Labor court dismissed union claim that mixed pay system constituted piecework under collective agreement.

Työntekijöiden palkka muodostui kiinteästä aikapalkasta ja työmäärän mukaan määräytyvästä lisästä. Koska työehtosopimuksen mukaan työnantajalla oli oikeus valita sovellettava palkkausjärjestelmä, ei työntekijöiden työ perustunut osaurakkatyöhön, vaikka työ täytti kahtena päivänä viikossa urakkatyön edellytykset.

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaaja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y. Kuultava Oy Lars Krogius Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 5.6.1984 allekirjoitetussa huolintaalan varastoterminaalityöntekijöiden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

11 §

Palkkaperusteet

1. Terminaalityöntekijäin palkka määräytyy kuukausipalkkana.

12 §

Urakkapalkat

1. Mikäli urakkatyötä teetetään, on urakkatyötä tekevälle työntekijälle maksettavan urakkapalkan hinnoittelussa huomioitava jäljempänä kohdista 2, 3, 4, 5 ja 6 ilmenevät hinnoittelusäännöt.

3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia työntekijän ansio nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä tulee palkan liikkuvan osan kasvaa vähintään samassa suhteessa.

4. Mikäli tehdään satunnaisia suorituspalkkatöitä, sovitaan hinnoittelusta ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kanssa. Hinta voidaan sopia tilapäisesti milloin kysymyksessä on aikaisemmin hinnoittelematon työ tai jäljempänä 6. kohdassa mainitusta syystä tapahtuva uusi hinnoittelu.

5. Urakka- ja sekaurakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

7. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää töissä, joissa se työn laatu huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Palkkiotyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

Asianosaisliittojen välillä 27.5.1986 allekirjoitetussa saman alan työehtosopimuksessa ovat edellä mainitut määräykset pysyneet muuttumattomina.

KANNE

Kanteen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunut, että Oy Lars Krogius Ab:n Helsingin terminaalissa oli ennen keväällä 1984 solmitun huolinta-alan varastoterminaalityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen voimaantuloa terminaalityöntekijöiden palkat laskettu siten, että osa palkasta oli ollut kiinteää ja osa oli perustunut käsiteltyihin tavaramääriin. Tällöin lopullinen ansio oli määräytynyt sen perusteella, paljonko työpäivän aikana tavaraa oli käsitelty.

Yhtiö oli yksipuolisesti määrännyt 1.6.1984 lähtien noudatettavaksi palkkausjärjestelmää, jonka mukaan työntekijälle maksettiin kuukausipalkkaa. Se suoritettiin pankkiin kaksi kertaa kuukaudessa. Tonni- ynnä muut lisät suoritettiin jälkikäteen seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja oli ilmoittanut pohjapalkkoja korotettavan 140 markalla kuitenkin siten, että palkkataulukoiden ikälisäerot toteutuivat markkamääräisinä. Määräyksellään työnantaja oli poistanut käytössä olleen pilkutuslisän 170 markkaa kuukaudessa ilmoittaen lisän sisältyvän pohjapalkkaan. Käsitellystä tonnista maksettava yhden markan lisäansio, tonnilisä, säilyi palkkausjärjestelmässä. Työnantajan mukaan pohjapalkat määriteltiin niin, että kokonaisansiotaso vastasi vähintään taulukkopalkkoja.

Työntekijöiden mielestä työnantajan ilmoittama palkkausjärjestelmä ei ollut työehtosopimuksen mukainen. Syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu työpaikalla. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan kiinteä palkka oli pohjapalkka, jonka lisäksi työnantajan oli maksettava erillislisiä, kuten esimerkiksi tonnirahaa. Työnantajapuoli oli pitänyt riittävänä, että maksettu pohjapalkka tonnirahoineen täytti työehtosopimuksen edellyttämän tason eli taulukkopalkkatason.

Liittotasolla neuvoteltaessa erimielisyys oli koskenut työehtosopimuksen 12 §:n 3 kohdan ja 12 §:n 7 kohdan tulkintaa. Työntekijäpuolen mukaan kyseessä oli osa- eli sekaurakkatyö. Työnantajapuoli oli katsonut kyseessä olevan palkkiopalkkausjärjestelmä, jossa ohjetuntipalkka oli taattu. Työnantaja oli mielestään täyttänyt työehtosopimuksen mukaiset velvoitteet, koska käytännössä työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkkataso toteutui.

