Labor court dismisses union strike claim for illegal strike aimed at pressuring employer to reinstate fired employee.

Työntekijöiden toimeenpanemien lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa lopumaan erään työntekijän irtisanomisesta. Lakot olivat näin ollen kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosasto, jonka toimenpiteet työtaistelun pikaiseksi lopettamiseksi ja lakon uusiutumisen estämiseksi eivät olleet olleet riittäviä ja joka vastasi myös varapääluottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantaja Autoalan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Lahden autokorjaamotyöväen ammattiosasto r.y.

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuset raavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen väsopi- lillä solmittuja sopimuksia: mukset, STK- Yleissopimus 15.5.1946 SAK

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 24.4.1984

4 § Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Ks. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta.

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Autoalan Työnantajaliitto on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksen Keskusosuusliike Hankkijan Lahden Lotilan huoltokeskuksen kaikki 20 asentajaa olivat ryhtyneet lakkoon aamulla 9.2.1987 ja palanneet työhön 12.2.1987 kello 12 sekä olleet uudelleen lakossa 18.2.1987 koko työpäivän. Työtaistelun tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan erään autonpesijänä toimineen työntekijän työsuhde, jonka irtisanomisesta työnantaja oli ilmoittanut 6.2.1987.

Työtaistelun alkamisen jälkeen käydyissä neuvotteluissa olivat isyyslomalla oleva pääluottamusmies ja hänen tehtäviään hoitanut varapääluottamusmies vaatineet työntekijän irtisanomisen peruuttamista ehtona työhön palaamiselle. Varapääluottamusmies oli myös kieltäytynyt työn tekemisestä.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimukseen ja sen osana noudatettavan yleissopimuksen 5 kohdan määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta sekä työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin.

Työnantaja oli useita kertoja työtaistelun alkamisen jälkeen edellyttänyt, että luottamusmiehet ryhtyisivät toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Autoalan Työnantajaliitosta oli myös 11.2.1987 otettu yhteyttä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu työrauhan palauttamista. Autoalan Työnantajaliitto oli 18.2.1987 noin kello 13 toimittanut Metallityöväen Liitolle kirjeen, jossa oli vaadittu liiton ryhtymistä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalle.

Työtaistelun yhteydessä sekä ammattiosasto että Metallityöväen Liitto olivat syyllistyneet työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut Lahden autokorjaamotyöväen ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työntekijät olivat katsoneet työnantajan toimittaman autonpesijän irtisanomisen perusteettomaksi. Työnantaja oli jo aikaisemmin irtisanonut kahden työntekijän työsopimukset taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten. Nämä kaksi työntekijää olivat ilmoittaneet hyväksyvänsä irtisanomiset. Työtaisteluiden syynä olleen autonpesijän työsopimuksen irtisanominen oli työntekijäpuolen mielestä kyseenalainen. Autonpesijöillä oli ollut jatkuvasti riittävästi työtä. Työnantaja oli kuitenkin vedonnut pelkästään tietokoneseurantaan, jonka perusteella työnantaja oli katsonut, ettei pesijöiden työ ollut riittävän tuottavaa. Jotta työsopimuksen irtisanomiseen voitaisiin katsoa olevan taloudelliset ja tuotannolliset syyt, edellytti se työntekijän työn pysyvää vähentymistä. Palkkakustannusten vähentäminen sinänsä ei missään tapauksessa oikeuttanut työnantajaa irtisanomaan työsopimusta.

Ammattiosaston puheenjohtaja ja työntekijöiden varapääluottamusmies olivat korostaneet työntekijöille työrauhan ylläpitämisen välttämättömyyttä. Varapääluottamusmies oli myös pyrkinyt asiassa tarmokkaasti neuvotteluratkaisuun. Metallityöväen Liitto oli myös edellyttänyt ammattiosastolta työrauhan välitöntä palauttamista. Metallityöväen Liitosta oli 11.2.1987 lähetetty ammattiosaston puheenjohtajalle sähke, jossa ammattiosastoa ja luottamusmiehiä oli kehotettu toimimaan niin, että työntekijät lopettaisivat työtaistelutoimet ja aloittaisivat työt normaalisti. Työntekijöiden edustajat olivat käyneet Metallityöväen Liitossa 18.2.1987, jolloin liiton edustajat olivat kehottaneet työntekijöitä palaamaan työhön.

Työpaikalla oli 12.2.1987 käyty työnantaja- ja työntekijäpuolen väliset neuvottelut, joissa oli sovittu yhteisen työryhmän asettamisesta selvittämään irtisanomisasiaa. Kun irtisanomisasiassa ei ollut päästy ratkaisuun, oli se kärjistänyt mielialoja ja johtanut työnseisauksen alkamiseen uudestaan 18.2.

Työnantaja oli omilla toimenpiteillään myötävaikuttanut työrauhan rikkoutumiseen. Ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto olivat tehneet voitavansa työrauhan ylläpitämiseksi.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli alle 300.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteessa esitettyjen hyvityssakkovaatimusten hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Lahden autokorjaamotyöväen ammattiosaston velvoittamista korvaamaan Autoalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kuultavana ollut Lahden autokorjaamotyöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Keskusosuusliike Hankkijan Lahden Lotilan huoltokeskuksen kaikki 20 asentajaa ovat olleet lakossa 9.2.1987 kello 9 - 12.2.1987 kello 12. Lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan erään huoltokeskuksen palveluksessa olevan autonpesijän työsuhteen irtisanominen, josta työnantaja on ilmoittanut työntekijälle 6.2.1987. Työnantajan edustajan ilmoitettua 17.2.1987 työntekijäpuolelle kysymyksessä olevan työntekijän työsuhteen jatkamista selvittäneen työryhmän työn päättymisestä ja siitä, ettei edellytyksiä työntekijän työsuhteen jatkamiselle työnantajan käsityksen mukaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä ollut, asentajat ovat olleet uudelleen lakossa 18.2.1987. Lakkoihin, jotka ovat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta, on muiden työntekijöiden mukana osallistunut pääluottamusmiehen tehtäviä hoitanut varapääluottamusmies.

Saatuaan lakosta tiedon ammattiosaston puheenjohtaja on kehottanut pääluottamusmiestä huolehtimaan siitä, että työntekijät palaavat välittömästi töihin. Pääluottamusmies on kertomansa mukaan selvittänyt työntekijöille työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta. Näitä ammattiosaston toimenpiteitä ei työtuomioistuimen mielestä voida pitää riittävinä työtaistelun pikaiseksi lopettamiseksi ja lakon uusiutumisen estämiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi varapääluottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin, Metallityöväen Liittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten, tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Lahden autokorjaamotyöväen ammattiosaston maksamaan Autoalan Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 10 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Autoalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, H. Rautiainen, Hölttä ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.