Labor court rules repair shop staff assisting mechanics belong to repair shop collective agreement, not sales agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled that two employees whose work solely assisted mechanics must be covered by the auto-repair shop collective agreement rather than the auto-sales personnel agreement. The union argued the workers performed over 90% of tasks related to repair shop services, while the employer contended they fell under the sales agreement due to a specific exclusion clause. The court determined that since the workers did not primarily engage in sales activities, the exclusion did not apply and the employer failed to honor the applicable agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 1 of the Auto and Machinery Repair Shop Collective Agreement; Section 1 of the Auto and Machinery Sales Personnel Collective Agreement: Employees whose primary task is assisting mechanics in a repair shop are covered by the repair shop agreement, not the sales personnel agreement, unless their main activity constitutes sales work.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Autokorjaamon kahden työntekijän työ oli kohdistunut yksinomaan korjaamon asentajien työtehtävien avustamiseen. Heidän työnsä oli katsottava kuuluvan auto- ja konekorjaamoiden työehtosopimuksen piiriin.
Kantaja Metallityöväen Liitto r.y. Vastaajat Autoalan Työnantajaliitto r.y. Avain-Vaunu Uotinen & K:nit kommandiittiyhtiö
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Autoalan Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 3.6.1984 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
1 §
Soveltamisala
Sovel- Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan tamis- jäljempänä mainituin poikkeuksin Autoalan Työnala antajaliiton jäsenyritysten auto- ja konekorjaamoiden työntekijäin työsuhteissa.
Sopimuksen piiriin eivät kuulu pääasiassa myyntityötä suorittavat henkilöt.
Soveltamisohje:
Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy joidenkin työntekijäin suhteen epäselvyyttä, on työpaikoittain sopijapuolten kesken viivytyksettä kirjallisesti määriteltävä, mitä työehtosopimusta heihin sovelletaan.
Mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi liitot toteavat, että pääasiassa myyntityötä suorittavalla tarkoitetaan tapausta, jolloin työntekijä työajastaan säännöllisesti tekee enimmän ajan myyntityötä.
Myyntityöksi katsotaan puhelin- ja tiskiltämyynti sekä myytävien tavaroiden tilaamiseen, vastaanottamiseen, valvontaan ja lähettämiseen liittyvät työt.
Autoalan Työnantajaliiton ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH r.y:n välillä 27.3.1984 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 § Soveltamisala
1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Autoalan Työnantajaliitto r.y:n jäsenyritysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden työ- ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on:
- autojen, maansiirtokoneiden, traktorien tai traktoriin verrattavien maatalouskoneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus sekä näihin kuuluvien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myynti sekä edellä mainittujen artikkeleiden varastointityö.
Pöytäkirjamerkintä 2: _____________________
Tämä sopimus ei koske sellaista varaosahenkilökuntaa, joka toimii yksinomaan korjaamoa palvelevissa tehtävissä.
KANNE
Kanteen perustelut
Metallityöväen Liitto on kanteessaan lausunut, että Avain-Vaunu Uotinen & K:nit Kommandiittiyhtiö oli maaliskuun 1985 alkuun saakka soveltanut yhtiön Joensuun liikkeen korjaamon varaosajakelun varaosamiehiin Rauno Ahoseen ja Jouni Piipposeen auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimusta. 1.3.1985 lukien työnantaja ei enää ollut halunnut noudattaa heidän työsuhteissaan sanottua sopimusta, vaan oli ilmoittanut yksipuolisesti soveltavansa heihin auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.
Niin Ahonen kuin Piipponenkin tekivät yli 90 prosenttia työajastaan korjaamon varaosapalveluun ja siihen liittyvään muuhun korjaamopalveluun kuuluvaa työtä. Loppu työajasta kului pääosin varaosien tilausten tekoon. Käytännössä molemmat toimivat yksinomaan korjaamoa palvelevissa tehtävissä. Kummatkin varaosamiehet toimittivat korjaajien puhelimitse tilaamat osat suoraan korjaajien työpisteeseen. Korjaajat saattoivat myös käydä varaosamiesten työluukulla ja tilata varaosia. Ahonen ja Piipponen saattoivat käydä korjaajan työpisteessä selvittämässä tarkemmin työssä tarvittavien varaosien laatua. Kumpikaan sanotuista varaosamiehistä ei myynyt varaosia liikkeen asiakkaille eikä suorittanut puhelinmyyntiä. He eivät tehneet asiakkaille myytävien varaosien tilaamiseen, vastaanottamiseen, valvontaan eikä lähettämiseen liittyviä töitä.
