Labor court dismisses union appeal; employer not liable for sick pay when diagnosis requires re-examination.

Lääkärintodistukseen merkityn diagnoosin täsmällisyydestä oli syntynyt epäselvyyttä. Työnantaja oli kehottanut lääkäriltä saamansa ohjeen mukaan työntekijää menemään uusintatarkastukseen sairauden laadun tarkempaa määrittämistä varten. Kun työntekijä ei ollut esittänyt muuta syytä kieltäytymiselle uusintatarkastuksesta kuin sen tarpeettomuuden, työnantaja ei ollut velvollinen hyväksymään lääkärintodistusta sairausajan palkan maksamisen edellyttämäksi selvitykseksi. (Ään.)

Kantaja Metallityöväen Liitto r.y. Vastaaja Autoalan Työnantajaliitto r.y. Kuultava Korpivaara Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoalan Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 3.6.1984 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

20 §

Sairausajan ja synnytysloman palkka

_______

Sairaus tai tapaturma

Odotus- eli karenssipäivä

Mom. 1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Jos työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, maksetaan sairausajan palkkaa jo ensimmäisen tällaisen sairauspäivän alusta. Sairausajan palkkaa maksetaan sen pituisen kalenteriajanjakson työpäiviltä, kuin seuraavasta käy ilmi:

Työtapaturma

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua

Korvaus ajanjakson

on jatkunut yhtäjaksoisesti

pituus

Vähintään 1 kuukauden, mutta alle 3 vuotta

28 päivää

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta

35 "

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta

42 "

10 vuotta tai kauemmin

56 "

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut niin kauan, että lain säätämässä sairausvakuutuksessa on alkanut oikeus päivärahaan, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.

Sairastuminen kesken työpäivän

Mikäli työntekijä kesken työpäivänsä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi, hänelle maksetaan hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus. Soveltamisohje 1:

Sairausajan palkka odotus- eli karenssipäivältä maksetaan siinä tapauksessa, että työntekijä sairauden jatkumisen perusteella saa myös sairausvakuutukseen perustuvaa päivärahaa.

Säännös työnantajan velvollisuudesta korvata ansion menetys silloin, kun työntekijä sairastuu kesken työpäivänsä, tarkoittaa sitä, että jos sairaus edelleen jatkuu, on vasta seuraavaa työpäivää pidettävä karenssipäivänä.

Soveltamisohje 2:

Tätä soveltamisohjetta noudatetaan tapauksissa, joissa sairauspoissaolo aikaisemmin on todistettu lääkärintodistuksella.

1. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyskeskuslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.

2. Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärin palveluksia ei ole riittävästi saatavilla.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen. Hoitaja voi antaa sairaslomaa enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antajan tulee olla aina sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen.

Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveydenhoitaja tai terveydenhoitaja ennen sairaslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkärin kanssa todenneet edellä 2 kohdassa mainitun tilanteen olemassaolon.

4. Sairaslomatodistus on edellä mainitut ehdot täyttäessään hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluilla syillä pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on tällöin ensisijassa selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, asia saatetaan normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuksia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.

KANNE

Kanteen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteessaan lausunut, että Autoalan Työnantajaliiton jäsenyrityksen Korpivaara Oy:n kunnostamolla Hangossa oli syntynyt erimielisyyttä työnantajan velvollisuudesta maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa. Autonpesijä A oli 30.10.1985 päivätyn lääkärintodistuksen mukaan ollut sairauden vuoksi työkyvytön 30.10. - 6.11.1985. Lääkärintodistukseen oli merkitty päädiagnoosiksi exhaustio, joka tarkoitti oireista ja sairaustilasta riippuen voimakasta henkistä ja ruumiillista uupumusta tai ylirasitustilaa ja johon usein liittyi esimerkiksi unettomuutta, hermostollisia oireita, mahaoireita, päänsärkyä ja muita kipu- ja särkytiloja. Taudinmääräyksenä exhaustio kuvasi näin ollen sairaalloista tilaa, jossa potilas oli lääkärintutkimuksen ja hoidon sekä sairasloman tarpeessa.

