Dismissal of claim where dismissal due to branch closure was not a personal reason requiring compensation under collective agreement.

Yhtiön myyntikonttorissa työskennelleen toimihenkilön irtisanomisen ei ollut näytetty johtuneen hänestä itsestään johtuvasta syystä, vaan sen perusteena oli ollut myyntikonttorin lakkauttaminen. Työnantaja ei näin ollen ollut menetellyt irtisanomisen yhteydessä irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, eikä työntekijällä siten ollut oikeutta irtisanomissuojasopimuksen perusteella määräytyvään korvaukseen.

Kantaja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Vastaaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Teräskehä Oy Teräskehä Oy:n konkurssipesä

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

5 §

Irtisanomisaika

1. Ellei pidemmistä irtisanomisajoista ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja. Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa: 2 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut enintään 5 vuotta, 3 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta, 4 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut yli 10 vuotta. Toimihenkilön irtisanoutuessa on irtisanomisaika yksi kuukausi.

5. Irtisanomisen ja lomautuksen osalta noudatetaan lisäksi mitä 24.4.1984 solmitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa muutoin on sovittu.

35 § Sopimuksen sitovuus

1. Tämä sopimus sitoo, a) allekirjoittaneita järjestöjä; b) niitä allekirjoitusajankohtana jäseninä olevia työnantajaliittoja, jotka eivät ole viikon kuluessa ilmoittaneet irtautuvansa sopimuksesta sekä c) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

Yleissopimuksen 5 §:n 5 kohdassa tarkoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1§ Yleinen soveltamisala Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

2§ Irtisanomisen perusteet Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Pöytäkirjamerkintä 3 Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

9§ Soveltamisala Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos

2) työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vedoten taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn ja toimihenkilö esittämiensä syiden perusteella väittää hänen irtisanomisensa johtuneen muusta tämän sopimuksen mukaan kielletystä syystä.

17§ Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta Työnantaja, joka on tässä sopimuksessa määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

18§ Korvauksen määrä Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi toimihenkilön ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, toimihenkilön itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, toimihenkilön arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Maire Kähönen oli ollut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen Teräskehä Oy:n palveluksessa 30.3.1981 31.8.1986. Kähönen oli työskennellyt yhtiön Vantaan myyntikonttorissa ja hänen tehtäviinsä olivat kuuluneet kassanhoito, myynti ja ostoreskontran hoito, saatavien perintä, laskutus ja tilastointi ynnä muut tehtävät. Kähönen oli 15.8.1985 siirtynyt hoitamaan yhtiön ritilätuotteiden puhelinmyyntiä. Kähösen työsuhteen päättymisaikaan hänen kuukausipalkkansa oli ollut 6 006 markkaa. Teräskehä Oy:n Vantaan myyntikonttorissa oli Kähösen työsuhteen päättymisen aikaan ollut Kähösen lisäksi työssä vain hänen esimiehenään toiminut myyntipäällikkö.

Kun Kähönen elokuussa 1985 oli aloittanut yhtiön ritilätuotteiden myyntityön, ei työnantaja ollut antanut hänelle lainkaan uutta työtä ja myytäviä tuotteita koskevaa opastusta tai koulutusta. Syksyn 1985 aikana Kähösen esimies oli useaan otteeseen kehottanut Kähöstä tehostamaan myyntityötään. Kähönen olikin vähitellen oppinut hyvin myyntityön ja hänen myyntituloksensa olivat olleet hyvät. Kähösen ja hänen esimiehensä suhteet olivat olleet kuitenkin tulehtuneet. Ilmeisesti heidän välilleen oli muodostunut eräänlainen kilpailutilanne sen jälkeen, kun Kähönenkin oli ryhtynyt hoitamaan myyntityötä, joka oli ollut aikaisemmin myyntipäällikön tehtävänä.

Työnantajalla ei ollut ollut mitään huomauttamista Kähösen myyntituloksen suhteen. Tätä osoitti muun muassa se, että tammikuussa 1986 Kähöselle oli luvattu palkan

korotus, jonka Vantaan myyntikonttorin myyntipäällikkö oli sittemmin evännyt.

