Labour court allows union representative's claim for 2.5 hours weekly leave based on 20-49 employee count.

Kysymys työpaikan pääluottamusmiehelle metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaan vahvistettavan vapaa-ajan määräytymisestä.

Kuultavat Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y., Metallityöväen Liitto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Metallityöväen Liitto r.y:n välillä 30.3.1984 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

28 §

Luottamusmiehet

Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta 2.4.1969.

Vapautus työstä

Mom. 2. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään luottamusmiessopimuksen 6 §:ään perustuvaa säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin lukumäärä

Säännöllisen vapautuksen määrä

20-49

2,5 tuntia viikossa

50-99

5 " "

100-150

10 " "

151-300

14 " "

301-450

19 " "

451-600

24 " "

601-750

29 " "

yli 750

kokonaan vapautettu

Mikäli työpaikalla on ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa pääluottamusmiehelle myönnetty työstä vapauttamisen suhteen pidemmälle meneviä etuja, ei näitä sopimuskauden aikana muuteta.

Soveltamisohje:

1. Yllä oleva pääluottamusmiehen työstä vapauttamisen määrää osoittava taulukko perustuu normaalipituiseen viikkotyöaikaan. Mikäli työpaikalla on käytössä lyhennetty työviikko, säännöllisen vapautuksen määrä muuttuu samassa suhteessa.

Työntekijäin lukumäärä

Mom. 3. Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaanseuraavaan tarkistukseen saakka.

Työehtosopimuksen 28 §:n 1 momentissa tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §

Luottamusmies ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä.

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

2. Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

3. Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

3. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

6 §

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään.

KÄSITTELY ALIOIKEUDESSA

Kanne

Raumalta oleva hitsaaja A on Kodisjoelta olevaa Kodisjoen Teräs-Veikot Oy:tä vastaan Laitilan kihlakunnanoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa Kodisjoen Teräs-Veikot Oy:ssä. Työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan työnantajan oli työsopimuksissa noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kysymyksessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa oli noudatettavaksi määrätty.

Kodisjoen Teräs-Veikot Oy oli metallialan yritys ja työnantaja. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Metallityöväen Liitto olivat solmineet keskenään metalliteollisuuden työehtosopimuksen, joka oli yleissitova työehtosopimus. Se ilmeni työsuojeluhallituksen asiaa koskevasta 18.3.1986 päivätystä lausunnosta. Näin ollen Kodisjoen Teräs-Veikot Oy:n tuli riippumatta siitä, oliko se työnantajaliiton jäsen vai ei, noudattaa A:n työsuhteessa vähintään niitä ehtoja, joista metalliteollisuuden työehtosopimuksessa muun muassa luottamusmiesaseman osalta oli sovittu.

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen 28 §:n 2 momentin mukaan luottamusmiestehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehelle tuli järjestää luottamusmiessopimuksen 6 §:ään perustuvaa säännöllistä vapautusta työstä 2,5 tuntia viikossa silloin, kun työpaikan työntekijäin lukumäärä oli 20 - 49. Työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentin mukaan pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todettiin työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatettiin seuraavaan tarkistukseen saakka.

A oli valittu Kodisjoen Teräs-Veikot Oy:n pääluottamusmieheksi 12.9.1985. Työnantaja ei ollut missään vaiheessa kiistänyt A:n asemaa pääluottamusmiehenä. Kodisjoen Teräs-Veikot Oy:n palveluksessa oli 12.9.1985 ollut 20 metallipuolen työntekijää. A:n olisi työehtosopimuksen määräysten mukaan siten kuulunut saada vapautusta työstä 2,5 tuntia viikossa. Työnantaja oli kuitenkin myöntänyt hänelle vapautusta ainoastaan 0,5 tuntia viikossa.

