Union fined for strike over cleaning issues; court notes union liability but reduces penalty due to employer's long-term defects.

Tyytymättöminä tehtaan siivoustasoon ja tarkoituksenaan painostaa työnantajaa palkkaamaan lisää siivoustyöntekijöitä olivat työntekijät ryhtyneet lakkoihin, jotka olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston tai sen edustajien ei ollut selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto vastasi lisäksi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon, jonka määrää harkittaessa otettu huomioon tehtaan siivouksessa pitkään esiintyneet puutteet. (Ään.)

Kantaja Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Vastaaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Kuultava Porin Kemian Työntekijät r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 7.4.1986 allekirjoitetussa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

3 § Yleisten sopimusten noudattaminen

Yleiset sopimukset STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen välisiä sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

Työrauha

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Työnjohto-oikeus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

KANNE

Kanteen perustelut

Porin Kemian Työntekijät r.y:n puheenjohtaja, kuljetusosaston luottamusmies ja yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen olivat työvuorojensa puitteissa edellä mainitun käsittelyosaston luottamusmiehen lisäksi osallistuneet muiden työntekijöiden mukana lakkoihin. Lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohtooikeutta koskeviin määräyksiin.

Työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi tai rajoittamiseksi. Ammattiosasto oli selvästi osoittanut itse olevansa työtaistelussa mukana, koska ammattiosaston työpaikalle asettamia luottamusmiehiä ja ammattiosaston muita edustajia oli osallistunut lakkoon. Ammattiosaston edustajat olivat myös esittäneet työnantajalle vaatimuksia, joita sittemmin oli tuettu lakoilla. Ammattiosasto oli siten selvästi laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet työtaistelutilanteissa.

Kanteessa esitetty vaatimus

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Porin Kemian Työntekijät r.y:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa mainitut työhäiriöt olivat liittyneet Kemira Oy:n Vuorikemian tehtaiden siivoukseen, joka oli ollut työsuojelun kannalta ongelmallinen jo tehtaan perustamisesta lähtien. Erilaisten kemiallisten aineiden parissa työskentelevien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta oli ensiarvoisen tärkeää, että työtilat olivat moitteettomassa kunnossa. Osoituksena Vuorikemian tehtaiden työsuojeluongelmista oli muun muassa korkeimman oikeuden 15.4.1982 antama ratkaisu, jolla Kemira Oy oli tuomittu maksamaan korvauksia työperäisen keuhkosairauden saaneelle työntekijälle. Sairauden aiheuttajana oli ollut tehtaan ilmassa leijaileva titanioksidi- eli pigmenttipöly, joka oli selvä työsuojeluriski, ellei siivouksesta ja muista suojatoimista pidetty jatkuvaa huolta.

Välillä jo parantunut siisteystilanne tehtaalla oli alkanut huonontua uudelleen 3 - 4 vuotta sitten. Työntekijät olivat tarttuneet heti terveyttään läheisesti koskettavaan asiaan muun muassa pigmenttiosaston työsuojelutoimikunnan ja keskustyösuojelutoimikunnan kokouksissa. Työntekijät olivat ainakin vuodesta 1983 lähtien jatkuvasti esittäneet työnantajalle toimenpiteitä siisteystilanteen parantamiseksi. Asia oli ollut koko ajan työnantajan tiedossa ja myös työnantajapuolelta oli selkeästi myönnetty, että siivous ei kaikilta osin ollut kunnossa.

Porin kaupungin terveyslautakunnan valvontaosaston 27.3.1986 suorittamassa tutkimuksessa tehtaiden sosiaalitilojen puhtaus oli todettu epätyydyttäväksi, sillä sosiaalitiloista oli löytynyt muun muassa runsaita bakteerimääriä. Tämän vuoksi työntekijät olivat 29.4.1986 todenneet keskustyösuojelutoimikunnan kokouksessa, että nykyinen siivoushenkilökunnan määrä ei riittänyt paremman tason ylläpitämiseen liian suuren työmäärän vuoksi. Työsuojelutoimikunta oli edellyttänyt ryhdyttäväksi pikaisesti toimiin sosiaalitilojen hygienian saamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Näissä oloissa olikin merkillistä, että siivoushenkilökunnan määrää oli viimeisten vuosien aikana vähennetty 15 prosentilla. Samaan aikaan siivottavien alueiden määrä oli kuitenkin lisääntynyt. Jokaisella siivoojalla oli periaatteessa omat alueet, joista hän vastasi. Työvoiman vähyys oli johtanut siihen, että työntekijöitä siirrettiin paikasta toiseen ja he joutuivat omien alueidensa lisäksi hoitamaan myös toisten alueita.