Yhtiön Vantaan myyntikonttorin tulehtuneesta tilanteesta oli neuvoteltu 23.4.1986 yhtiön toimitusjohtajan sekä Kähösen ja hänen esimiehensä kanssa. Neuvottelun jälkeen sekä Kähönen että hänen esimiehensä olivat kumpikin olleet kirjeitse yhteydessä toimitusjohtajaan. Kähösen esimies oli tuossa yhteydessä ilmoittanut, että ellei Kähöstä irtisanottaisi, sanoutuisi hän itse irti yhtiön palveluksesta. Toimitusjohtaja oli 26.4.1986 lähettämässään vastauskirjeessä esittänyt toivomuksen, että mahdolliset erimielisyydet Kähösen ja hänen esimiehensä välillä sovittaisiin, että Kähösen esimies joustaisi vaatimuksessaan ja että Vantaan myyntikonttoriin voitaisiin palkata kolmas henkilö hoitamaan ritiläkauppaa. Myös Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton asiamies oli Kähösen pyynnöstä ja toimitusjohtajan suostumuksella käynyt työpaikalla keskustelemassa Kähösen ja hänen esimiehensä kanssa. Kähösen esimies oli tuolloin uudelleen todennut, että hän irtisanoutuisi yhtiön palveluksesta, ellei Kähöstä irtisanottaisi.

Teräskehä Oy:ssä oli 21.5.1986 pidetty yhteistyökokous, jossa oli käsitelty Vantaan myyntikonttorin henkilöstöongelmaa ja päätetty sen vuoksi lopettaa Vantaan myyntikonttorin toiminta samasta päivästä alkaen sekä irtisanoa Kähönen ja hänen esimiehensä. Kähönen itse ei ollut ollut läsnä kokouksessa.

Kähönen oli irtisanottu 23.5.1986 ja irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu myyntikonttorin lopettaminen. Kähösen työsuhde oli päättynyt 31.8.1986.

Kähönen oli riitauttanut työsopimuksensa irtisanomiseen 23.9.1986, koska oli käynyt ilmi, että Vantaan myyntikonttorin toimintaa ei ollut lopetettu. Työnantaja ei ollut antanut Kähöselle menettelytapaohjeita. Riitauttamisen jälkeen asiasta oli neuvoteltu Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton ja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton välillä. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto oli pyytänyt työnantajaliittoa selvittämään, oliko Teräskehä Oy:n Vantaan myyntikonttori todella lopetettu ja mistä syystä yhtiön Vantaan myyntikonttorin tiloissa edelleen oli ollut työssä muun muassa Kähösen esimiehenä toiminut myyntipäällikkö ja kaksi muuta henkilöä. Näistä kahdesta toinen oli ilmoittanut hoitavansa Kähösen tehtäviä. Työnantajaliitto ei ollut riittävästi selvittänyt asiaa, vaan se oli hyväksynyt työnantajan menettelyn huolimatta siitä, että ilmoitettu irtisanomissyy ei vastannut todellisuutta.

Kähösen irtisanomisen todellinen syy oli ilmeisesti ollut yhtiön Vantaan myyntikonttorin tulehtunut henkilöstötilanne. Tämä ei kuitenkaan ollut johtunut Kähösestä, eikä työnantajalla tällä perusteella olisi ollut oikeutta Kähösen tai kenenkään muunkaan irtisanomiseen. Kähösen irtisanomiseen oli ilmeisesti myös vaikuttanut hänen sairautensa. Se tuli ottaa huomioon korvauksen määrää harkittaessa korottavana tekijänä. Irtisanoessaan Kähösen oli Teräskehä Oy siten rikkonut irtisanomissuojasopimusta. Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa hyväksyessään irtisanomisen, vaikka sen olisi tullut havaita työnantajan menetelleen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Teräskehä Oy oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti päättäessään Kähösen työsuhteen ja että Teräskehä Oy:n konkurssipesä oli velvollinen maksamaan Kähöselle irtisanomissuojasopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Lisäksi Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista valvontavalvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Koska Teräskehä Oy oli 19.1.1987 Kuopion lääninveroviraston hakemuksesta asetettu konkurssiin, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on asian esivalmistelussa luopunut haastehakemuksessa esitetystä vaatimuksesta Teräskehä Oy:n velvoittamisesta suorittamaan Kähöselle 20 kuukauden palkkaa vastaava korvaus laillisine korkoineen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Teräskehä Oy oli 19.1.1987 asetettu konkurssiin. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton sääntöjen 27 §:n mukaan jäsenyys työnantajaliitossa lakkasi heti, kun jäsenyhtiö joutui konkurssiin.