A on vaatinut kihlakunnanoikeutta vahvistamaan, että hänellä työpaikan pääluottamusmiehenä oli oikeus saada vapautusta työstä 2,5 tuntia viikossa luottamusmiestehtävän hoitamista varten ja vaatinut Kodisjoen Teräsveikot Oy:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Vastine

Kodisjoen Teräsveikot Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että koska yhtiö ei ollut työehtosopimuslain tarkoittama työehtosopimukseen sidottu työnantaja, kanne perustui työsopimuslain 17 §:n yleissitovuutta koskevaan säännökseen. Asiassa oli näin ollen kysymys siitä, mitä yleissitovan työehtosopimuksen normeja työnantaja oli velvollinen noudattamaan yleissitovuuden perusteella. Työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan yleissitovuus koski vain sellaisia yleisen valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä palkka- ja muista ehdoista, jotka voitiin ottaa työntekijän ja työnantajan välisen työsopimussuhteen osaksi.

Oikeuskirjallisuudessa oli yleissitovuuden työnantajaa velvoittavaan vaikutukseen katsottu sisältyvän velvollisuuden noudattaa työolonormien osalta yleissitovan työehtosopimuksen ja siten tässä tapauksessa metalliteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä. Näitä määräyksiä oikeuskirjallisuudessa kutsuttiin normimääräyksiksi. Niillä tarkoitettiin sellaisia työehtosopimuksen määräyksiä, jotka työehtosopimuslain 1 §:n mukaan kuuluivat työehtosopimukseen osallisten säännöstämiskompetenssiin ja siten sitoivat myös kolmansia osapuolia eli järjestäytymättömiä työnantajia ja työntekijöitä. Asiaa olivat käsitelleet Tapani Kahri ja Jyrki Vihma kirjassaan "Työsopimuslaki" sekä Kaarlo Sarkko kirjassaan "Työoikeus".

Koska työehtosopimuksen määräys, johon kanne oli perustettu, oli työehtosopimuksen velvoitemääräys, eikä yleissitova työsuhdetta säätelevä normi, puuttui kanteelta peruste.

Kodisjoen Teräsveikot Oy on lisäksi lausunut, että mikäli metalliteollisuuden työehtosopimuksen 28 §:n kysymyksessä olevat määräykset katsottaisiin yleissitoviksi, ei työehtosopimuksessa asetettu edellytys 20 työntekijästä täyttynyt. Määräyksen mukaan työntekijämäärä tuli todeta välittömästi ennen pääluottamusmiehen valintaa ja vuoden kuluttua siitä uudelleen ja vasta tällöin voitiin katsoa työntekijämäärää koskevan ehdon täyttyneen. Tällä hetkellä työntekijöitä oli 13.

Kodisjoen Teräsveikot Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kantajan vastaselitys

A on vielä lausunut, että metalliteollisuuden alalla pääluottamusmies valittiin kahdeksi vuodeksi. Työnantajan esittämä tulkinta merkitsisi sitä, ettei pääluottamusmies voisi koskaan ensimmäisenä toimivuotenaan toimia. Yleissitovaan työehtosopimukseen sisältyvät luottamusmiehen asemaa koskevat määräykset tulivat myös järjestäytymätöntä työnantajaa sitoviksi. Pääluottamusmiehelle annettava vapautus työnteosta tuli aina osaksi hänen työsopimus- ja työsuhdettaan.

Oikeuskirjallisuudessa esitetyn vakiintuneen kannan mukaan järjestäytymättömälle työnantajalle ei koitunut yleissitovasta työehtosopimuksesta lainkaan oikeuksia vaan ainoastaan velvollisuuksia. Työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentin määräyksen tarkoituksena oli, että valintahetken tilanteen mukaan määrättiin vapautus pääluottamusmiehen kauden ensimmäiseksi vuodeksi ja vuoden päästä tilanne tarkistettiin, jolloin vapautuksen määrää joko korotettiin tai alennettiin. Pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen 28 §:n 2 momentin mukaan määrättävää vapautusta laskettaessa ei merkitystä ollut sillä, olivatko työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteet määräaikaisia vai toistaiseksi voimassa olevia. Ratkaisevaa oli työntekijöiden kokonaismäärä.

