Labor court allows union members' claim for lost wages for attending safety training during work hours.
Legislator summary
AI generatedThe labor court allowed the union's claim for lost wages while dismissing the employers' counterclaim. The union members attended a safety training session during work hours, which the court found to be a protected activity under the collective agreement. Although the employers argued that no established practice existed for paying for such training, the court ruled that the specific agreement and the union's guidance obligations were not violated by their refusal to pay.
Legislator headnote
AI generatedSection 10 of the Collective Agreement; Section 5 of the Safety Supervision Act: The court held that attendance at safety training during work hours constitutes a protected activity under the collective agreement, entitling representatives to compensation for lost wages even if no prior established practice existed.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työsuojeluvaltuutetut olivat työnantajille ilmoitettuaan poistuneet työaikana työpaikalta ja menneet työntekijäliiton aluejärjestön järjestämään työsuojeluvaltuutetun oikeuksia koskevaan työsuojelukoulutustilaisuuteen. Tilaisuus oli ollut työsuojelun valvonta-asetuksessa tarkoitettua perehtymistä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin. Työnantajien oli työsuojelusopimuksen nojalla korvattava työsuojeluvaltuutettujen koulutustilaisuuteen työaikana osallistumisesta johtuvat ansionmenetykset.
Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustoimisto R. Järvinen Oy Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy RP-Rakennus Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piiri r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 4.5.1984 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
VII. Sosiaaliset määräykset
30 §. Työ- Työsuojelua koskevasta työnantajan ja työntesuo- kijäin yhteistyöstä allekirjoittaneet liitot jelu ovat sopineet keskenään erikseen. (Työsuojelusopimus on sivulla 100).
Työehtosopimuksessa tarkoitetussa 4.4.1981 allekirjoitetussa sopimuksessa työsuojelutyöstä rakennustyöpaikoilla on muun muassa seuraavat määräykset:
Liitot pitävät tarpeellisena työsuojelua koskevan sopimustoiminnan jatkamista, minkä johdosta ne keskusjärjestöjen kesken 12.2.1976 tehdyn työsuojelutyötä työpaikoilla koskevan sopimuksen periaatteiden mukaisesti ovat tehneet seuraavan työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen:
5 §
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu
Työpaikalla valitaan työsuojeluvaltuutettu ja tälle kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin, oikeuksiin ja valintaan nähden noudatetaan, mitä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja asetuksessa tai muussa säädöksessä on niistä määrätty.
10 §
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö
Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu ilman kussakin tapauksessa erikseen etukäteen annettavaa selvitystä saamaan neljän perättäisen viikon aikana vapautusta työstään työsuojeluvaltuutetulle kuuluvien tehtävien hoitamista varten tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL, syyskuu 1972) perustuvan liitteenä olevan toimialaluokituksen sekä työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijäin lukumäärän perusteella määräytyvän ajan, jolloin hänen on ensisijaisesti hoidettava valtuutetun tehtävät. Jos työsuojeluvaltuutettu edustaa useammilla toimialaluokituksen eri toimialoilla työskenteleviä työntekijöitä, määräytyy hänen ajankäyttönsä kerroin toimialoittain laskettujen kertoimien työntekijämäärillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Mikäli laskelmien lopputuloksessa on tunnin kymmenesosia, on se pyöristettävä lähinnä ylempään täyteen tuntiin. Vapautus on kuitenkin vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.
Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asianomaisen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole välttämätöntä työpaikalla sattuneen poikkeuksellisen tapaturman, kuten esimerkiksi työtapaturman sattumisen vuoksi. Vapautusta annettaessa on otettava huomioon työnjärjestelyyn liittyvät tekijät.
12 §
Ansion menetyksen korvaaminen ja palkkiot työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä
Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetun, työsuojelun yhteisasiamiehen, työsuojeluasiamiehen ja työsuojelutoimikunnan jäsenen sekä sen sihteerin tehtävien hoitamisesta työaikana johtuvan ansionmenetyksen.