Urakkapalkka ja palkkiopalkka olivat niin sanottuja suorituspalkkoja, joiden suuruus oli suoraan riippuvainen työsaavutuksen määrästä. Urakkapalkat perustuivat joko suoriin urakoihin tai osaurakoihin. Suoraa urakkaa käytettäessä olivat työtulos ja työntekijän palkka suoraan verrannollisia hänen työmääräänsä. Osaurakkaan kuuluivat kiinteä aikapalkka ja urakkaosa.

Palkkiopalkkausjärjestelmässä palkka ei määräytynyt työmäärän vaan työtuloksen perusteella. Työtulokseen vaikuttivat työntekijän tekemän työmäärän lisäksi monet muut tekijät, kuten työntekijän huolellisuus, asiakaspalvelukyky, käytettävien koneiden toiminta tai muut sellaiset tekijät, joiden vaikutus oli riippumaton työmäärästä.

Palkkiopalkkausjärjestelmässä työtuloksen mittana saattoi olla tehdyn työn määrä, jolloin palkka oli niin sanottu määräpalkkio ja palkka maksettiin esimerkiksi valmistuneiden tuotteiden määrän perusteella.

Oy Lars Krogius Ab maksoi työntekijöilleen työehtosopimuksen alittavaa peruspalkkaa sekä peruspalkan lisäksi muun muassa tonnilisää. Tonnilisä muodostui työntekijäryhmän yhteisesti siirtämän tavaramäärän perusteella. Jos tavaraa tiettynä päivänä siirrettiin esimerkiksi 70 tonnia, maksettiin kullekin työntekijälle siltä päivältä 70 markkaa tonnilisänä. Siirretyn tavaramäärän paljous oli suoraan verrannollinen työntekijöiden työmäärään, jonka perusteella heidän lopullinen ansionsa määräytyi. Työ oli luonteeltaan osaurakkatyötä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Lars Krogius Ab:n Helsingin terminaalissa tonnilisän piirissä työskentelevien viiden työntekijän osittain kiinteään pohjapalkkaan ja osittain käsiteltyyn tavaramäärään perustuva palkkausjärjestelmä perustui osaurakkatyöhön.

VASTINE

Vastineen perustelut

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on lausunut, ettei työnantaja ollut yksipuolisesti ottanut käyttöön palkkausjärjestelmää, jossa 1.6.1984 alkaen olisi poistettu muun muassa pilkutuslisä. Työntekijöiden kokonaispalkat olivat tonnilisän ansiosta nousseet taulukkopalkkojen yläpuolelle.

Erimielisyyden aiheuttaneet työehtosopimuksen määräykset urakkatyön hinnoittelusta oli otettu työehtosopimukseen kevään 1984 neuvotteluissa. Näissä neuvotteluissa oli sovittu, että uusilla säännöksillä ei muutettaisi yrityksissä tuolloin voimassa olleita järjestelmiä, mikäli taulukkopalkat täyttyivät. Työehtosopimuksen osaksi tullut määräys oli työnantajapuolen alkuperäisen esityksen mukainen. Työehtosopimusneuvotteluissa tehtyjen muistiinpanojen mukaan työntekijäliitto oli 15.5.1984 hyväksynyt työnantajaliiton esittämän urakkapalkkoja koskevan tekstin ja sen tarkoituksen. Tämän ajankohdan jälkeen ei urakkapalkoista muistiinpanojen mukaan ollut neuvoteltu. Työnantajaliiton asiamiehet olivat selvittäneet tekstin tarkoituksen ainakin työntekijäliiton pääneuvottelijalle. Työnantajapuoli oli asettanut työehtosopimuksen tekemiselle ehdon, ettei voimassa olevia järjestelmiä muutettaisi.

Osoituksena siitä, että nimenomaan tällaista menettelytapaa oli tarkoitettu, oli se, että myös muissa yrityksissä oli järjestelmiä, joissa tonnilisän maksaminen ei merkinnyt automaattisesti työnantajalle velvollisuutta maksaa 30 prosenttia ohjetuntipalkkaa suurempaa palkkaa.