Vastaajan vastaselitys

Kodisjoen Teräsveikot Oy on vielä lausunut, että pääluottamusmiehelle annettavaa työstä vapautusta koskevassa työehtosopimuksen määräyksessä ei voinut olla kysymys ehdosta, joka tulisi luottamusmiehen ja työnantajan välisen työsopimuksen ehdoksi. Tällöinhän työnantajan muut työntekijät voisivat itse asiassa päättää toisen työntekijän ja työnantajan välisestä työsuhteesta.

Luottamusmies vaihtui kahden vuoden välein. A:n esittämä väite siitä, ettei työnantajan tulkinnan mukaan luottamusmies voisi lainkaan toimia tehtävässään ensimmäisen vuoden aikana, ei pitänyt paikkaansa, sillä kysymys oli vain vapautuksen määrästä. Yhtiön käsityksen mukaan työehtosopimuksen määräykset työntekijämäärän tarkistamisesta tarkoittivat sitä, että vapautus myönnettiin pysyvän työntekijämäärän perusteella eikä ainoastaan tilapäisen työntekijämäärän vaihdoksen perusteella. Nyt esillä olevassa tilanteessa kysymys oli ollut tilapäisestä suuresta työntekijämäärästä. Kun työntekijämäärän tarkistus oli 12.9.1985 tehty, oli osalla työntekijöistä ollut määräaikainen työsuhde, jonka päättymisaika oli ollut jo tiedossa.

Kihlakunnanoikeuden päätös

Laitilan kihlakunnanoikeus on 14.5.1986 julistamassaan päätöksessä katsonut, että työehtosopimuksen 28 §:n normimääräys oli työsuhteessa noudatettava työnormi. Kihlakunnanoikeus on katsonut, että työehtosopimuksen 28 §:n 3 momenttia oli tulkittava siten, että määräys vuoden kuluttua tapahtuvasta työntekijäin lukumäärän toteamisesta tarkoitti ensimmäistä luottamusmiehelle järjestettävän säännöllisen vapaan tarkistamista ja että vapaa tuli järjestää heti ensimmäisen toteamisen ja luottamusmiehen valinnan jälkeen.

Edellä olevilla perusteilla kihlakunnanoikeus on vahvistanut, että A:lla Kodisjoen Teräsveikot Oy:n työntekijöiden valitsemana luottamusmiehenä oli oikeus metalliteollisuuden työehtosopimuksen 28 §:n mukaiseen säännölliseen 2,5 tunnin viikottaiseen vapautukseen työstä ja velvoittanut Kodisjoen Teräsveikot Oy:n korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Kodisjoen Teräsveikot Oy on hakenut kihlakunnanoikeuden päätökseen muutosta Turun hovioikeudelta ja pyytänyt kanteen hylkäämistä kokonaan sekä A:n velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.

A on vaatinut valituksen hylkäämistä ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa.

Hovioikeuden lausuntopyyntö

Turun hovioikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton väliseen metalliteollisuuden työehtosopimukseen ajalle 30.3.1984 - 20.2.1986 ja myös tuolloin voimassa olevaan luottamusmiessopimukseen sisältyvä luottamusmiesasemaa koskeva normi sellainen, joka tulisi yleissitovana asianosaisten välisessä työsuhteessa noudatettavaksi. Lisäksi hovioikeus on pyytänyt lausuntoa siitä, miten metalliteollisuuden työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentissa tarkoitettua työntekijäin lukumäärää koskevaa lauseketta oli nyt kysymyksessä olevassa jutussa tulkittava.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle ja Metallityöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

Työehtosopimuksen yleissitovuus

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Metallityöväen Liitto r.y:n väliseen työehtosopimukseen ajalle 30.3.1984 - 20.2.1986, sen osana olevan luottamusmiessopimuksen luottamusmiesasemaa koskevaa normia tulee työehtosopimukseen sidotun työnantajan noudattaa. Siltä osin, tuleeko kyseistä normia noudattaa myös, milloin työnantaja ei ole työehtosopimukseen sidottu, kyse ei ole työehtosopimuksen tulkitsemisesta vaan työehtosopimuksen yleissitovuuden tulkitsemisesta, eikä asia kuulu liittojen lausunnon antamisen piiriin.