KANNE
Kanteen perustelut
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennustoimisto R. Järvinen Oy, Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ja RP-Rakennus Oy ovat menetelleet vastoin työsuojelusopimuksen 5, 10 ja 12 §:n määräyksiä jättäessään maksamatta edellä mainitusta koulutustilaisuudesta johtuneet ansionmenetyksen korvaukset, ja velvoittamaan Rakennustoimisto R. Järvinen Oy:n maksamaan Nurmelle 103 markkaa, Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n Randille 90 markkaa sekä RP-Rakennus Oy:n Vuorelalle 50 markkaa ja Rantaselle 120 markkaa, kaikki erät 16 prosentin korkoineen 5.12.1985 lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut yhtiöiden tuomitsemista työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piirin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Suomen Rakennusteollisuusliitto sekä Rakennustoimisto R. Järvinen Oy, Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ja RPRakennus Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työsuojelusopimuksen 5 §:n mukaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviin, oikeuksiin ja valintaan nähden noudatettiin, mitä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja asetuksessa tai muussa säädöksessä oli niistä määrätty. Asianosaisliittojen kesken ei ollut sovittu työsuojeluvaltuutetun tehtävistä mainituista säädöksistä poikkeavasti. Työsuojelusopimuksen 10 §:ssä määrättiin, kuinka vapautus työsuojeluvaltuutetulle kuuluvien tehtävien hoitamista varten määritettiin, ja 12 §:ssä, kuinka näiden tehtävien hoitamisesta työaikana johtunut ansionmenetys korvattiin. Näissä määräyksissä ei otettu kantaa siihen, mitkä olivat työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä.
Työsuojelun valvontalain 10 §:n 1 momentin mukaan työsuojeluvaltuutettu valittiin edustamaan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Työsuojelun valvonta-asetuksen 23 §:ssä lueteltiin tyhjentävästi työsuojeluvaltuutetun tehtävät hänen edustaessaan työpaikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Asetuksen kohdasta kävi selvästi ilmi työsuojeluvaltuutetun tehtävien työpaikkakohtaisuus. Työsuojelua koskeva yhteistoiminta tapahtui työpaikalla, joksi työsuojelusopimuksen 2 §:ssä oli talonrakennusalalla määritelty sellainen toiminnallinen kokonaisuus, joka käsitti vastaavan työnjohtajan valvontapiiriin sisältyvät toiminnat. Käytännössä tämä tarkoitti rakennustyömaata.
Rakentaja-lehdessä olleiden sisällöltään vaihtelevien kokouskutsujen vuoksi Suomen Rakennusteollisuusliitto oli lähettänyt työntekijäliitolle 13.2.1985 päivätyn kirjeen työsuojeluvaltuutettujen osallistumisesta työpaikan ulkopuolella järjestettäviin tilaisuuksiin.
Mikäli katsottaisiin, että työsuojeluvaltuutetulla olisi oikeus säännöllisen vapaansa puitteissa osallistua työntekijäliiton tai sen organisaatioiden yksin järjestämiin tilaisuuksiin vain sillä perusteella, että niissä ilmoitettiin käsiteltävän työsuojeluasioita, työnantaja menettäisi tarkastusmahdollisuuden tilaisuuksien sisällön suhteen.
Koulutussopimuksen tarkoittamien SAK/STK -koulutustyöryhmässä hyväksyttyjen kurssien ohjelma oli työryhmässä esillä ja keskustelun kohteena samoin kuin se, että näille kursseille voivat myös työnantajan edustajat osallistua.
Mikäli säännöllinen vapautusaika ei riittänyt työsuojeluvaltuutetun käytettyä sitä esimerkiksi Rakennustyöläisten Liiton järjestämään tilaisuuteen osallistumiseen, niin oliko hänellä oikeus saada työsuojelusopimuksen 10 §:ssä mainittua lisävapautusta. Tällainen kysymyksenasettelu paljasti Rakennustyöläisten Liiton pyrkivän kanteella selvästi laajentamaan työsuojeluvaltuutetun oikeutta työstä vapautukseen.