Korpivaara Oy oli hyväksynyt lääkärintodistuksen poissaolon syyksi, mutta kieltäytynyt maksamasta sairausajan palkkaa. A:lta oli myös vaadittu uutta lääkärintodistusta, jossa sairauden määritys olisi ollut tarkempi ja jossa olisi käytetty virallisen tautiluokituksen mukaista diagnoosia. Kanteen perusteena olevasta, 30.10.1985 päivätystä lääkärintodistuksesta oli kuitenkin ilmennyt riittävän selvästi A:n sairauden laatu ja kestoaika. Näin ollen työnantajalla oli ollut velvollisuus maksaa sairausajan palkka lääkärintodistukseen merkityltä sairausajalta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Korpivaara Oy on velvollinen maksamaan A:lle sairausajan palkkaa ajalta 30.10 - 6.11.1985.

VASTINE

Vastineen perustelut

Autoalan Työnantajaliitto, jonka lausumaan asiassa kuultavana ollut Korpivaara Oy on yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Hangon kunnostamon palveluksessa ollut A oli ollut 30.10.1985 päivätyn lääkärintodistuksen mukaan sairauden vuoksi työkyvytön 30.10. - 6.11.1985. Kun exhaustiota sellaisenaan ilman asianmukaisia täsmennyksiä vallitsevan käytännön mukaan ei kuitenkaan hyväksytty lääkärintodistuksen yksinomaiseksi päädiagnoosiksi, ei työnantaja ollut suorittanut A:lle sairausajan palkkaa työkyvyttömyyden ajalta. A:lle oli ilmoitettu, että pelkästään exhaustiota taudinmääräyksenä käyttämällä ei sairautta voitu hyväksyttävästi osoittaa, koska exhaustiota ei ollut otettu sairautena viralliseen tautiluokitukseen.

Asiaa selvitettäessä oli Hangon kunnostamon paikallispäällikkö ollut yhteydessä lääkärintodistuksen antaneeseen lääkäriin, joka oli kehottanut työnantajaa lähettämään A:n vastaanotolleen uuden tutkimuksen suorittamista ja tarkemman todistuksen saamista varten. Työnantajan kehotettua A:ta käymään lääkärin vastaanotolla hän oli kuitenkin kieltäytynyt lisätutkimuksesta. Näin ollen A:n työkyvyttömyyden täsmällinen syy oli jäänyt selvittämättä yksinomaan hänestä itsestään riippuvista syistä. Koska työkyvyttömyydestä ei näin ollen ollut esitetty työnantajan hyväksymää selvitystä, työnantajalla ei ollut ollut sairausaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta.

Lääkintöhallituksen 13.2.1974 päivätyn kirjelmän ja asianomaisten keskusjärjestöjen 26.4.1984 laatiman neuvottelumuistion mukaan työnantajalla oli oikeus tarkistaa lääkärintodistuksesta ilmeneviä seikkoja, mikäli tarkistamiseen katsottiin olevan perusteltua syytä. Tarkistaminen saattoi tapahtua joko uudella yhteydenotolla asianomaiseen lääkäriin tai työntekijän määräämisellä toisen lääkärin tutkimukseen. Lääkärintodistus voitiin myös tarkistuttaa toisella lääkärillä. Työnantaja oli pyytäessään A:lta lisäselvitystä menetellyt näiden ohjeiden mukaisesti. Kun A oli kieltäytynyt uudesta lääkärintarkastuksesta, ei sairausajan palkan maksamiselle ollut ollut riittävän täsmällisen selvityksen puuttumisen vuoksi edellytyksiä.

Työtuomioistuimen tuomion n:o 83/1984 mukaan työnantajalla oli oikeus edellyttää yleisen käytännön mukaista lääkärintodistusta, johon kuului olennaisena osana taudinmääritys. Exhaustiota ei hyväksytty yleisesti lääkärintodistuksen edellyttämäksi diagnoosiksi muun muassa siksi, että sitä ei ollut mainittu lääkintöhallituksen hyväksymässä tautiluokituksessa. Tarkka taudinmääritys oli tarpeen esimerkiksi sen vuoksi, että sairauden uusiutumistapauksessa työehtosopimuksen mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden määrä riippui siitä, oliko kysymyksessä sama vai eri sairaus.