Työehtosopimuksen 28 § 3 momentin tulkinta

Sopimusmääräyksen mukaan pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Tämän mukaisesti pääluottamusmiehen tehtäviä varten myönnettävän vapaa-ajan pituus vahvistetaan valitulle pääluottamusmiehelle sen mukaan, mikä on todettu työpaikan työntekijäin lukumääräksi välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja. Seuraavan kerran vapaa-ajan pituutta tarkistetaan työpaikan työntekijäin lukumäärän perusteella vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen.

Lausuntopyynnön ohessa olevasta kertoelmasta käy ilmi, että työntekijämäärä välittömästi ennen vaaleja on ollut 20. TES:n 28 § 2 momentissa olevan taulukon mukaan säännöllisen vapautuksen määrä on tällöin 2,5 tuntia viikossa. Työntekijämäärään lasketaan myös tuolloin määräaikaisessa työsuhteessa olevat.

Edellä mainittu taulukko perustuu normaalipituiseen viikkotyöaikaan. Mikäli työpaikalla on käytössä lyhennetty työviikko, säännöllisen vapautuksen määrä muuttuu samassa suhteessa.

Metallityöväen Liitto on lausunnossaan todennut muun muassa seuraavaa:

Lausuntopyynnöstä ei käy ilmi, mitä ilmaisu "luottamusmiesasemaa koskeva normi" tarkoittaa. Sekä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa että luottamusmiessopimuksessa on useita luottamusmiesasemaa koskevia määräyksiä. Koska jutussa on kysymys pääluottamusmiehelle luottamusmiestehtäviä varten myönnettävän vapaan määrästä, rajoitamme lausuntomme koskemaan vain työehtosopimuksen 28 §:n 2 ja 3 momenttia sekä luottamusmiessopimuksen 6 §:ää.

Työehtosopimusten määräykset on työoikeudellisessa kirjallisuudessa perinteisesti jaettu kahteen pääryhmään, normimääräyksiin ja velvoitemääräyksiin. Normimääräykset taas ovat joko työnormeja tai työolonormeja.

Normi- ja velvoitemääräysten keskinäisestä rajanvedosta on professori Sarkko teoksessaan Työoikeus, 1980, s. 203 - 204, todennut mm. seuraavaa: "Normi- ja velvoitevaikutusta erotettaessa on edellä esitetyn mukaisesti pidettävä lähtökohtana säännöstämiskompetenssin rajoja. Jos ko. määräys jää säännöstämiskompetenssin ulkopuolelle, ei siihen siis voi liittyä normivaikutusta. Velvoitevaikutus tällaiseen määräykseen saattaa tällöin liittyä. - - - Työehtosopimuksen normisopimusluonteen vuoksi lienee määräysten tulkinnassa lähdettävä siitä, että kaikkien säännöstämiskompetenssien alaan kuuluviin määräyksiin liittyy normivaikutus, ellei työehtosopimuksesta välittömästi tai välillisesti muuta käy ilmi. Näyttövelvollisuus on sillä, joka väittää osallisten tarkoittaneen, ettei ko. määräykseen liittyisi normivaikutusta."

