Labor court dismisses claim that employer's delay in termination was invalid due to employee's own termination attempt.

Koska työnantajalla ei ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaan tai muullakaan perusteella velvollisuutta hyväksyä työntekijän tekemän työsuhteen purkamisen peruuttamista, työsuhteen oli katsottava päättyneen työntekijän itse suorittaman purkamisen johdosta. Vahingonkorvauskanne hylätty.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Otto Wuorio Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.5.1986 solmitussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

I. Yleiset määräykset

II. Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 § Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken toukokuun 30 päivänä 1986 solmittua sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla.

IV. Palkkaus

27 §

Palkanmaksu

1. Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai taikka jos silloin on pyhä edellisenä arkipäivänä (palkanmaksupäivä). Palkan laskemista varten saadaan jättää sisään 5 päivän palkka (laskenta-aika).

3. Palkanmaksu on julkinen ja tapahtuu työpaikalla viimeistään 15 minuutin kuluessa työvuoron päättymisestä. Urakkatyökunnan etumiehelle maksetaan kuitenkin työkunnalle tuleva palkka jo työvuoron aikana.

5. Työntekijän niin halutessa työnantaja toimittaa lopputilin työntekijälle postitse taikka työntekijän määräämään pankkiin hänen tililleen. Samoin voidaan menetellä myös lomautuksen sattuessa.

6. Muistutukset maksettua palkkaa vastaan on tehtävä palkkapussien sisältämään rahamäärään nähden palkanmaksutilaisuudessa ja laskettuun palkkamäärään nähden viikon kuluessa.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain (320/70) 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

2. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Työnantajan velvoite järjestää työtä arvioidaan tämän sopimuksen 30 §:n mukaisesti.

3. Irtisanomisen perusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

8 §

Irtisanomisajan laiminlyönti

1. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

III IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

18 §

Irtisanomismenettely ja korvaus

1. Sen ohella mitä tämän sopimuksen I luvussa on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos määräys- a) työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten ten työsopimuslain (320/70) mukaisiin purkamispesovel- rusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden tami- perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi nen ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

24 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

1. Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 §:ssä määriteltyjen työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

25 §

Korvauksen määrä

1. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen (3) ja enintään 20 kuukauden palkka.

2. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

26 §

Työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen

1. Työntekijän vaatimuksesta tai ennen irtisanomisajan päättymistä esitetystä työnantajan vaatimuksesta on neuvotteluissa tai työtuomioistuimessa harkittava, ovatko asiassa ilmenneet olosuhteet sellaiset, että edellytykset ovat olemassa työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle.

2. Edellä tämän pykälän 1 momentissa mainittuja edellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä huomiota, paitsi asiassa ilmenneisiin olosuhteisiin kokonaisuudessaan, erityisesti irtisanomisen syihin, työnantajan toiminnan laajuuteen ja työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrään sekä irtisanotun työntekijän haluun ja tosiasiallisiin mahdollisuuksiin palata entiseen työhönsä sekä hänen muihin olosuhteisiinsa.

27 §

Korvaus työsuhteen jatkuessa

1. Jos neuvotteluissa todetaan tai työtuomioistuin katsoo, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle ovat olemassa, voidaan määrätä, että työnantajan on maksettava joko tämän sopimuksen 25 §:n mukainen korvaus tai, mikäli työnantaja antaa työsuhteen jatkua, vaihtoehtoinen korvaus.

2. Tällainen määräys voidaan antaa myös työsuhteen jo päätyttyä sen varalta, että työnantaja neuvotteluissa tai tuomiossa asetetun määräajan kuluessa tarjoaa työntekijälle joko irtisanotun työsopimuksen edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä.

3. Vaihtoehtoisen korvauksen suuruus voidaan määrätä tämän sopimuksen 25 §:n 1 momentissa määrätystä vähimmäiskorvauksen määrästä riippumatta taikka, jos vahinkoa ei ole syntynyt, määrätä, ettei korvausta ole lainkaan suoritettava.

4. Jos tässä pykälässä tarkoitettua tuomiota täytäntöönpantaessa syntyy erimielisyyttä siitä, kumpi tuomiossa määrätyistä korvauksista on maksettava, työnantaja- tai työntekijäliiton on saatettava asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa luottamusmiessopimuksessa määrätään muun muassa seuraavaa:

5 §

7. Mikäli pääluottamusmiehen työsuhde puretaan työsopimuslain 43 §:n nojalla ja pääluottamusmies riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava pääluottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

(Kohta lisätty 30.5.1986 työehtosopimusratkaisulla.)

KANNE

Kanteen perustelut

Asiasta oli käyty tuloksettomat neuvottelut piiritasolla ja liittojen välillä.