Exhaustion soveltumattomuus diagnoosiksi kävi ilmi myös kanteesta. Siinä oli nimittäin katsottu, että exhaustio merkitsi oireista ja sairaustilasta riippuen voimakasta henkistä tai ruumiillista uupumusta tai ylirasitustilaa, johon useasti liittyi esimerkiksi unettomuutta, hermosto- ja mahaoireita ja muita kipu- ja särkytiloja. Kysymyksessä oli siis erittäin monipuolisten oireiden ja oireyhtymien aiheuttama tila eikä varsinaisesti mikään sairaus. Kun exhaustio toisaalta saattoi sisältää lukuisan määrän erilaisia tauteja, joilla oli erillinen numerointi tautiluokituksessa, ei exhaustio ilman selventäviä apuluokituksia ollut riittävän tarkka päädiagnoosiksi. Ilman täsmällisempää määrittelyä ei myöskään sairauden uusiutumistapauksessa voitu selvittää työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta. Palkanmaksuvelvollisuuden laajuus riippui siitä, mistä seikasta masennustila kullakin kerralla aiheutui.

Kun työehtosopimus asetti palkanmaksun edellytykseksi sairaudesta aiheutuneen työkyvyttömyyden, oli kysymyksenalaista, voitiinko exhaustiota lainkaan pitää sairautena silloin, kun sen aiheuttamia tekijöitä ei ollut ensinkään selvitetty. Palkanmaksuvelvollisuuden kannalta oli myös olennaista, että exhaustio lääketieteellisesti epämääräisenä tilana saattoi myös johtua sellaisesta työehtosopimuksen 20 §:n 1 momentin viimeisen kappaleen mukaisesta syystä, kuten esimerkiksi kevytmielisestä elämästä, joka ei synnyttänyt sairausajan palkan maksuvelvollisuutta. Täsmällinen diagnoosi oli siis täysin välttämätön, jotta maksuvelvollisuuden peruste voitiin selvittää.

Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosaston asiantuntijalääkäreiden mukaan exhaustiota ei hyväksytty diagnoosiksi ilman tarkempia lisäselvityksiä. Kun toisaalta esimerkiksi sairauden uusiutumissäännöt perustuivat sairasvakuutuslain mukaisille tulkinnoille, osoitti tämäkin exhaustion riittämättömyyden taudinmäärityksenä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metallityöväen Liitto on vastaselityksessään lausunut, että väite siitä, että exhaustiota ei sellaisenaan ilman tarvittavia täsmennyksiä yleisen käytännön mukaisesti hyväksytty lääkärintodistuksen yksinomaiseksi päädiagnoosiksi, ei pitänyt paikkaansa. Exhaustiota käytettiin sekä lääketieteessä että lääkärintodistuksissa yleisesti kuvaamaan kanteessa tarkoitettua ylirasituksesta johtuvaa sairaustilaa.

Auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa ei ollut sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden edellytykseksi asetettu sitä, että diagnoosin tuli olla virallisen tautiluokituksen mukainen. Näin ollen oli katsottava, että diagnoosi oli riittävästi yksilöity silloin, kun se oli lääketieteessä yleisesti tunnettu ja käytetty. Tällöin diagnoosi myös riittävän selkeästi kuvasi sitä sairaustilaa, jonka lääkäri oli potilaassa todennut ja joka oli aiheuttanut potilaan työkyvyttömyyden. Kun sairaslomatodistuksen antanut lääkäri oli tässä tapauksessa toiminut lääkärinvalan velvoittamana ja virkavastuulla, hänen antamaansa todistusta ei voitu perustellusti asettaa kyseenalaiseksi.