Työnseisaukseen johtaneiden tapahtumien taustalla oli myös siivouspuolen organisaation epäselvyys. Periaatteessa kunnossapitopäällikön alaisuudessa toimi kaksi työnjohtajaa, joista toinen oli tuotannon ja toinen kunnossapidon siivoojien esimies. Siivoojien vähäisen lukumäärän vuoksi nämä rajat olivat hämärtyneet ja työntekijöitä oli siirretty toisen työnjohtajan alaisuudesta toisen työnjohtajan alaisuuteen ja välillä oli ollut epäselvää, kumman työnjohtajan määräyksiä työntekijän tuli noudattaa. Työsuojelullisesti tilanne oli ollut huolestuttava, sillä siivooja oli saattanut joutua siirretyksi alueelle, jonne hän ei ollut saanut työturvallisuuden kannalta riittävää koulutusta.

Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat 19.11.1986 olleet onnittelukäynnillä, jonne heille oli toimitettu kutsu saapua neuvottelemaan työnantajan kanssa. Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat neuvotteluissa korostaneet sitä, että työnantajan velvollisuutena oli saattaa asiat kuntoon. He olivat kuitenkin luvanneet ryhtyä kaikkiin toimiin työrauhan palauttamiseksi. Prosessi olikin saatu pysymään käynnissä ja vuoromiehet olivat palanneet töihin jo 20.11.1986 kello 15. Mahdotonta oli sen sijaan ollut saada 200 kunnossapitomiestä töihin heti.

Ammattiosasto ei ollut toimeenpannut lakkoja eikä se ollut myöskään pyrkinyt painostamaan työnantajaa luopumaan työnjohto-oikeudestaan. Työnseisausten puhjettua ammattiosasto oli nopeasti ryhtynyt toimiin työrauhan palauttamiseksi, missä se myös oli onnistunut.

Porin Kemian Työntekijät r.y:n jäsenmäärä oli noin 600

Vastineessa esitetty vaatimus

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultavana ollut Porin Kemian Työntekijät r.y. on osaltaan yhtynyt Kemian Työntekijäin Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työntekijäpuolelta on ensimmäistä kertaa jo 19.11.1986 ilmoitettu työnantajalle työstä poistumisten syyksi tehtaan puutteellinen siivoustaso ja esitetty lisähenkilöstön hankkimista siivoukseen. Siltä osin kuin lakot ovat johtuneet edellä mainituista siivoustasoon liittyvistä seikoista, ne ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Samoihin määräyksiin on kohdistunut myös 24.11.1986 toimeenpantu työtaistelu, jolla on tuettu vaatimusta ylitöissä olleen työntekijän poistamisesta työpaikalta.

Edellä selostettuihin lakkoihin ovat ammattiosaston edustajista osallistuneet työvuorojensa puitteissa ainakin ammattiosaston puheenjohtaja sekä kuljetus- ja käsittelyosaston luottamusmies ja yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen. Vastaajapuolelta ei ole esitetty selvitystä siitä, että ammattiosasto tai sen edustajat olisivat ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai niiden lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Hyvityssakon määrää harkittaessa on otettu huomioon tehtaan siivouksessa pitkään esiintyneet puutteet.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Porin Kemian Työntekijät r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 9 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto, johon jäsen Kuivanen yhtyi:

Esitetyn selvityksen mukaan työnseisauksiin on ollut syynä tehtaan siivouksessa pitkään jatkuneet puutteellisuudet, joita työsuojelutoimikunta on käsitellyt moneen kertaan ja joista osa on terveysviranomaisten toimesta todettu. Näistä asioista ei ole työehtosopimukseen sisältynyt nimenomaisia määräyksiä, eikä puutteita siten ole voitu neuvottelujärjestystä noudattaen oikeudellisesti sitovasti poistaa. Toisaalta työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaisesti työnseisaukset ovat kohdistuneet työehtosopimusmääräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työt, vaikka tätä oikeutta olisikin käytetty sopimuksenvastaisella tavalla taikka muutoin epäasianmukaisesti.

Työnseisaukset ovat kuitenkin olleet lyhytaikaisia. Niiden välittömänä syynä on ollut tehdassiivouksen olennainen heikkeneminen siivoojien poikkeuksellisen suuren tilapäisen sairastavuuden vuoksi. Lisäksi työnantajan menettely työvoimavajauksen täyttämiseksi on ollut moitittavaa. Vallinneissa olosuhteissa työnseisaukset ovat saaneet lähinnä mielenosoituksen luonteen.

Näillä perusteilla ja työehtosopimuslain 10 §:n nojalla, sellaisena kuin säännös on muutettuna voimassa 1.7.1986 alkaen (424/86), jätän Porin Kemian Työntekijät r.y:n hyvityssakkoon tuomitsematta ja määrään asian laatuun nähden asianosaiset kärsimään itse oikeudenkäyntikulunsa.