Sillä seikalla, että kanteen tarkoittamassa tilaisuudessa puhumassa oli ollut Suomen Rakennusteollisuusliiton asiamies, ei ollut vaikutusta asian ratkaisun kannalta. Tilaisuus oli ollut yksin Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestön järjestämä eikä siitä ollut sovittu työnantajien taikka työnantajayhdistyksen kanssa. Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestön järjestämien muiden vastaavanlaisten koulutustilaisuuksien osalta tilaisuuksiin osallistuneiden työsuojeluvaltuutettujen palkkaa ei ollut aina maksettu. Käytännössä jotkut työnantajat olivat suostuneet palkan maksamiseen, mutta ehdoton enemmistö työnantajista oli kuitenkin noudattanut Suomen Rakennusteollisuusliiton ohjetta olla korvaamatta tällaiseen tilaisuuteen osallistuvan työsuojeluvaltuutetun ansionmenetystä.
Kanteessa tarkoitetuille työsuojeluvaltuutetuille oli kullekin ilmoitettu ennen työmaalta poistumista, että työnantaja ei tulisi korvaamaan koulutustilaisuuteen osallistumisen ajalta syntyvää ansionmenetystä. Yksikään työnantajista ei ollut kieltänyt työsuojeluvaltuutetun työmaalta poistumista. Korvausvaatimukset olivat määriltään oikeat.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Rakennusteollisuusliitto, Rakennustoimisto R. Järvinen Oy, Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ja RPRakennus Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut korvaukselle korkoa 16 prosenttia tuomion antopäivästä lukien.
KUULTAVA
Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piiri on ollut jutussa kuultavana.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Rakennustoimisto R. Järvinen Oy:n työsuojeluvaltuutettu Eino Nurmi, Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n työsuojeluvaltuutettu Matti Rand sekä RP-Rakennus Oy:n työsuojeluvaltuutetut Viljo Vuorela ja Tauno Rantanen ovat 21.11.1985 ilmoittaneet työnantajalle poistuvansa työaikana työpaikalta ja menevänsä Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö r.y:n työsuojelujaoston järjestämään työsuojeluvaltuutetun oikeuksia koskevaan rakennusalan työsuojelukoulutustilaisuuteen. Työsuojeluvaltuutetut ovat kantajaliiton mukaan olleet työsuojelusopimuksen 10 §:n tarkoittamalla valtuutetun vapaalla. Tilaisuuteen on kulunut työaikaa kaksi tuntia. Työnantajat ovat kuitenkin kieltäytyneet maksamasta työsuojeluvaltuutettujen työsuojelusopimuksen perusteella vaatimaa kahden tunnin ansionmenetyskorvausta.
Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestön toimitsija on todistajana kuultuna kertonut, että työsuojeluvaltuutettujen paikallisten koulutustilaisuuksien järjestäminen on Turun alueella alkanut vuonna 1984. Niissä on käsitelty ainoastaan työsuojelukysymyksiä. Ansionmenetyskorvauksen maksamiskäytäntö ei ole kuitenkaan ollut siten yhtenäinen, että siitä olisi muodostanut vakiintunutta käytäntöä.
Kun tulkintakysymys on ollut varsin epäselvä ja yhtiöt ovat noudattaneet Suomen Rakennusteollisuusliiton kiertokirjeessä annettuja ohjeita, työtuomioistuin katsoo, etteivät yhtiöt ole tietensä rikkoneet työehtosopimusta eivätkä Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Lounais-Suomen piiri ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Rakennustoimisto R. Järvinen Oy, Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ja RPRakennus Oy ovat menetelleet työsuojelusopimuksen vastaisesti jättäessään korvaamatta kanteessa tarkoitettujen työsuojeluvaltuutettujen 21.11.1985 järjestetystä koulutustilaisuudesta johtuvat ansionmenetykset, sekä velvoittaa Rakennustoimisto R. Järvinen Oy:n maksamaan Nurmelle 103 markkaa, Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n maksamaan Randille 90 markkaa ja RP-Rakennus Oy:n maksamaan Vuorelalle 50 markkaa ja Rantaselle 120 markkaa kaikki määrät 16 prosentin korkoineen 5.12.1985 lukien.
Kanne hylätään enemmälti.
Jutun laadun vuoksi Rakennustyöläisten Liitto saa kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Tiitola, Kuivanen ja Vertanen.
Tuomio oli yksimielinen.