Labor court dismisses union strike actions as insufficient to stop ongoing industrial disputes.

Toimeenpantujen lakkojen ja työaikana ilman työnantajan lupaa pidettyjen kokousten tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan työntutkimustulosten käyttöönotosta.

Huomioon ottaen sen, että ammattiosasto ja työntekijäliitto jo aikaisemmin oli tuomittu hyvityssakkoihin tehtaalla toimeenpantujen työehtosopimuksen työntutkimuksia ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden johdosta, ei ammattiosaston ja liiton ilmoitettuja toimenpiteitä voitu pitää riittävinä työtaistelutoimenpiteiden jatkumisen estämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosasto vastasi lisäksi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Tampereen lentokonetyöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946.

Rationalisointisopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 15.3.1986.

4 §

Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

Työntutkimusten tarkoitus

_______

Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen edistävän tuotantoa. Niitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Ks. s. 123 ja 131.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Kun kysymyksessä on välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus, ilmoitetaan siitä ja sen tarkoituksesta hänelle ennen tutkimuksen aloittamista.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

______

Työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.= = = =

7. kohta:

Kumpikin keskusliitto toteaa, että työpaikoilla järjestettävät työn- ja aikatutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkoittavat paitsi työn tulosta, myöskin työntekijäin ansioiden parantamista, mutta toteaa samalla, etteivät niitten johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä saa aiheuttaa työntekijäin ylirasittamista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa heidän normaaleihin palkkatuloihinsa.

Työntekijäin asianomaisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä. Mahdollisesti syntyvät erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksissa lähemmin määrätyllä tavalla.

Työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitussa rationalisointisopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

8 §

Työntutkimukset Työntutkimustoiminta pyrkii työmenetelmien kehittämiseen, kuvaamiseen ja työhön tarvittavan ajan määrittelyyn oikealla ja puolueettomalla tavalla.

Työntutkimuksia käytetään myös palkkaperusteiden määrittämiseen.

Tätä sopimusta noudatetaan työntutkimustoiminnassa siitä riippumatta ovatko ne osa jotakin laajempaa toimenpidettä vai suoritetaanko niitä yksittäisinä toimenpiteinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne tulisi ottaa määräaikaissuunnitelmaan tai, että niitä varten pitäisi perustaa sopimuksen tarkoittamia projekti- tai työryhmiä.

Osapuolet pitävät tärkeänä riittävää yhteistyötä ja tiedottamista uusia työntutkimusmenetelmiä ja -välineitä käyttöönotettaessa.

Soveltamisohje:

Työmenetelmien yksityiskohtiin voidaan paneutua erilaisten työntutkimustekniikoiden avulla. Ne kertovat työn osatapahtumien esiintymistiheyden ja niihin käytetyn ajan. Eräänä edellytyksenä tuottavuuden lisäämiseen ja samalla työn kehittämiseen paremmin ihmiselle soveltuvaksi onkin työn sisällön tunteminen. Tämä saavutetaan työntutkimuksella.

Työmenetelmien kuvaamista, kehittämistä ja työnmittausta voidaan tehdä mm. seuraavilla menetelmillä:

- normaaliaikatutkimus

- ajankäyttötutkimus

- havainnointitutkimus

- liikeaikatutkimus

Näitä tutkimusmenetelmiä käytetään joko sellaisenaan tai niiden avulla laaditaan standardiaikajärjestelmiä (STJ).

Mikäli työntutkimuksen yhteydessä tulee kysymykseen joutuisuuden määrittäminen, määritetään se aina työpaikalla työtä seuraten.

Työntutkijoiden ja muiden vastaavien henkilöiden on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kiinnitettävä huomiota myös niihin tutkimusta ja toteuttamista koskeviin näkökohtiin, joita työntekijät esittävät omista töistään. Kaiken työtutkimustoiminnan on oltava avointa.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on jutun pääkäsittelyssä ilmoittanut, että 22.4.1987 siirtokoneen kokoonpano-osaston työntekijät olivat olleet istumalakossa kello 12.12. - 12.48. Istumalakkoon olivat osallistuneet myös pääluottamusmies ja kysymyksessä olevan osaston luottamusmies.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan työntutkimusmittausten tulosten käyttöönotosta tehtaalla. Vaatimukset olivat kohdistuneet siten työehtosopimuksen palkkausta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Muun muassa ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies oli esittänyt vaatimuksia työnantajalle.

Osastokohtaisiin työtaisteluihin olivat osallistuneet asianomaisten osastojen luottamusmiehet. Koko tehdasta koskeneisiin 20.3. ja 6.4. alkaneisiin työtaisteluihin oli osallistunut pääluottamusmiehen lisäksi 17 osaston luottamusmiestä ja 12 ammattiosaston toimikunnan jäsentä.