Pääluottamusmies oli pyrkinyt selvittämään erimielisyyttä neuvotteluin. Hän oli saanut korjaamopäälliköltä ilmoituksen, että asiassa tulisi neuvotella yrityksen toimitusjohtajan kanssa. Kun asiassa ei paikallisesti ollut päästy ratkaisuun, oli pääluottamusmies esittänyt työnantajalle erimielisyyttä koskevan muistion laatimista. Hän oli laatinut työntekijäpuolen kannan erimielisyysmuistioon 24.5.1985. Yrityksistään huolimatta pääluottamusmies ei ollut saanut työnantajan kantaa muistioon, jolloin hän oli toimittanut yksipuolisen muistion liitoille. Asiassa oli neuvoteltu liittojen välillä 22.8., 5.9. ja 4.11.1985. Neuvotteluissa oli todettu, että työnantajan ja Ahosen välillä oli sovittu palkankorotusten suorittamisesta Ahoselle auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen mukaisesti. Sen sijaan kysymys siitä, minkä työehtosopimuksen soveltamispiiriin varaosamiehet kuuluivat, oli jäänyt edelleen ratkaisematta. Samoin erimielisyys Piipposen osalta oli jäänyt neuvotteluissa ratkaisematta.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Avain-Vaunu Uotinen & K:nit Kommandiittiyhtiö oli velvollinen soveltamaan Ahosen ja Piipposen työsuhteeseen auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimusta. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut Avain-Vaunu Uotinen & K:nit Kommandiittiyhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Autoalan Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
VASTINE
Vastineen perustelut
METALLITYÖVÄEN LIITON VASTASELITYS
Metallityöväen Liitto on lausunut, että kysymyksessä oli laajempi kuin yhtä työpaikkaa koskeva erimielisyys. Asianosaisten välillä oli jo jonkin aikaa ollut tulkintaerimielisyyttä auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen soveltamisesta autokorjaamoiden varaosamiehiin. Autoalan Työnantajaliitto oli pyrkinyt yksipuolisesti muuttamaan sopimuksen soveltamisalaa koskevaa tulkintaa katsoen, että varaosamiehiin olisikin sovellettava autoja konekaupan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.
Metallityöväen Liitto on edelleen lausunut, että työntekijäpuoli oli kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkinyt erimielisyyden ratkaisuun neuvotellen. Työnantaja oli laiminlyönyt sille kuuluvan neuvotteluvelvollisuuden. Tästä seurasi, että asia voitiin tutkia työtuomioistuimessa. Paikallisneuvotteluissa oli erimielisyys saatu siltä osin ratkaistua, että työnantaja oli suostunut maksamaan varaosamiehille palkankorotukset auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen mukaan. Sen sijaan oli erimielisyys varaosamiehiin sovellettavasta työehtosopimuksesta edelleen ratkaisematta.
VASTAAJIEN LISÄVASTINE
Kysymyksessä olevien työehtosopimusten soveltamisalamääräysten sanamuodon mukaan näyttäisi soveltamisalojen välille jäävän aukko siten, että ne varaosaosaston työntekijät, jotka toimivat yksinomaan korjaamoa palvelevissa tehtävissä, olisivat sekä auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen että auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen soveltamisrajojen ulkopuolella. Kun nämä työntekijät kuitenkin tosiasiallisesti työskentelivät varaosaosastolla, oli heihin pyritty noudattamaan auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.