Edellä sanotuilla perusteilla työsuhteen päättämistä seurauksineen oli arvioitava työnantajapuolen toimeenpanemana purkamisena. Kun perustetta purkamiseen tai irtisanomiseenkaan ei ollut ollut, Sistosella oli oikeus saada luottamusmiesopimuksen 5 §:n edellyttämä 1 kuukauden palkka ja lisäksi korvaus kahden viikon irtisanomisajalta sekä irtisanomissuojasopimuksen 25 §:n mukainen korvaus. Sistonen oli ollut työttömänä tammikuun ajan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Otto Wuorio Oy, joiden lausumaan jutussa kuultu Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri osaltaan on yhtynyt, ovat lausuneet, että kantajakin myönsi Markku Sistosen itse purkaneen työsopimuksensa. Työnantajalla ei ollut ollut minkäänlaista velvollisuutta hyväksyä purun peruutusta. Purkaminen oli näin ollen pysynyt voimassa. Työoikeudessa vallitsevan yksimielisen kannan mukaan yksipuolista oikeustointa kuten työsopimuksen irtisanomista taikka purkamista ei voitu ilman nimenomaista säännöstä yksipuolisesti peruuttaa sen jälkeen, kun oikeustoimi oli tullut toisen sopimusosapuolen tietoon.

Se, että työnantajapuolen suorittamia sopimuksen purkuja käytännössä peruttiin, johtui siitä, että toinen sopimusosapuoli sen hyväksyi. Työnantajan oma asia oli, miksi hän ei halunnut hyväksyä työntekijän suorittaman työsopimuksen purkamisen peruutusta, eikä näillä syillä ollut oikeudellista merkitystä. Tapahtumatiedot eivät tässä asiassa viitanneet sellaisiin olosuhteisiin, että niistä tietoisen olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota purkamiseen. Korostettava oli, että Sistonen oli pääluottamusmies, jonka työoikeuden tuntemuksen olisi tullut olla tavanomaista syvällisempi ja jonka erityisesti olisi tullut ymmärtää työsopimuksen toisena osapuolena suorittamiensa toimenpiteitten merkitys.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kirvesmies Markku Sistonen on ollut Otto Wuorio Oy:n palveluksessa 8.10.1985 alkaen ja toiminut marraskuusta 1985 työsuhteensa päättymiseen saakka yhtiön Helsingissä Kaisaniemenkatu 1:ssä toimineen rakennustyömaan pääluottamusmiehenä.

Sistoselle ajalta 15. - 21.12.1986 maksetusta tilistä on vähennetty yhden päivän palkka sillä perusteella, että hän työnantajan käsityksen mukaan oli ollut poissa työstä 12.12.1986. Havaittuaan 31.12.1986 yhden päivän palkan vähentämisen tilistään Sistonen on samana päivänä tiedustellut työmaatoimistossa olleilta työnantajan edustajilta vähentämisen syytä. Työmaan vastaava mestari on silloin kehottanut Sistosta ja hänen esimiehenään ollutta työnjohtajaa uuden vuoden pyhien jälkeen selvittämään asian.

Sistonen on keskiviikkona 7.1.1987 aloittanut työnsä työmaalla tavalliseen tapaan kello 7. Saavuttuaan työmaalle noin kello 7.30 työnjohtaja on kutsunut Sistosen toimistoon noin kello 8 ja ilmoittanut työnantajan pitävän kiinni Sistosen edellisenä päivänä suorittamasta työsuhteen purusta. Sistonen on ilmoittanut peruuttavansa suorittamansa purun ja haluavansa jatkaa työsuhdettaan, mutta työnjohtaja ei ole tähän suostunut. Sistoselle on samana päivänä maksettu lopputili, joka on sisältänyt kahden tunnin palkan tammikuun 7 päivältä 1987.

Kantajapuolen mukaan työnantaja oli omalla sopimuksenvastaisella menettelyllään eli palkanmaksun aiheettomalla viivyttämisellä kärjistänyt tilanteen sellaiseen pisteeseen, että Sistonen oli provosoituna purkanut työsuhteen. Ottaen huomioon työnantajan oman menettelyn ja sen, että Sistonen oli välittömästi seuranneena aamuna jatkanut työntekoaan sekä muutoinkin ilmaissut haluavansa jatkaa työsuhdetta ennen kuin työnantaja oli ryhtynyt työsuhteen päättämistoimiin, Sistosen suorittaman työsuhteen purkamisen oli katsottava tulleen tehokkaasti peruutetuksi siten, että työsuhteen päättämisen syynä oli pidettävä työnantajan suorittamaa purkamista.

Vastaajapuolen mukaan taas työnantajalla ei ollut velvollisuutta hyväksyä peruutusta. Koska peruutusta ei ollut hyväksytty, purkaminen oli pysynyt voimassa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään

Asian laadun vuoksi Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Otto Wuorio Oy saavat kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, H. Rautiainen, Kuivanen ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.