Union fined for failing to stop strike targeting employer's management rights under collective agreement.

Tehtaan työntekijät olivat olleet lakossa saadakseen työnantajan luopumaan joidenkin työntekijöiden siirtämisestä työskentelemään toiseen työpisteeseen. Lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi. Työntekijäliiton toimenpiteitä ei työtaistelujen kestoaikaan ja niiden laajuuteen nähden voitu pitää riittävän tehokkaina liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Rautaruukin työntekijäin ammattiosasto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946.

4 §

Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

______

Työehtosopimuksen liitteenä olevassa yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

KANNE

Kanteen perustelut.

Yhtiön rautatehtaalla järjestetyt työtaistelutoimet olivat kohdistuneet erityisesti voimassa olevan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen työnantajan työnjohtooikeutta koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan esittämistään korjaamoosaston henkilöjärjestelyistä.

Työnantaja oli työntekijäpuolen kanssa käymissään neuvotteluissa esittänyt, että taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuen korjaamolta siirrettäisiin 10 työntekijää uusiin tehtäviin. Työtaisteluihin oli ryhdytty, koska työnantaja ei ollut voinut hyväksyä henkilöstöjärjestelyjä työntekijäpuolen esittämällä tavalla. Vaatimuksia oli työnantajalle esittänyt muun muassa pääluottamusmies. Työtaisteluihin 15.12.1986 olivat osallistuneet muiden muassa ammattiosaston toimikunnan jäsen ja osaston kolme luottamusmiestä. Ammattiosasto oli omalta osaltaan edesauttanut tilanteen kärjistymistä työpaikalla, eikä se ollut ryhtynyt työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaisteluiden estämiseksi ja niiden lopettamiseksi.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen työnantajaliitto oli ollut lukuisia kertoja yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut siltä toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat olleet teholtaan riittämättömiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Metallityöväen Liiton ja Rautaruukin työntekijäin ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon. Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa tarkoitettujen työnseisausten ajankohdat pitivät paikkansa. Kaikki toimet olivat kuitenkin lopetettu 18.12.1986, jolloin kello 15 alkaen työrauha oli palautettu tuotantolaitokseen. Työtaistelutoimenpiteistä ei ollut aiheutunut useiden satojen tuhansien markkojen vahinkoja, kuten oli kanteessa väitetty. Työnseisausten ajalta työnantaja oli säästynyt maksamasta arviolta 600 000- 700 000 markkaa palkkoja sivukustannuksineen.

Tapahtuneiden työnseisausten taustalla oli yhtiön rautatehtaan keskuskorjaamolla syntynyt erimielisyys, joka oli koskenut 10 henkilön siirtämistä käyttöosastojen kunnossapitoryhmiin ja keskuskorjaamon työvuorojärjestelmän muuttamista. Työnantaja oli pyrkinyt toteuttamaan muutokset yksipuolisesti tutkimatta muita vaihtoehtoja, joita jo aiemmin oli työntekijäpuolelta esitetty.

Ristiriitaa oli olennaisesti kärjistänyt työnantajan menettely työntekijäsiirrosta päättäessään. Kun työnantaja ei väittämänsä mukaan ollut löytänyt vapaaehtoisia siirtyjiä keskuskorjaamolta käyttöosastojen kunnossapitoryhmiin, siirtomääräystä ei ollut kohdistettu tasapuolisin perustein työntekijöihin. Keskuskorjaamon asennusjaokselta siirrettäviksi nimetyistä viidestä henkilöstä ainakin kolme oli ollut ammattiyhdistysliikkeessä aktiivisesti toimivia työntekijöitä, joiden valinnalle siirrettävien ryhmään ei ollut hyväksyttäviä perusteita.

Työnantajaliitosta tulleiden ilmoitusten johdosta oli työntekijäliitto välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Lisäksi liiton toimitsijat olivat olleet lukuisia kertoja yhteydessä työpaikalle varmistaakseen työrauhan säilymistä ja pyrkiäkseen kiistakysymysten ratkaisemiseen. Lakot olikin saatu loppumaan kohtuullisessa ajassa.