Kähönen oli otettu vuonna 1981 Teräskehä Oy:n palvelukseen hoitamaan erilaisia toimistotehtäviä. Vuoden 1985 alun ja seuranneen syyskuun välisenä aikana noin 90 prosenttia tehtävistä oli siirretty hoidettavaksi yrityksen Kuopion konttoriin. Koska konttoritehtävät olivat merkittävästi vähentyneet, oli työnantajan ja Kähösen välillä sovittu siitä, että Kähönen ryhtyisi vuoden 1985 elokuusta alkaen hoitamaan ritilöiden puhelinmyyntiä. Myyntityö oli käsittänyt varsinaista myyntiä ja tehtyjen tarjousten perusteella puhelimitse tapahtuvan tilausten vastaanottoa. Työhön perehtyminen oli mahdollista vain käytännön kokemuksen kautta.

Kähösen harjaantuminen ja hänen saavuttamansa tulokset myyntityössä eivät olleet edenneet toivotulla tavalla. Kähösen esimies oli useaan otteeseen vuoden 1985 lopun ja vuoden 1986 kevään aikana huomauttanut Kähöselle asiasta. Myös yhtiön toimitusjohtaja oli viimeksi 21.5.1986 pidetyssä yhteistyökokouksessa kiinnittänyt asiaan huomiota. Työnantaja oli luvannut Kähöselle kanteessa mainitun palkankorotuksen, mutta palkankorotuksen ehdoksi oli asetettu myyntituloksen paraneminen. Myynnin heikon tuloksen vuoksi yhtiön toimitusjohtaja oli keväällä 1986 todennut, että palkankorotusta ei ollut vielä syytä antaa.

Kähösen ja hänen esimiehensä välillä oli vallinnut jyrkkä näkemysero Kähösen myyntityön menestyksellisyydestä. Huomautuksista huolimatta jatkuneen heikon myyntituloksen vuoksi Kähösen esimies oli vaatinut Kähösen irtisanomista, koska muutakaan työtä ei myyntikonttorissa ollut ollut enää tarjolla. Irtisanomisen syyn Kähösen esimies oli ilmoittanut Kähöselle. Kähösen esimies oli katsonut, että hän ei enää voinut ottaa vastuuta myyntikonttorista, minkä vuoksi hän oli ilmoittanut itse irtisanoutuvansa, ellei Kähöstä irtisanottaisi.

Toukokuun 21 päivänä 1986 pidetyssä yhteistyökokouksessa oli keskusteltu ilmenneestä erimielisyydestä ja todettu myynnin laskeneen huolestuttavasti kuluneen vuoden aikana. Näiden syiden vuoksi oli tehty lopullinen päätös myyntikonttorin toiminnan lopettamisesta sekä Kähösen ja hänen esimiehensä irtisanomisesta. Myyntikonttorin lopettamisuhasta Kähöselle oli kerrottu ensimmäisen kerran jo vuoden 1985 tammikuussa. Hänelle oli tuolloin tarjottu tilaisuutta siirtyä yhtiön Kuopion toimipisteeseen. Kähönen oli kuitenkin ilmoittanut, ettei hän ollut halukas siirtoon. Myyntikonttorin lopettamispäätös ei siten ollut voinut tulla Kähöselle yllätyksenä.