Kanteen mukaan palkkiopalkkausjärjestelmässä työtuloksen mittana voi olla myös tehdyn työn määrä, jolloin palkka oli niin sanottu määräpalkkio ja maksettiin valmistuneiden tuotteiden määrän perusteella. Tämä soveltui nyt kysymyksessä olevaan tapaukseen, koska tonnilisä oli määritelty valmistuneiden tuotteiden perusteella. Työehtosopimuksen 12 §:n 3 kohdan mukaan ehtona korkeammalle ohjetuntipalkalle oli muun muassa se, että työsuorituksen tai työtehon tuli vastata normaalia urakkatyövauhtia.

Tällaista normaalia urakkatyövauhtia edellyttävää työmäärää ei tavaran tavallisesta kierrosta johtuen ollut varastoterminaaleissa yleensä kuin kahtena päivänä viikossa. Samanlainen tilanne oli ollut Oy Lars Krogius Ab:n Helsingin terminaalissa. Urakkatyön tunnusmerkkejä oli, että urakkatyön tekemisestä, teettämisestä, tavoitteista ja hinnoittelusta sovittiin. Riidan kohteena olevassa tapauksessa ei koskaan ollut tehty nimenomaista sopimusta siitä, että työtä tehtäisiin urakalla. Kysymyksessä oli työnantajan yksipuolisesti määrittelemän lisän maksaminen palkkauksen osana.

Oy Lars Krogius Ab oli menetellyt voimassa olevan työehtosopimuksen ja sen tarkoituksen mukaisesti määritellessään tonnilisän palkkiopalkkausjärjestelmäksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on vaatinut ensisijaisesti kanteen hylkäämistä ja toissijaisesti työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei Oy Lars Krogius Ab:n Helsingin terminaalissa kanteessa tarkoitetuilla työntekijöillä voida teettää osaurakkaa kuin enintään kahtena päivänä viikossa eli maanantaina ja tiistaina.

KANTAJAN VASTASELITYS

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vielä lausunut, että erään tonnilisän piiriin kuuluvan työntekijän osalta tonnilisä oli 19,53 prosenttia kokonaispalkasta. Työehtosopimuksen 12 §:n 3 kohdan tarkoittama palkan kiinteä osuus oli 80,47 prosenttia ja osaurakan osuus mainitut 19,53 prosenttia. Työehtosopimuksen mukaan työntekijän palkan olisi pitänyt kuitenkin olla 30 prosenttia yli taulukkopalkan eli 4 921,80 markkaa sen ollessa vain 4 558 markkaa.

Terminaalissa oli viisi työntekijää, joille maksettiin tonnilisää. Neljällä muulla terminaalin työntekijällä oli kiinteä työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka. Terminaalissa oli lisäksi eräitä muita työntekijöitä, joille maksettiin kiinteän työehtosopimuksen mukaisen palkan lisäksi perjantaina kello 16:n jälkeisiltä työtunneilta tiettyjä lisiä.

Keväällä 1984 oli tehty ensimmäinen huolinta-alan varastoterminaaleja koskeva työehtosopimus, jossa määriteltiin muun ohessa urakkatyöstä maksettava korvaus. Neuvottelut olivat koskeneet kahta eri työehtosopimusta eli 28.2.1983 päättyneen terminaalityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen uudistamista ja tämän työehtosopimuksen pohjalta uuden huolinta-alan varastoterminaalityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen tekemistä. Näissä työehtosopimuksissa olivat määräykset urakka- ja osaurakkatyöstä sekä palkkiopalkkausjärjestelmästä työehtosopimusten asianomaisen pykälän 1 kohtia lukuun ottamatta samanlaiset. Terminaalityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen osalta ei muutosta tältä osin aikaisemmin voimassa olleeseen sopimukseen ollut tapahtunut. Urakkatyön, osaurakkatyön ja palkkiopalkkausjärjestelmän määrittelyyn ei neuvotteluissa ollut puututtu.

Neuvotteluiden aikana työnantajaliiton asiamiehet eivät olleet lausuneet mitään siitä, mitä urakalla, osaurakalla tai palkkiopalkkausjärjestelmällä tarkoitettiin. Asia oli jäänyt tältä osin yleisten määritelmien varaan. Missään vaiheessa ei ollut sovittu, ettei voimassa oleviin järjestelmiin kajottaisi. Neuvotteluissa oli kyllä ollut esillä se, ettei voimassa olleita palkanmaksujärjestelmiä tarvinnut uuden työehtosopimuksen solmimisen vuoksi muuttaa. Tällä oli tarkoitettu, että jos osaurakkatyötä tehtiin, ei palkkajärjestelmää tarvinnut muuttaa, jos palkat olivat 30 prosenttia suuremmat kuin taulukkopalkat tai muussa tapauksessa vähintään taulukon mukaisia.