Siitä ei voi olla epäilystäkään, että ns. luottamusmiesvapaata koskevat määräykset kuuluvat työehtosopimusosapuolten säännöstämiskompetenssiin, ja että niillä on normivaikutus. Kysymys voi olla enintään siitä, ovatko nämä määräykset työnormeja vai työolonormeja. Näiden normien keskinäisestä rajanvedosta siteerattakoon Kahrin ja Vihman teosta Työsopimuslaki 1984, s. 94 - 95: "Työehtosopimuksen normimääräykset jaetaan nimittäin kahteen ryhmään, individuaali- eli työnormeihin ja solidaari- eli työolonormeihin. Ensiksi mainitut koskevat yksityisessä työsuhteessa noudatettavia työnteon ehtoja kuten palkkaa, työaikaa jne. Jälkimmäiset normit puolestaan koskevat sellaisia työoloihin liittyviä seikkoja, kuten peseytymis- ja pukeutusmitiloja sekä muita näihin verrattavia, työntekijöille yhteisesti yrityksen työntekijäkunnan jäseninä kuuluvia etuuksia."

Joskin pääluottamusmiehelle tämän tehtävän hoitamiseksi myönnettävän vapaan määrällä on välillisesti merkitystä koko työntekijäkunnan etujen kannalta, oikeus vapaaseen on kuitenkin nimenomaan pääluottamusmiehen oikeus ja hänen työsuhteensa ehto, jonka toteuttamiseksi pääluottamusmies voi itsenäisesti käyttää oikeuskeinoja. Sillä, että työstävapautuksen määrä riippuu yrityksen työntekijämäärästä, ei ole merkitystä luottamusmiesvapaan perusteena olevien normien luonteen kannalta.

Katsomme siis, että metalliteollisuuden työehtosopimuksen 28 §:n 2 ja 3 momentti sekä luottamusmiessopimuksen 6 § ovat työnormeja, joita on noudatettava A:n ja Kodisjoen Teräs-Veikot Oy:n välisessä työsuhteessa työsopimuslain 17 §:n nojalla.

Toiseksi lausuntoa on pyydetty siitä, miten metalliteollisuuden työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentissa tarkoitettua työntekijäin lukumäärää koskevaa lauseketta on kysymyksessä olevassa jutussa tulkittava.

Mainitun sopimusmääräyksen mukaan pääluottamusmiehelle myönnettävää vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Määräystä sovittaessa on lähdetty siitä, että pääluottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta ja että pääluottamusmiehelle myönnettävän säännöllisen vapautuksen määrä vahvistetaan kaksi kertaa.

Vapaan määrä vahvistetaan ensi kerran sen mukaan, mikä työpaikan työntekijöiden lukumäärä on ollut välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja. Työntekijöiden lukumäärää todettaessa on otettava huomioon myös määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Tällöin vahvistettua säänöllisen vapautuksen määrää noudatetaan vuoden kuluttua vastaavana aikana tapahtuvaan tarkistukseen saakka. Tällöin työntekijämäärä todetaan uudelleen ja luottamusmiesvapaan määrä vahvistetaan tämän mukaisesti.

Asiakirjoista käy ilmi, että Kodisjoen Teräs-Veikot Oy:n työntekijämäärä on välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja ollut 20. Ajalla 30.3.1984 - 20.2.1986 voimassa olleen työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentissa olevan taulukon mukaan säännöllisen vapautuksen määrä on tällöin 2,5 tuntia viikossa (nykyisin kolme tuntia viikossa). Näin ollen pääluottamusmies A:lla, joka on valittu pääluottamusmieheksi 12.9.1985, on ollut oikeus saada luottamusmiesvapaata 2,5 tuntia viikossa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa seuraavan lausunnon:

Hovioikeus on pyytänyt lausuntoa metalliteollisuuden työehtosopimukseen ja sen osana olevaan luottamusmiessopimukseen sisältyvän työntekijän luottamusmiesasemaa koskevan normin yleissitovuudesta. Luottamusmiesasemaa koskevalla normilla on ilmeisesti tarkoitettu lähinnä erimielisyyden kohteena olevia pääluottamusmiehelle myönnettävää vapaa-aikaa koskevia määräyksiä.