Tilanteen tultua joulukuun puolivälissä pahemmaksi työntekijäliitto oli 17.12.1986 lähettänyt pääluottamusmiehelle telex-sanoman. Palkkasihteeri oli sopinut työnantajaliiton asiamiehen kanssa, että he menisivät selvittämään tilannetta paikan päälle heti, kun työt saataisiin jatkumaan. Neuvotteluratkaisuun oli päästy 19.12.1986. Työntekijäliiton toimenpiteet olivat siis johtaneet työrauhan palautumiseen eivätkä ne siten olleet olleet teholtaan riittämättömiä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että työtaistelut olivat päättyneet konekorjaamolla 18.12.1986 kello 15. Kanteessa mainittujen ammattiosaston edustajien lisäksi työtaisteluihin oli osallistunut 16.12.1986 kaksi luottamusmiesta kuuden tunnin ajan sekä 17. - 18.12.1986 kahdeksan tunnin ajan. Lakkoon 18.12.1986 oli osallistunut lisäksi yksi luottamusmies tunnin ajan. Työtaisteluissa menetettyjen työtuntien ajalta työntekijöiden ansionmenetys oli ollut yhteensä 440 000 markkaa. Samalta ajalta yhtiölle oli lakoista aiheutunut 590 000 markan menetys.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on asiassa toimitetussa esivalmistelussa ilmoittanut, että konekorjaamon lakot olivat päättyneet 11. ja 12.12.1986 vasta kello 22. Rakennuskunnossapito-osaston lakko oli taas alkanut 15.12.1986 jo kello 11. Sitä vastoin masuuniosaston 16.12.1986 tapahtuneeksi väitetystä jarrutuksesta ei ollut asiassa kysymys. Konekorjaamon lakkoihin oli osallistunut 11.12.1986 kahden tunnin ajan luottamusmies, joka oli samalla ollut toimikunnan jäsen, 12.12.1986 kaksi luottamusmiestä neljän tunnin ajan ja 15.12.1986 luottamusmies kahden tunnin ajan sekä kaksi luottamusmiestä kahdeksan tunnin ajan.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Rautaruukin työntekijäin ammattiosasto on yhtynyt osaltaan Metallityöväen Liiton vastineessa esittämään.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rautaruukki Oy:n Raahen rautatehtaan konekorjaamon, masuuniosaston, terässulaton, valssaamon sekä satama- ja rakennuskunnossapito-osaston työntekijät ovat olleet edellä kerrotuin tavoin lakossa 29.10. ja 18.12.1986 välisenä aikana.

Lakkoon on eri vaiheissa osallistunut Rautaruukin työntekijäin ammattiosaston asettamia luottamusmiehiä. Joidenkin luottamusmiesten kohdalla on heidän lakkoon osallistumisensa jäänyt ajankohdiltaan epäselväksi, kun he ovat työpaikalla työhön osallistumatta ilmoittaneet olleensa erimielisyyksiä selvittämässä.

Yhtiö on 15.10.1986 esittänyt työntekijöille, että konekorjaamolta siirrettäisiin tuotanto-osastojen aluekorjaamoiden kunnossapitoryhmiin kymmenen työntekijää ja että korjaamon asennusjaoksen 55 levy- ja hitsaustyöntekijää puolestaan siirrettäisiin kaksivuorotyöstä päivätyöhön. Työntekijöiden puolelta ei ole hyväksytty työnantajan esittämiä henkilöstöjärjestelyjä.

Erimielisyyttä on etenkin aiheutunut aluekorjaamoiden kunnossapitoryhmiin siirrettävien työntekijöiden valitseminen. Vapaaehtoisesti on suostunut siirtymään vain kaksi työntekijää. Työntekijöiden taholta on väitetty, että siirrettävien työntekijöiden ryhmän valikoitumiseen olisi vaikuttanut joidenkin työntekijöiden kohdalla heidän toimintansa ammattiosaston edustajina tai muutoin työntekijöiden etujen valvomisessa. Työnantajan puolelta on ilmoitettu, että siirrettävään ryhmään työntekijät on valittu heidän soveltuvuutensa perusteella.

Työtaisteluilla on pyritty vaikuttamaan työnantajan menettelyyn korjaamon henkilöstöjärjestelyissä. Riippumatta siitä, olisiko töiden järjestely ollut suoritettavissa työntekijöiden esittämät vaihtoehdot paremmin huomioon ottamalla, lakot ovat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa osallistumisesta lakkoon, on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Metallityöväen Liiton toimitsijat ovat olleet puhelimitse useita kertoja yhteydessä luottamusmiehiin saadakseen erimielisyydet työpaikalla ratkaistuiksi ja siten työrauhan palautetuksi. Liitto on 17.12.1986 lähettänyt pääluottamusmiehelle telex-sanoman kehottaen ammattiosastoa ja luottamusmiehiä toimimaan niin, että työt jatkuisivat. Työntekijäliiton palkkasihteeri on työnantajaliiton asiamiehen kanssa työpaikalla neuvotellut 19.12.1986 erimielisyyksistä, jolloin niistä on päästy neuvotteluratkaisuun. Liiton toimenpiteitä ei työtaistelujen kestoaikaan ja niiden laajuuteen nähden voida pitää riittävän tehokkaina liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rautaruukin työntekijäin ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa sekä Metallityöväen Liiton valtontavelvollisuuden laiminlyömisestä 10 000 markkaa.

Rautaruukin työntekijäin ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton on yhteisvastuullisesti korvattava Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Vihma, Airaksinen, Leivo ja Pohja

Tuomio oli yksimielinen.