Kumpikaan kysymyksessä olevista työntekijöistä ei tehnyt yksinomaan korjaamoa palvelevia tehtäviä, vaan kummankin tehtävänkuvaukseen kuului myös muita varaosaosaston tehtäviä. Näin ollen he kuuluivat auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalle. Myös työehtosopimusten palkkaryhmittelymääräykset tukivat sanottua kantaa.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
Jutun esivalmistelussa vastaajat ovat luopuneet asian tutkimista vastaan tehdystä väitteestä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Autoalan Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välistä auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimusta sovelletaan työnantajaliiton jäsenyritysten auto- ja konekorjaamoiden työntekijöiden työsuhteissa. Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevassa määräyksessä on selvennyksenä todettu, että sopimuksen piiriin eivät kuulu pääasiassa myyntityötä suorittavat henkilöt. Määräykseen liittyvässä soveltamisohjeessa on tarkemmin määritelty, mitä sopimuksessa tarkoitetaan pääasiassa myyntityötä suorittavalla ja myös miten myyntityön käsite on ymmärrettävä.
Toisaalta Autoalan Työnantajaliiton ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:n välisessä auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on soveltamisalaksi sovittu työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden työja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on muun muassa autojen, traktorien ja eräiden koneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus sekä näihin kuuluvien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myynti sekä edellä mainittujen artikkeleiden varastointityö. Määräys on tällaisena ollut työehtosopimuksessa vuodesta 1980 lukien. Määräykseen on liittynyt alusta alkaen pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan sopimus ei koske sellaista varaosahenkilökuntaa, joka toimii yksinomaan korjaamoa palvelevissa tehtävissä.
Auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa ei ole sen soveltamisalaa koskevassa määräyksessä otettu kantaa varaosamiesten kuulumisesta sopimuksen piiriin. Selvää kuitenkin on, että jos varaosamiehen pääasiallinen tehtävä käsittää myyntityötä, hänen työnsä ei kuulu puheena olevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Ahosen ja Piipposen työssä ei ole kuitenkaan kysymys myyntityöstä.
Auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen sisältyy edellä jo mainittu pöytäkirjamerkintänä oleva määräys siitä, ettei sopimus koske yksinomaan korjaamoa palvelevissa tehtävissä toimivia varaosamiehiä. Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 58/1975 katsonut, että autokorjaamon varastossa, josta vähäisessä määrin on myyty varaosia ja tarvikkeita, mutta joka on pääasiassa palvellut autokorjaamoa, työtä tehnyt työntekijä on työnsä laadun perusteella selvästi kuulunut auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen piiriin. Tuomiosta käy ilmi, että edellä mainittua pöytäkirjamerkintää, joka tuolloin on ollut samansisältöisenä voimassa, on tulkittu jo silloin sen sanamuodon osoittamalla tavalla.
Kun selvityksen mukaan Ahosen ja Piipposen työ on kohdistunut yksinomaan korjaamon asentajien työtehtävien avustamiseen, eikä heidän työsuhteisiinsa sen vuoksi voida soveltaa auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, heidän työnsä on katsottava kuuluvan auto- ja konekorjaamoiden työehtosopimuksen piiriin.
Esitetyn selvityksen mukaan Avain-Vaunu Uotinen & K:nit Kommandiittiyhtiö on työnantajaliiton työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevasta tulkinnasta huolimatta jo ennen jutun vireille tuloa ryhtynyt Ahosen työsuhteessa ainakin palkkauksen osalta noudattamaan auto- ja konekorjaamoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta ja myöhemmin menetellyt samalla tavalla myös Piipposen kohdalla. Tästä johtuen yhtiön ei voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä. Autoalan Työnantajaliitto on, kuten asiakirjoista käy ilmi, neuvotteluvaiheessa puoltanut työehtosopimuksen vastaista tulkintaa. Kun liitto on perustellusti saattanut olla siinä käsityksessä, että erimielisyydet olisi paikallisesti sovittu, liiton ei ole näissä olosuhteissa katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Avain-Vaunu Uotinen & K:nit Kommandiittiyhtiön on Ahosen ja Piipposen työsuhteessa sovellettava auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimusta.
Kanne hylätään muutoin.
Autoalan Työnantajaliitto velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla. Yhtiö saa kärsiä kulunsa omana vahinkonaan.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, H. Rautiainen, Sulkunen ja Hietikko.
Tuomio oli yksimielinen