ollut tarpeellista.

Asianosaisliitot ovat 30.10.1986 tekemässään sopimuksessa päättäneet jättää luottamusmiehen työtehtävistä ja toimenkuvasta sopimisen Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtajan ja Niemisen tehtäväksi 7.11.1986 mennessä. Nämä eivät ole kuitenkaan päässeet asiasta yksimielisyyteen. Sopimuksesta käy ilmi, että työtehtävien järjestelymahdollisuutena on otettu huomioon myös Niemisen työskentelyn tapahtuminen pankin sivukonttorissa. Esitetyn selvityksen mukaan niin Nieminen itse kuin Pankkitoimihenkilöliitto ovat vastustaneet hänen siirtämistään Rautajärven konttoriin takaisin. Työtuomioistuimen mielestä näissä oloissa varsinkaan, kun liitot ovat jättäneet asian paikallisesti ratkaistavaksi, Luopioisten Osuuspankin ei voida katsoa päättäneen ilman luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaisia erityisen painavia syitä Niemisen siirtämisestä Aitoon sivukonttoriin.

Edellä esittämillään perusteilla työtuomioistuin toteaa, että Luopioisten Osuuspankki on rikkonut tietensä luottamusmiessopimusta siirtäessään Niemisen heinäkuun alussa 1986 työpaikasta toiseen ja painostamalla häntä muutoinkin edellä tarkemmin kerrotuin tavoin.

Siihen nähden, että Nieminen on kohta pääkonttoriin siirtämisensä jälkeen hyväksynyt pankin toimenpiteen, ja kun muun painostamisen osalta on esitetty ristiriitaisia käsityksiä, Pankkialan Työnantajaliiton ei ole näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Jo mainitun työnseisauksen lisäksi Luopioisten Osuuspankin toimihenkilöt ovat olleet lakossa 4. 5. ja 9.12.1986. Valkeakosken ja Toijalan alueen noin 250 toimihenkilöä ovat toistamiseen toimeenpanneet 10.12.1986 puoli päivää kestäneen työnseisauksen. Asian pääkäsittelyssä on käynyt selville, että Luopioisten Osuuspankin toimihenkilöt ovat olleet lakossa vuoden vaihteessa 1986 - 1987 6.1.1987 saakka. Epäselväksi sen sijaan on jäänyt, onko kanteessa väitetty maksuvälinesaarto toimeenpantu vai ei. Työnseisaukset ovat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Valkeakosken Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y vastaa osaltaan työtaistelujen toimeenpanemisesta alueellaan. Pankkitoimihenkilöliitto on pyrkinyt Luopioisten Osuuspankissa ilmenneiden erimielisyyksien ratkaisemiseen neuvottelujen avulla. Asianosaisliitot ovat tosin kuitenkin yhteisesti päättäneet jättää riitakysymykset paikallisesti ratkaistavaksi. Luopioisten Osuuspankin ulkopuolella toimeenpannut työtaistelut ovat olleet lyhytaikaisia. Toimihenkilöliiton mahdollisuudet estää lakot pankin omassa piirissä ovat olosuhteista johtuen olleet vähäiset. Viime vuoden vaihteessa tapahtuneista työnseisauksista on, kuten jo edellä on todettu, ilmoitettu vasta pääkäsittelyssä. Liiton ei voida näissä oloissa katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Luopioisten Osuuspankki on heinäkuun alussa 1986 luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan määräyksen vastaisesti siirtänyt luottamusmiehenä toimineen Niemisen Rautajärven sivukonttorista pankin pääkonttoriin, jossa hänen palkkauksensa on ollut aikaisempaa huonompi, ja muutoinkin edellä kerrotuin tavoin painostanut häntä luottamusmiestehtävän hoitamisen takia.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Luopioisten Osuuspankin maksamaan Pankkitoimihenkilöliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 5 000 markkaa ja Valkeakosken Seudun Pankkitoimihenkilöt puolestaan suorittamaan Pankkialan Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 5 000 markkaa. Hyvityssakkojen määrissä on otettu huomioon asianomaisten keskusliittojen 5.6.1984 tekemän pöytäkirjan määräykset.

Muilta osin kanteet hylätään.

Asian laatuun nähden asianosaisliitot saavat kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Vihma, H. Rautiainen, Sulkunen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.