Labor court dismisses union branch's appeal, upholding fine for failing to stop work slowdown aimed at wage pressure.

Paperikoneen konemiehistön työnhidastuksen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa erään paperilaadun valmistuksesta maksettavaa palkkaa koskevassa asiassa. Työvauhdin hidastaminen oli siten muodostanut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen.

Ammattiosasto, jonka ei ollut selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työnhidastuksen lopettamiseksi, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

11 §

AIKAPALKAT

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on 17.3.1986 alkaen vähintään 1.658,40 mk ja 2.3.1987 alkaen 1.760,80 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

12 §

URAKKA- JA PALKKIOTYÖ

2. Työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella, voidaan suorittaa urakkatyönä. Jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten nähtävissä. Hinnoitteluista sovitaan työnantajan tai hänen edustajan ja Paperiliiton paikallisen osaston pääluottamusmiehen välillä.

Muist. 1. Urakkatyön hinnoittelun tulee olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuun kausipalkkaan tai, jos on sovittu urakkatavoitepalkasta, sen määrään sekä kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Muist. 2. Palkkiotyön palkkojen tulee vastata ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuja kuukausipalkkoja.

6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 §

SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

31 §

ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta) 2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtailla oli jo pitkän aikaa neuvoteltu PK 6:lla ajettavan Ensomatta-paperilaadun tuotantopalkkioista. Määräaikaisten sopimusten perusteella työntekijöille oli maksettu matta-ajoista keskipalkkion mukaista korvausta. Viimeksi tehty määräaikainen sopimus oli päättynyt 30.9.1986, minkä jälkeen työnantaja oli edelleen maksanut keskipalkkiota.

PK 6:n matta-ajojen tuotantopalkkioista oli neuvoteltu työpaikalla 24.11.1986. Työntekijäpuoli oli neuvotteluissa tehnyt kirjallisen esityksen siitä, että keskustelut tuotantopalkkioista lopetettaisiin tuloksettomina. Työnantaja oli suostunut työntekijäpuolen esitykseen siltä osin, kuin se oli koskenut keskipalkkion maksamisen lopettamista. Työnantaja oli täsmentänyt esitystään 25.11.1986 ja ilmoittanut edelleen olevansa valmis kaikkiin palkkio- ja työmuutosneuvotteluihin sekä esittänyt keskipalkkion maksamista siihen asti, kunnes asiasta päästäisiin neuvotteluratkaisuun.

Työntekijäpuoli oli 24.11.1986 tekemästään esityksestä huolimatta jatkanut neuvotteluja Ensomatta-paperilaadun valmistuksesta maksettavasta tuotantopalkkiosta ja esittänyt huomattavasti työnantajapuolen tarjoukset ylittäviä vaatimuksia uusiksi tuotantopalkkioiksi. Painostaakseen työnantajaa uuden palkkiosopimuksen tekemiseen oli työntekijäpuoli ryhtynyt jarruttamaan tuotantoa. Jarrutus oli alkanut aamulla 25.11.1986. Jarrutus oli toteutettu siten, että koneen nopeus oli pidetty ennallaan, mutta PK 6:n konemiehistö oli viivytellyt häiriöiden korjaamisessa. Näin ollen niin sanottu katkoaika oli pidentynyt selvästi. Jarrutuksen vuoksi koneen tehollinen tuotantoaika ja tuotantomäärä olivat vähentyneet.

Ensomatta-ajo PK 6:lla oli aloitettu 20.11.1986 kello 13.26. Mainittuna päivänä ajoaika oli ollut 10 tuntia 54 minuuttia ja katkoaika 5 tuntia 39 minuuttia. 21.11. ajoaika oli ollut 17 tuntia 6 minuuttia ja katkoaika 6 tuntia 54 minuuttia, 22.11. ajoaika oli ollut 19 tuntia 38 minuuttia ja katkoaika 4 tuntia 22 minuuttia, 23.11. ajoaika oli ollut 15 tuntia 27 minuuttia ja katkoaika 8 tuntia 33 minuuttia, 24.11. ajoaika oli ollut 17 tuntia 48 minuuttia ja katkoaika 6 tuntia 12 minuuttia, 25.11. ajoaika oli ollut 13 tuntia 44 minuuttia ja katkoaika 10 tuntia 16 minuuttia, 26.11. ajoaika oli ollut 12 tuntia 47 minuuttia ja katkoaika 11 tuntia 13 minuuttia ja 27.11. ajoaika oli ollut 8 tuntia 42 minuuttia ja katkoaika 15 tuntia 18 minuuttia.

