Labor court allows collective agreement clause permitting new construction electrical work as contract work without employer consent.

Kysymys uudisrakennuksen sähköasennustöiden tekemisestä urakkatyönä ilman työnantajan suostumusta.

Kuultavat Sähkötyönantajain Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähkötyönantajain Liiton Suomen ja Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 17.3.1981 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

9 §.

ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

B. Urakkatyö

1. Perusteet

a Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä. b Urakkatyöllä tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa kaikkia urakkatyöperiaatteella tehtäviä töitä urakkahinnan määräytymisperusteista riippumatta, jollaisia ovat yksikkö (kpl/m)- tai kokonaishinta, yksikkö- tai kokonaisaika tms. Työn suorittamisesta edellä tarkoitettuna urakkatyönä on sovittava joko ennen työn aloittamista tai viimeistään sen alkuvaiheessa, ellei työn tekeminen urakkatyönä kohdan 9 § B. 9. a mukaisesti ole sopimattakin selvää.

9. Urakkamuodot, urakoiden selvitys

KANNE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on Miilu-Metalli Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa ja sitä kehitellessään lausunut muun muassa, että yhtiö oli urakoinut Alavuden kaupungissa Asunto Oy Sisaruskujan rakennuttaman rivitalon sähköasennukset. Työn olivat tehneet kanteessa mainitut Miilu-Metalli Oy:n palveluksessa olleet neljä sähköasentajaa, jotka olivat siirtäneet 14.12.1982 - 31.3.1983 tehdystä työstä syntyneet saatavansa kantajaliitolle. Työntekijäpuolen mukaan työ oli ollut urakkatyötä, kun taas työnantaja oli katsonut, ettei urakasta ollut sovittu. Sähköasentajat olivat tehneet työmaan osalta työehtosopimuksen mukaiset urakkalaskelmat. Työnantaja oli maksanut asentajille työn kestäessä 14 405 markkaa. Urakan loppusumma oli ollut 24 809,10 markkaa. Siten urakkavoittoja oli jäänyt maksamatta 10 404,10 markkaa.

Työehtosopimuksen 9 §:n kohdan B.1.a mukaan, mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä. Sopimuksen 9 §:n kohdan B.1.b mukaan työn suorittamisesta urakkatyönä oli sovittava joko ennen työn aloittamista tai viimeistään sen alkuvaiheessa, ellei työn tekeminen urakkatyönä 9 §:n kohdan B. 9.a mukaisesti ollut sopimattakin selvää. Viimeksi mainitun kohdan mukaan uudisrakennusten sähköasennustyöt tehtiin pääsääntöisesti urakkatyönä. Asunto Oy Sisaruskujan rakennuttama rivitalo oli kiistattomasti ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu uudisrakennus. Siten se, että rivitalon sähköasennustyöt oli tehty urakalla, oli ollut sopimattakin selvää.

Urakkatyöryhmän kärkimiehen työsuhde yhtiöön oli ollut määräaikainen ja kestänyt vain rivitalon sähköasennustöiden suorittamisen ajan. Koska kärkimies ei ollut saanut työsuhteensa päättyessä tai sen jälkeen työn loppulaskelmaa, hän oli laatinut urakkalaskelman. Kärkimiehen lähetettyä laskelman työnantajalle yhtiö oli 22.11.1983 ilmoittanut hänelle kieltäytyvänsä lausumasta urakan loppulaskelmasta sillä perusteella, ettei kysymyksessä ollut ollut urakkatyö.

Rivitalon käsittävä uudisrakennus oli tyypillisin niistä työkohteista, joiden sähkötöiden suorittaminen urakkatyönä oli työehtosopimuksen mukaan sopimattakin selvää. Mikäli työtä ei suoritettu urakkatyönä, siitä oli nimenomaan sovittava.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on muun muassa vaatinut, että Miilu-Metalli Oy velvoitettaisiin sille suorittamaan Asunto Oy Sisaruskujan sähköasennustöistä maksamatta olevat urakkatyöpalkat yhteensä 10 404,10 markkaa korkoineen.

VASTINE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Vastineen perustelut

Miilu-Metalli Oy on lausunut, ettei työntekijöiden kanssa ollut sovittu Asunto Oy Sisaruskujan sähköasennustöiden tekemisestä urakkatyönä. Myöskään työehtosopimuksen määräysten mukaan kysymyksessä ei ollut ollut urakkatyö. Työehtosopimuksen 9 §:n kohdan B.1.b mukaan ehdoton pääsääntö oli, että urakkatyöstä oli sovittava. Tässä tapauksessa ei näin ollut tehty.