Sen jälkeen kun Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitosta oli otettu yhteyttä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliittoon, oli työnantajaliitosta oltu lukuisia kertoja puhelinyhteydessä Teräskehä Oy:n toimitusjohtajaan ja yhtiön Vantaan myyntikonttorin myyntipäällikköön sekä myyntikonttorin tiloihin tulleen uuden yrityksen toimitusjohtajaan. Työnantajaliitolle oli näissä keskusteluissa ilmoitettu, että Teräskehä Oy:n Vantaan myyntikonttori tultaisiin lähitulevaisuudessa lopettamaan. Samoin oli ilmoitettu, että Teräskehä Oy:n palveluksessa Vantaan myyntikonttorissa oli työssä ainoastaan myyntipäällikkö.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä liiton osalta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto korkoineen.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Teräskehä Oy on ollut jutussa kuultavana. Teräskehä Oy:n konkurssipesälle on varattu tilaisuus tulla jutussa kuulluksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Teräskehä Oy on 23.5.1986 irtisanonut palveluksessaan Vantaan myyntikonttorissa 30.3.1981 lukien olleen Maire Kähösen työsopimuksen päättymään elokuun lopussa 1986. Irtisanomisen syyksi on ilmoitettu Vantaan myyntikonttorin toiminnan lopettaminen. Kähönen on työsuhteensa aikana hoitanut myyntikonttorin kassan, myynti- ja ostoreskontran, saatavien perinnän, laskutuksen ja tilastoinnin sekä myös muita toimistotehtäviä. Suurin osa näistä työtehtävistä on elokuussa 1985 siirretty yhtiön Kuopion toimipisteessä hoidettavaksi. Jo aikaisemmin on ollut esillä myös Vantaan myyntikonttorin toimihenkilöiden siirtyminen Kuopion toimipisteeseen, mutta he ovat kaikki siitä kieltäytyneet.

Elokuusta 1985 alkaen Kähönen on siirtynyt hoitamaan pääasiassa yhtiön valmistamien ritilätuotteiden puhelinmyyntiä, mutta huolehtinut sen ohessa myös myyntikonttorin jäljelle jääneistä toimistotehtävistä. Vantaan myyntikonttorissa on Kähösen irtisanomisen aikaan ollut hänen lisäkseen työssä konttorin esimiehenä toiminut myyntipäällikkö, jonka tehtäviin on kuulunut yhtiön tuotteiden myynti.

Esitetyn selvityksen mukaan Kähösen irtisanomisen jälkeen ei Vantaan myyntikonttorista käsin ole enää harjoitettu aktiivista myyntityötä, vaan työhön jäänyt myyntipäällikkö on ainoastaan hoitanut vanhojen asiakkaiden kanssa tehdyt tilaukset. Vantaan myyntikonttoriin ei Kähösen irtisanomisen jälkeen ole palkattu uusia työntekijöitä. Myyntikonttorin toiminta on lakannut vuoden 1986 lopussa. Kuopion lääninveroviraston hakemuksesta Teräskehä Oy on 19.1.1987 asetettu konkurssiin.

Kantajaliitto on katsonut, että Kähösen irtisanomisen todellinen syy ei ole ollut Vantaan myyntikonttorin toiminnan lopettaminen, koska toimintaa vielä Kähösen irtisanomisen jälkeen on jatkettu. Kantaja on katsonut irtisanomisen johtuneen myyntikonttorin tulehtuneesta henkilöstötilanteesta, minkä lisäksi irtisanomiseen on vaikuttanut Kähösen sairaus.

Teräskehä Oy:n toiminnasta Kähösen irtisanomisen jälkeen esitetyn selvityksen perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää, että yhtiöllä olisi Vantaan myyntikonttorin toiminnan lopettamisen varjolla ollut tarkoitus saada vain Kähösen työsuhde päätetyksi. Kähösen työsopimuksen irtisanomisen ei ole työtuomioistuimen mielestä näytetty johtuneen hänestä itsestään johtuvasta syystä, vaan sen perusteena on katsottava olleen Vantaan myyntikonttorin lakkauttaminen. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, ettei Teräskehä Oy Kähösen työsuhteen irtisanoessaan ole menetellyt irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen vastaisesti. Kähösellä ei siten ole oikeutta kanteessa vaadittuun irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen perusteella määräytyvään korvaukseen.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ei näin ollen ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta ratkeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, K. Rautiainen, Niskanen, Kuivanen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.