Työnantajapuolen vaadittua ammattiosastolta toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työt tehtiin toistaiseksi tuntityönä ja että tuntityövauhti ei ollut sama kuin palkkio- tai urakkatyövauhti. Työnantaja ei ollut kuitenkaan hyväksynyt tätä selitystä. Ennen jarrutustakin työtä oli tehty tuntipalkalla maksamalla työntekijöille keskipalkkiota, joka oli riippumaton tuotannosta. Jarrutuksen vuoksi hylkymassasäiliöt olivat täyttyneet ja katkon aikana syntynyt poikkeuksellisen runsas hylkymäärä ei ollut mahtunut säiliöihin, vaan se oli jouduttu ajamaan saostusaltaille.

Työnantaja- ja työntekijäliiton välillä oli 2.12.1986 sovittu keskipalkkion maksamisen jatkamisesta. Jarrutusta ei enää 1.12.1986 jälkeen ollut esiintynyt. Jarrutuksen johdosta tuotantoa oli menetetty 410 tonnia. Kutakin menetettyä tonnia kohden katetuottomenetys oli ollut 1 550 markkaa, joten katetuottomenetykseksi saatiin yhteensä 635 000 markkaa. Tämän lisäksi pulpperoitua massaa oli jouduttu ajamaan viemäriin noin 50 tonnia, josta työnantajalle oli aiheutunut noin 100 000 markan suuruiset vahingot.

Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut erityisesti työehtosopimuksen urakka- ja palkkiotöiden palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Ammattiosaston edustajat olivat esittäneet työnantajalle työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että mattalaatua oli ajettu PK 6:lla syyskuusta 1984 lähtien. Ajot olivat tapahtuneet palkkioiden osalta kolmen eri menettelytapasopimuksen nojalla. Sopimukset olivat olleet määräaikaisia, kestoltaan noin puoli vuotta. Palkkiomäärä oli määritelty kiinteänä rahamääränä tuntia kohden. Kolmas eli viimeisin sopimus oli päättynyt syyskuun 1986 lopussa. Jokaiseen sopimukseen oli kirjattu, että ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä tultaisiin tekemään lopullinen tuotantopalkkiota koskeva sopimus. Näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Kun tilanne syksyn aikana oli edelleen ollut avoin, olivat mielialat työpaikalla kärjistyneet, mikä sittemmin oli johtanut kanteessa mainittuihin tapahtumiin.

Kanteessa mainitut tiedot PK 6:n ajo- ja katkoajoista olivat oikeita. Vahinkojen määrää koskeva kantajan laskelma oli ylimitoitettu. Mahdollista vahinkoa arvioitaessa tuli ottaa huomioon varasto- ja kysyntätilanne.

Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n jäsenmäärä oli noin 2 000. PK 6:lla työskenteli noin kymmenen työntekijää vuorossa ja työtä koneella tehtiin kolmessa vuorossa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on ilmoittanut jättävänsä työtuomioistuimen harkintaan sen, oliko työnhidastus ollut tahallista.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto lisäksi kuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kuultavana ollut Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

PK 6:lla työskentelevät työntekijät ovat 25.11.1986 ryhtyneet hidastamaan työntekoa siten, että koneen nopeus on pidetty entisenä, mutta konemiehistö on hidastanut häiriöiden korjaamista. Marraskuun 20 päivänä aloitetun Ensomatta-ajon aikana ovat katkoajat 20.11. - 24.11.1986 vaihdelleet vuorokaudessa 4 tunnista 22 minuutista 8 tuntiin 33 minuuttiin, kun katkoaika 25.11. on ollut 10 tuntia 16 minuuttia, 26.11. 11 tuntia 13 minuuttia ja 27.11. 15 tuntia 18 minuuttia. Näin tapahtunutta työvauhdin hidastamista ei työntekijäpuolelta ole kiistetty. Riippumatta siitä, onko työntekijöillä ollut työehtosopimukseen perustuva velvollisuus ylläpitää 24.11. jälkeen aikaisempaa työvauhtia vai ei, on työvauhdin hidastamisella pyritty painostamaan työnantajaa Ensomatta -paperilaadun valmistuksesta maksettavaa palkkaa koskevassa asiassa. Työvauhdin hidastaminen on näin ollen muodostanut työtaistelutoimenpiteen, joka on kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Liitot ovat 2.12.1986 sopineet, että Ensomatta-ajoista maksetaan edelleen keskipalkkiota. Työnhidastusta ei enää 1.12.1986 jälkeen ole esiintynyt.

Työnantajan puolelta on kehotettu ammattiosastoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Pääluottamusmies on ilmoittanut työnantajalle, että työtä tehdään tuntityönä ja ettei tuntityövauhti ole sama kuin tuotantopalkkio- tai urakkatyövauhti. Ammattiosaston ja sen edustajien ei ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työnhidastuksen lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa tästä laiminlyönnistä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 12 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.