Kantajaliiton vaatimustensa tueksi esittämä työehtosopimuksen kohta koski yksiselitteisesti urakkahinnan määräämistä eli tilannetta, jossa ei ollut kiistaa siitä, oliko työ urakkatyötä vai ei, vaan jossa sopimus työn tekemisestä urakkatyönä oli jo tehty. Tällaista sopimusta ei yhtiön kanssa ollut tehty. Yhtiö ei ollut velvollinen suorittamaan työntekijöille urakkapalkkaa sopimatta työn suorittamisesta urakkatyönä. Tällainen menettelytapa johtaisi kohtuuttomiin taloudellisiin ja muihin seuraamuksiin.

Kantajapuoli oli yrittänyt antaa työehtosopimuksen määräykselle uuden tulkinnan kääntäessään pääsääntöisen sopimusvelvoitteen sivulauseen avulla sivusäännöksi. Näin ei voitu tehdä. Tulkinnalle ei myöskään löytynyt tukea käytännöstä. Yhtiön ja työntekijöiden välisissä suhteissa ei ollut aikaisemminkaan menetelty niin, että työtä olisi pidetty urakkatyönä ilman sopimusta. Jokaisesta työstä, joka oli haluttu tehdä urakkatyönä, oli erikseen sovittu. Tiettävästi muutkaan alan yritykset yhtiön toiminta-alueella eivät olleet menetelleet kantajapuolen esittämällä tavalla. Tällaisia yrityksiä olivat Osuusliike Hankkija, Merenkurkun Sähkötyö Oy, Sähkölähteenmäki Oy, Länsi-Rannikon Sähkötyö Oy ja A-Urakat Oy. Ellei kantajapuoli voinut näyttää sopimusta urakkatyöstä tehdyksi, kysymyksessä oli ollut tuntityö ja korvaus oli laskettava tuntityöperiaatteen ja tuntityömääräysten mukaisesti. Kantajapuolen vaatimus oli perusteiltaan virheellinen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Miilu-Metalli Oy on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

NÄYTTÖ

Kantajaliitto ja yhtiö ovat kuulustuttaneet kihlakunnanoikeudessa neljää todistajaa. Lisäksi yhtiön talouspäällikkönä toiminut yhtiön hallituksen jäsen on ollut asiassa kuultavana.

Yhtiön tekninen johtaja on kertonut, että kun työmaalla oli yhtiön omien miesten toimesta jo tehty kaikki maakaapeliasennukset sekä lattia- ja kattoputkituksia useimmissa huoneistoissa, vakinaisesti Osuusliike Hankkijan palveluksessa mutta sillä hetkellä lomautettuna ollut sähköasentaja, joka sittemmin oli laatinut kanteessa mainitun urakkalaskelman, oli soittanut todistajalle ja kysynyt töitä. Asennustyötä oli siihen asti tehnyt maakaapeliasennuksia lukuun ottamatta oppisopimuksella ollut työntekijä. Työn helpottamiseksi sähköasentajan kanssa oli neuvoteltu hänenkin työhön tulostaan. Aluksi oli keskusteltu kokonaishinnasta, mutta kun sähköasentajalla ei ollut ollut tiedossa, kuinka kauan väliaikainen lomautus vakinaisesta työpaikasta hänen osaltaan tulisi kestämään, niin asiassa oli sovittu tuntipalkasta. Myös muut asentajat olivat tehneet työtä tuntipalkalla. Yhtiössä ei ollut tehty mitään työtä urakkatyönä siitä nimenomaan sopimatta. Sähköasentaja oli lähtenyt työstä pois ennen työkohteen valmistumista.

Yhtiössä urakkalaskentaa hoitanut sähköteknikko on kertonut, että hän oli laatinut kihlakunnanoikeudelle annetut tietokonelaskelmat Asunto Oy Sisaruskujan työmaan kustannuksista hyväksyttyjen loppupiirustusten perusteella. Laskelmien perusteella oli kanteessa mainitussa työntekijäpuolen urakkalaskelmassa ollut virheitä.

Erään tilitoimiston toimitusjohtaja on kertonut laatineensa todistuksen Asunto Oy Sisaruskujan sähkötöistä maksetuista palkoista. Perusteena olivat olleet työntekijöiden itse laatimat tuntikortit, yhtiön laatimat palkkalaskelmat ja palkanmaksutositteet.