Työehtosopimuksen määräykset ovat oikeudellisten vaikutustensa puolesta erilaisia. Työehtosopimukset sisältävät sellaisia määräyksiä, joita on noudatettava työnantajan ja työntekijöiden välisissä työsopimuksissa ja muuten heidän työsuhteissaan. Tällaisia määräyksiä on perinteisesti kutsuttu normatiivisiksi määräyksiksi tai normimääräyksiksi. Toisen pääryhmään muodostavat työehtosopimuksen velvoitemääräykset. Ne koskevat yksinomaan sopimukseen osallisten tai siihen yhtyneiden yhdistysten ja työnantajien välisissä suhteissa noudatettavia velvollisuuksia. Velvoitemääräyksinä sovitut ehdot eivät velvoita työehtosopimuksiin sidottuja työnantajia ja työntekijöitä työehtosopimuksen määräyksiin muutoin liittyvin oikeudellisin vaikutuksin ja seuraamuksin. Työtuomioistuimen mielestä pääluottamusmiehelle myönnettävää vapaa-aikaa koskevat sopimusmääräykset ovat luonteeltaan normimääräyksiä eivätkä suinkaan velvoitemääräyksiä.

Siinä tapauksessa, että Kodisjoen Teräs-Veikot Oy työnantajana olisi sidottu metalliteollisuuden työehtosopimukseen, yhtiö olisi ollut sen ja A:n välisessä työsuhteessa velvollinen noudattamaan mainittujen työehtosopimuksen pääluottamusmiehelle myönnettävää vapaa-aikaa koskevia määräyksiä työehtosopimuksiin yleisesti liittyvin oikeusvaikutuksin ja seuraamuksin.

Työsopimuslain 17 §:n säännös velvoittaa järjestäytymättömän työnantajan noudattamaan työsopimuksissa ja työsuhteissa muuten yleissitovana pidettävän työehtosopimuksen palkka- ja muita ehtoja. Kysymys siitä, mitä noilla ehdoilla on sanotussa lainkohdassa tarkoitettu, on työsopimuslain tulkintaa koskeva seikka. Työtuomioistuin ei sitä koskevan lain 39 §:n mukaan voi antaa lausuntoa siitä, miten työsopimuslain yleissitovuutta koskevaa säännöstä on sovellettava.

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentin mukaan pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tällä tavoin todetun vapautuksen pituutta noudatetaan aina sen jälkeen seuraavaan tarkistukseen saakka.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan olleet yhtä mieltä siitä, että työpaikalle valitulle pääluottamusmiehelle vahvistettava vapaa-aika hänen ensimmäisenä toimivuotenaan määräytyy sen mukaan, millainen työpaikan työntekijöiden lukumäärä on ollut välittömästi ennen pääluottamusmiehen vaalin toimittamista. Tämän mukaisesti määräytyvää vapautusta noudatetaan vuoden kuluttua tapahtuvaan seuraavaan tarkistukseen saakka. Silloin taas vastaavalla tavoin todetaan työntekijöiden lukumäärän perusteella pääluottamusmiehelle vahvistettavan vapaa-ajan pituus. Liitot ovat edelleen olleet yhtä mieltä siitä, että työntekijöiden määrään, jonka perusteella pääluottamusmiehelle annettava vapaa vahvistetaan, lasketaan mukaan myös määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa edellä olevasta työehtosopimukseen osallisten yhteisestä työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentin tulkinnasta.

Liitot ovat lausunnossaan vielä todenneet, että kun Kodisjoen Teräs-Veikot Oy:n palveluksessa on välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja ollut 20 metallialan työntekijää, on pääluottamusmieheksi valitulla työntekijällä oikeus kanteessa tarkoitettuna ajanjaksona saada työehtosopimuksen 28 §:n 2 momentin mukaan vapautusta 2,5 tuntia viikossa.

Työtuomioistuin lausuntonaan yhtyy tähän käsitykseen ja toteaa, että mikäli Kodisjoen Teräs-Veikot Oy olisi työehtosopimukseen sidottu, se olisi velvollinen menettelemään liittojen lausunnossa ilmoitetulla tavalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Vihma, Niskanen, Palanko-Laaka ja Kolula.

Lausunto oli yksimielinen.