Ammattiosasto oli myötävaikuttanut tilanteen kärjistymiseen työpaikalla, eikä se työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Ammattiosasto vastasi myös edustajiensa toiminnasta työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä. Työtaisteluihin oli ryhdytty huolimatta siitä, että työtuomioistuin oli 12.11.1986 antamallaan tuomiolla n:o 133/1986 tuominnut ammattiosaston muun muassa työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden johdosta hyvityssakkoon. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai säilyttämiseksi.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta oli työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen oltu useaan otteeseen yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet teholtaan täysin riittämättömiä.

Työtaistelutoimenpiteiden johdosta Valmet Oy:n Tampereen tehtaiden siirtokonetehtaan konetoimitukset Neuvostoliittoon tulisivat myöhästymään, minkä vuoksi yhtiö joutuisi maksamaan tilaajalle viikoittain useiden kymmenien tuhansien markkojen suuruiset viivästyssakot.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät suurin piirtein paikkansa. Työntekijät eivät kuitenkaan olleet lakossa 13.4.1987, vaan he olivat pitäneet työaikana kokouksen. Näin oli tapahtunut myös 22.4.1987.

Työnantaja oli Valmet Oy:n Tampereen tehtaiden siirtokonetehtaalla suorittanut niin sanotun jaksotetun satunnaishavaintovälitutkimuksen. Tutkimuksella oli pyritty selvittämään urakkatöissä olevien avustavien ja aputyöntekijöiden osuutta. Työntekijät eivät olleet kuitenkaan hyväksyneet tutkimustuloksia, eivätkä he olleet pitäneet tutkimusta riittävän avoimena. Työnantajan käyttämä tutkimustapa ei työntekijöiden mielestä ollut sopinut työpaikalle. Lisäksi tutkijoiden ja tutkittavien välillä oli vallinnut luottamuspula.

Pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet olivat kaiken aikaa vaatineet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Työntekijät olivat olleet myös aina valmiita neuvottelemaan, kun siihen oli annettu tilaisuus. Työntekijät olivat olleet työssä 8.4.1987 lukien, mutta työnantaja oli ilmoittanut, että asiasta ei neuvoteltaisi ennen kuin työtuomioistuin olisi antanut asiassa päätöksen.

Metallityöväen Liiton toimitsijat olivat olleet puhelinyhteydessä pääluottamusmieheen ainakin 26.2., 13.3. ja 6.4.1987 ja vaatineet työrauhan palauttamista ja erimielisyyksien ratkaisemista neuvotteluteitse. Metallityöväen Liitto oli 6.4.1987 lähettänyt pääluottamusmiehelle telex-sanoman, jossa oli vaadittu työtaistelutoimien lopettamista. Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton toimenpiteet eivät kuitenkaan olleet olleet täysin riittäviä työnseisausten estämiseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on esittänyt, että työnseisauksiin johtaneiden olosuhteiden vuoksi tulisi mahdollisesti tuomittavien hyvityssakkojen olla määrältään alhaisia.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kuultavana ollut Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Valmet Oy:n Tampereen tehtaiden siirtokonetehtaan työntekijät ovat 19.9.1986 ja 7.10.1986 välisenä aikana panneet toimeen lakkoja tarkoituksenaan painostaa työnantajaa luopumaan havainnointitutkimuksen suorittamisesta tehtaalla. Työtuomioistuin on 12.11.1986 antamallaan tuomiolla n:o 133/1986 tuominnut Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton hyvityssakkoihin edellä mainittujen työtaistelutoimenpiteiden johdosta.

Tämän jälkeen siirtokonetehtaan kanteessa mainittujen osastojen ja koko tehtaan työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 25.2.1987 ja 8.4.1987 välisenä aikana tarkoituksenaan painostaa työnantajaa luopumaan työntutkimusmittausten tulosten käyttöönotosta. Työntekijät ovat lisäksi 13.4. ja 22.4.1987 pitäneet kokouksen työaikana ilman työnantajan lupaa. Lakot ja luvatta pidetyt kokoukset ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työntutkimuksia koskeviin määräyksiin.

Pääluottamusmiehen ja osastojen luottamusmiesten on ilmoitettu vaatineen työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Ammattiosaston työpaikalle asettamat osastojen luottamusmiehet, pääluottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet ovat kuitenkin kanteessa kerrotuin tavoin osallistuneet lakkoihin.

Metallityöväen Liiton edustajat ovat ainakin 26.2., 13.3. ja 6.4.1987 olleet puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatineet työrauhan palauttamista ja erimielisyyksien ratkaisemista neuvotteluteitse. Metallityöväen Liitto on 6.4.1987 lähettänyt pääluottamusmiehelle telex-sanoman, jossa on vaadittu työtaistelutoimenpiteiden lopettamista. Huomioon ottaen sen, että Metallityöväen Liitto ja ammattiosasto on jo alussa mainitulla tuomiolla tuomittu hyvityssakkoihin tehtaalla toimeenpantujen työtaistelutoimenpiteiden johdosta, ei ammattiosaston eikä Metallityöväen Liiton edellä mainittuja toimenpiteitä voida työtuomioistuimen mielestä pitää riittävinä työnseisausten jatkumisen estämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa, edellisen 28 000 markkaa ja jälkimmäisen 18 000 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, Pohjanoksa, Pohja ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.