KANTAJAN VASTASELITYS KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vielä lausunut, että vastaajapuolen mukaan Asunto Oy Sisaruskujan sähkötöistä ei ollut tehty urakkasopimusta. Työsopimusta tehtäessä ei sovittu kaikista työsuhteessa noudatettavista ehdoista. Osa työsuhteen ehdoista oli sopimattakin voimassa, kuten lakien ja työehtosopimuksen määräykset, jotka tulivat työsopimuksen ehdoiksi niistä erikseen sopimatta. Työehtosopimuksen urakkatyötä koskevat määräykset olivat olleet voimassa työsuhteen ehtoina. Sähkötyönantajain Liitto oli laatinut työnantajajäsentensä käyttöön työehtosopimuksen soveltamisoppaan. Oppaan mukaan työehtosopimuksen 9 §:n kohdissa B.9. e-h oli esitetty tilanteita, joissa urakkahinnoittelua tai sen yksityisiä taulukoita ei voitu soveltaa, vaikka kyseessä oli uudisrakennus. Mikään näistä poikkeuksista ei soveltunut nyt käsiteltävänä olevaan asiaan. Yhtiöllä ei ollut ollut pätevää perustetta työn teettämiseen aikatyönä.

VASTAAJAN LISÄVASTINE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Miilu-Metalli Oy on vielä lausunut asiassa näytetyn, että työt oli sovittu tehtäväksi ja tehty tuntityönä. Sähkötyönantajain Liiton julkaisema soveltamisopas työehtosopimuksen osalta oli yhdistyksen oma sisäinen suositus, eikä sillä ollut yleissitovaa merkitystä. Se ei ollut työehtosopimuksen osa. Kantajapuolen tulkinta siitä, että sopimattakin olisi ollut selvää työn olevan urakkatyötä, ei ollut kovinkaan selvää työmarkkinakäytännössä.

Samaa kantaa tuki työnantaja- ja työntekijäliiton välinen allekirjoituspöytäkirja, jolla osapuolet olivat asettaneet erillisen työryhmän uudistamaan tässäkin jutussa erilaisia tulkintoja aiheuttaneen työehtosopimuksen 9 §:n B-kohdan. Työryhmän perustamista ei olisi tarvittu, jos työnantaja- ja työntekijäliitot olisivat olleet määräyksen sisällöstä kantajapuolen tarkoittamalla tavalla yksimielisiä. Kantajapuoli ei ollut väittänyt, että työtunteja olisi jäänyt maksamatta. Tämä ei voinut olla mahdollistakaan, kun kaikki tunnit oli otettu työntekijöiden laatimista ja allekirjoittamista tuntilistoista.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kihlakunnanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko Asunto Oy Sisaruskujan rakennustyömaalla tehdyt sähkötyöt sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 §:n mukaan sopimattakin ollut tehtävä ja maksettava urakkatyönä eli miten sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 §:n määräyksiä on tässä tapauksessa sovellettava.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ja Sähkötyönantajain Liitto ovat yhteisesti lausuneet seuraavaa:

Oikeudenkäynnissä tarkoitettu työmaan rakennusaikana voimassa ollut työehtosopimus antoi urakkatyölle suosituimmuusaseman työmuotoa valittaessa. Oikeudesta urakkatyöhön voivat työntekijät luopua eikä nk. urakkatyöpakkoa työntekijöillä työehtosopimuksen mukaan ole.

Työn suorittamisesta urakkatyönä oli sovittava ennen sen alkua tai viimeistään sen alkuvaiheessa kuitenkin sillä poikkeuksella, että uudisrakennukset suoritetaan urakkatyönä ilman eri sopimustakin. Viimeksi mainittu poikkeus merkitsee, että työntekijät voivat suorittaa uudisrakennuksen sähköasennustyön urakalla ja hinnoitella sen urakkahinnoittelun mukaan ilman työnantajan suostumusta.

Tästä oikeudesta oli eräitä poikkeuksia, jotka koskivat erikoistilanteita, mutta sellaisesta ei nyt kiistanalaisessa tapauksessa ole mielestämme kysymys.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin viittaa puheena olevan työehtosopimuksen osallisliittojen antamaan yhteiseen lausuntoon, jossa esitetystä yksimielisestä tulkinnasta työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa. Työtuomioistuin katsoo näin ollen lausuntonaan, että lausuntopyynnössä tarkoitetun työehtosopimuksen 9 §:n kohdan B.1.b mukaan työn suorittamisesta urakkatyönä on sovittava ennen työn aloittamista tai viimeistään sen alkuvaiheessa. Poikkeuksen tästä muodostavat 9 §:n kohdassa B.9.a mainitut uudisrakennuksen sähköasennustyöt siten, että ne suoritetaan urakkatyönä ilman eri sopimustakin. Jos työnantaja ja työntekijät ovat työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidotut mainittuun työehtosopimukseen tai jos sitä on muulla perusteella työntekijöiden työsuhteissa sovellettava, työntekijät ovat siten voineet suorittaa ilman työnantajan suostumusta kanteessa tarkoitetun Asunto Oy Sisaruskujan uudisrakennuksen sähköasennustyöt urakkatyönä työehtosopimuksen urakkahinnoittelun mukaisesti.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, Pohjanoksa, Leivo ja Hölttä.

Lausunto oli yksimielinen.