Kantajaliiton tietämän mukaan oli muissa terminaaleissa, joissa maksettiin tonnilisää, työntekijöiden kiinteä palkka vähintään taulukon mukainen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Oy Lars Krogius Ab ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVA

Oy Lars Krogius Ab on ollut asiassa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Lars Krogius Ab:n Helsingin varastoterminaalin kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden palkkaus on muodostunut ennen 5.6.1984 allekirjoitettua työehtosopimusta työntekijäkohtaisesta peruspalkasta, käsiteltyyn tavaramäärään perustuvasta niin sanotusta tonnilisästä ja 170 markan suuruisesta niin sanotusta pilkutuslisästä. Tonnilisä on laskettu 6 markan suuruisena korvauksena käsitellyn tavaran tonnimäärästä. Tonnilisän kokonaismäärä on jaettu työntekijöiden kesken pääluvun mukaan. Palkkauksessa on työehtosopimuksen voimaan tultua siirrytty palkkausjärjestelmään, jossa pilkutuslisä on sisällytetty pohjapalkkaan ja tonnilisän määräytymisperuste on säilytetty entisellään. Kuukausipalkka ja jälkikäteen seuraavan palkanmaksukauden yhteydessä suoritettu tonnilisä ovat yhdessä vastanneet vähintään työehtosopimuksen määräämää ohjepalkkaa.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, perustuuko viiden tonnilisään oikeutetun työntekijän palkkaus työehtosopimuksen 12 §:n 3 kohdassa mainittuun osaurakkatyöhön vai saman pykälän 7 kohdassa mainittuun palkkiopalkkatyöhön. Urakkatyön hinnoittelumääräyksen mukaan työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 30 prosenttia ohjetuntipalkkaa korkeammaksi, kun taas palkkiotyötä tehtäessä ohjetuntipalkka on taattu. Kesäkuun 5 päivänä 1984 allekirjoitettu työehtosopimus on ollut alalla ensimmäinen. Työntekijäpuolen tavoitteena siitä neuvoteltaessa on ollut aikaansaada huolinta-alan työntekijöille sopimus, joka myös palkkamääräysten osalta eroaisi mahdollisimman vähän samaan aikaan neuvottelujen kohteena olleen terminaalityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksistä. Terminaalityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksien mukaan työn ollessa sen laatuista, että urakkatyötä voidaan tehdä, työntekijöille on varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

Työnantajapuolelta esitetyn selvityksen mukaan edellytyksenä uuden huolinta-alan varastoterminaalityöntekijöitä koskevan, myös vähimmäispalkat määrittelevän työehtosopimuksen solmimiselle on ollut, ettei vähimmäispalkkojen määrityksellä muuteta voimassaolleita palkkausjärjestelmiä, mikäli ansiot entisiä palkkausjärjestelmiä käyttäen olisivat työehtosopimuksen mukaiset. Tämän vuoksi huolinta-alan varastoterminaalityöntekijöiden työehtosopimuksen 12 §:n 1 kohdan sanamuoto on muotoiltu siten, ettei se aseta työnantajalle samanlaista urakkapakkoa kuin terminaalityöntekijöiden työehtosopimuksen vastaava määräys. Urakan teettäminen on huolinta-alan varastoterminaalityöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa jätetty työnantajan ratkaisuvaltaan kuuluvaksi siten, että työnantajalla on mahdollisuus mutta ei velvollisuutta teettää urakkatyötä.

Alalla noudatettu käytäntö on sisältänyt erilaisia palkkausjärjestelmiä, jotka työnantajapuolen mukaan eivät ole olleet urakkaperusteisia vaan ovat perustuneet palkkiopalkkaan siten, että ainoastaan työehtosopimuksen ohjepalkka on ollut taattu. Työntekijäpuolen mukaan kaikissa palkkausjärjestelmissä on peruspalkkana ollut työehtosopimuksen mukainen palkka ja sen lisäksi on tullut keskimäärin noin 30 prosentin suoriteperusteinen osa. Vakiintunutta käytäntöä urakkamääräyksen soveltamisesta ei ole muodostunut.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laadun vuoksi LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Oy Lars Krogius Ab saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Peltola, Äimälä, Loukola, Kuivanen ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.