Edellä mainittujen lääkintöhallituksen kirjelmän ja keskusjärjestöjen neuvottelumuistion mukaan työnantajalla oli oikeus tarkistaa lääkärintodistuksesta ilmeneviä seikkoja, mikäli tarkistamiseen katsottiin olevan perusteltua syytä. Tällaisen perustellun syyn olemassaolo ei kuitenkaan ollut yksin työnantajan harkinnassa ja päätettävissä. Lääkärintodistuksesta ilmenevien seikkojen tarkistamiseen tuli olla syitä, jotka objektiivisesti katsoen antoivat aihetta epäillä väärinkäytöstä potilaan tai lääkärin taholta. Tästä ei kuitenkaan ollut väitettykään olevan kysymys.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianomaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Korpivaara Oy:n palveluksessa Hangon kunnostamossa autonpesijänä oleva A on ollut terveyskeskuslääkärin 30.10.1985 antaman lääkärintodistuksen mukaan sairauden vuoksi työkyvytön mainitun päivän ja 6.11.1985 välisen ajan. Lääkärintodistukseen on päädiagnoosiksi merkitty exhaustio.

Yhtiössä noudatetun käytännön mukaan terveyssisar on kuukausittain tarkastanut sairauslomia varten annetut lääkärintodistukset. Terveyssisar on kiinnittänyt huomiota A:n esittämään lääkärintodistukseen siinä olevan taudinmäärityksen vuoksi. Kunnostamon päällikkö on sen johdosta tiedustellut todistuksen antaneelta lääkäriltä tarkennusta taudinmääritykseen. Lääkäri on kehottanut kunnostamon päällikköä järjestämään A:n käynnin uusintatarkastuksessa. A:n palattua sairaslomaltaan hän on kieltäytynyt menemästä enempiin tutkimuksiin. Yhtiö ei tästä syystä ole maksanut A:lle palkkaa poissaolon ajalta.

Työehtosopimuksen 20 §:n mukaan työnantajan on maksettava sairausajan palkkaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä. Määräykseen liittyvässä soveltamisohjeessa on sovittu, että työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, jollei ohjeesta muuta johdu.

Latinan kielisellä sanalla exhaustio selvityksen mukaan tarkoitetaan lääketieteellisenä käsitteenä väsymystä, masennusta tai uupumusta. Exhaustiota ei ole mainittu tautina tai sairautena lääkintöhallituksen 1.1.1969 hyväksymässä, edelleen noudatettavassa tauti- ja kuolinsyyluokituksessa, joka on parhaillaan uudistettavana.

Asianomaisten keskusjärjestöjen asiantuntijalääkärit ovat todistajina kuulusteltaessa olleet eri mieltä siitä, voidaanko exhaustiota pitää riittävän täsmällisenä ilmaisuna kuvaamaan tarkoituksenmukaisella tavalla kysymyksessä olevaa terveydentilan muutosta. Selvitys osoittaa, että viime aikoina on eräissä tapauksissa, vaikkakaan ei kovin yleisesti, alettu käyttää lääkärintodistuksissa taudinmääräyksenä nimitystä exhaustio. Yleisen sairausvakuutuksen perusteella suoritettavia korvauksia koskevasta käytännöstä on esitetty, että puheena olevaa diagnoosia käytettäessä on jossakin tilanteessa jouduttu hankkimaan lisäselvitystä. Selvitys antaa aiheen siihen käsitykseen, että exhaustiota käytetään lääkärintodistuksissa diagnoosina ehkä enemmän sellaisissa lyhytaikaisissa sairauksissa, jotka eivät korvattavuutensa puolesta kuulu sairausvakuutuksen piiriin.

Työehtosopimuksessa ei ole tarkemmin määrätty, miten taudinmääritys on sairausajan palkkaan oikeuttavassa lääkärintodistuksessa ilmaistava. Jotta työnantaja voisi lääkärintodistukseen merkityn diagnoosin perusteella olla hyväksymättä esitettyä lääkärintodistusta selvitykseksi työntekijän työkyvyttömyydestä, työtuomioistuimen mielestä työnantajan on voitava tuoda esiin perusteltuja epäilyksiä sen seikan tueksi, että kysymyksessä saattaisi olla väärinkäytös.

Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, millä edellytyksillä työnantaja voisi määrätä työntekijän uudestaan lääkärin tutkittavaksi. Sitä vastoin asianomaiset keskusjärjestöt ovat 26.4.1984 laatimassaan neuvottelumuistiossa, joka on sovittu toimitettavaksi lausuntona järjestöjen jäsenistön tietoon, hyväksyneet lääkintöhallituksen vuonna 1974 antaman lausunnon. Sen mukaan työnantajalla on oikeus tarkistaa lääkärintodistuksesta ilmeneviä seikkoja, mikäli tarkistamiseen katsotaan olevan perusteltua syytä. Lääkintöhallituksen lausunnon mukaan tarkistaminen voi tapahtua ottamalla yhteyttä asianomaiseen lääkäriin, kuten Korpivaara Oy:n toimesta on tehty. Lausunnossa on myös todettu, että työnantaja voi määrätä kustannuksellaan työntekijän toisen lääkärin tutkimukseen.

Riidanalaisen diagnoosin sisältävän lääkärintodistuksen antanut lääkäri on terveyskeskuksessa toimiva lääkäri, joka virassaan on kunnostamon päällikön todistajana antaman lausuman mukaan huolehtinut myös eri yritysten, muun muassa myös Korpivaara Oy:n työterveyshuoltoon liittyvistä tehtävistä. Lääkäri on kunnostamon päällikölle ilmoittanut, ettei hän ilman uutta tutkimusta voi tarkemmin määritellä lääkärintodistuksessa käyttämäänsä diagnoosia. Exhaustiosta taudinmäärityksenä on esitetty erilaisia käsityksiä sen lääketieteellisen täsmällisyyden suhteen. Lääkärin menettelyä ei kuitenkaan ole näytetty epäasialliseksi tai virheelliseksi. Exhaustion käyttäminen diagnoosina saattaa sitä vastoin, kuten sairausvakuutuksessa noudatettu käytäntö osoittaa, antaa aihetta sairauden laadun tarkempaan selvitykseen.

Työtuomioistuimen mielestä näissä oloissa ei lääkärintodistuksen tarkistamista voida pitää perusteettomana. Työehtosopimuksessa on nimenomaisesti sovittu siitä, että sairausajan palkan maksaminen edellyttää työnantajan hyväksymää selvitystä. A, jolta voidaan edellyttää myötävaikuttamista hänen sairautensa laadun selville saamiseksi, ei ole esittänyt muuta syytä kieltäytymiselle uusintatarkastuksesta kuin sen tarpeettomuuden. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että yhtiö ei ole ollut työehtosopimuksen määräysten nojalla velvollinen hyväksymään esitettyä lääkärintodistusta sairausajan palkan maksamisen edellyttämäksi selvitykseksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Autoalan Työnantajaliitto ja yhtiö saavat kuitenkin kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, M. Virtanen, Pohja ja Hynönen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Hynönen, jonka lausumaan jäsen Pohja yhtyi, lausui:

Totean tuomiossa esitetyn lisäksi, että soveltamisohjeessa on vielä sanottu, että sairauslomatodistus on ohjeessa mainitut ehdot täyttäessään hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluilla syillä pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Lisäksi katson, että A:n työkyvyttömyyden osalta ei ole tuotu esiin sellaisia tosiseikkoja tai perusteltuja epäilyksiä, jotka antaisivat aiheen epäillä hänen työkyvyttömyytensä johtuneen hänestä itsestään johtuneesta, sairausajan palkan maksamisen epäämiseen oikeuttavasta syystä.

Edellä olevilla perusteilla vahvistan, että Korpivaara Oy on velvollinen suorittamaan A:lle sairausajan palkkaa 30.10. - 6.11.1985 väliseltä ajalta. Asian laatuun nähden Metallityöväen Liitto saa kuitenkin kärsiä kulunsa vahinkonaan.