Labor court rejects interpretation deviation from collective agreement text regarding childcare leave pay conditions.

Näyttämättä oli jäänyt, että työehtosopimusten määräysten tulkinnassa olisi voitu poiketa niiden sanamuotoa vastaavasta tulkinnasta. Perhepäivähoitajalle oli lapsen hoidon keskeytyessä tilapäisesti maksettava palkka keskeytyksen ajalta enintään työehtosopimusmääräyksessä mainituilta työpäiviltä aina silloin, kun perhepäivähoitajalle ei ollut ilmoitettu keskeytyksestä vähintään kahta viikkoa ennen keskeytyksen alkamista.

Kantajat Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultavat Tampereen kaupunki Oulaisten kaupunki

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muiden ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n sekä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n kesken 27.3.1984 tehdyssä kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen liitteessä n:o 6 on muun ohella seuraavat määräykset:

Liite n:o 6 /Kuntien ja kuntainliittojen

_____________

kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1984

PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT

1 §

1. Perhepäivähoitajan palkka määräytyy hänen hoidossaan olevien lasten lukumäärän ja hänen koulutuksensa perusteella seuraavasti:

2. Perhepäivähoitajan 1. kohdassa mainittuihin tuntipalkkoihin lisätään 2, 4, 7 ja 10 työehtosopimuksen 17 §:ssä sanotun palvelusvuoden jälkeen palvelulisänä 8, 6, 6 ja 6 % laskettuna 1. kohdan mukaisen tuntipalkan ja edellisten palvelulisien yhteismäärästä.

3. Asianomaisen viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä sovitun hoidon keskeytyessä tilapäisesti perhepäivähoitajalle maksetaan etukäteen sovitulta lapsen hoitoajalta 1. ja 2. kohdan mukainen palkka mahdollisten vajaiden hoitopäivien lisäksi enintään viideltä työpäivältä, minkä jälkeen palkkaa ei suoriteta hoidon keskeytyksen ajalta. Palkka suoritetaan kuitenkin kunkin lapsen osalta enintään 10 edellä mainitulta keskeytyspäivältä kalenterikuukaudessa. Mikäli hoidon keskeytyksestä on etukäteen ilmoitettu perhepäivähoitajalle vähintään kahta viikkoa ennen keskeytystä, poissaolopäiviltä ei kuitenkaan suoriteta palkkaa.

9 §

1. Perhepäivähoitajalle annetaan vuosilomaa työehtosopimuksen 21 §:n määräysten mukaisesti.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

Liite n:o 6

PERHEPÄIVÄHOITAJAT

Palkkausperusteet

Palvelulisät (1 § 2)

Esimerkki 5:

Perhepäivähoitajan palvelulisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa on huomattava, että tilapäinen hoidon keskeytysaika, jolta ei ole suoritettu palkkaetuja, katsotaan lomautukseksi. Näin ollen perhepäivähoitajalle luetaan palvelulisään oikeuttavaksi palvelusajaksi lomautusajoista kaikkiaan 30 kalenteripäivää kalenterivuodessa edellyttäen, ettei hänellä kyseisenä vuonna ole ollut palkattomia tms. työlomia.

Vuosilomamääräykset (9 §)

Vuosiloma (9 § 1)

Perhepäivähoitajan kyseessä ollessa on muistettava, että tilapäinen hoidon keskeytysaika, jolta ei ole suoritettu palkkaetuja, katsotaan lomautukseksi. Kun lasketaan kuinka monta täyttä lomanmääräytymiskuukautta perhepäivähoitajalla on, luetaan jokaisesta tällaisesta lomautusajasta 30 sellaista päivää, mitkä ilman lomautusta olisivat olleet työpäiviä, työpäivien veroiseksi.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muiden ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n sekä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kesken 1.4.1986 tehdyssä kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Liite 6/ Kunnallinen kuukausipalkkaisia

__________

työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1986

PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT

1 §. Perus- ja lisäkorvaus sekä palvelulisä

1. Perhepäivähoitajan palkka määräytyy hänen hoidossaan olevien lasten lukumäärän ja hänen koulutuksensa perusteella seuraavasti:

2. Perhepäivähoitajan 1. kohdassa mainittuihin tuntipalkkoihin lisätään 2, 4, 7 ja 10 työehtosopimuksen 17 §:ssä sanotun palvelusvuoden jälkeen palvelulisänä 8, 6, 6 ja 6 % laskettuna 1. kohdan mukaisen tuntipalkan ja edellisten palvelulisien yhteismäärästä.

2 § Hoidon keskeytyminen

1. Asianomaisen viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä sovitun hoidon keskeytyessä tilapäisesti perhepäivähoitajalle maksetaan etukäteen sovitulta lapsen hoitoajalta 1 §:n 1. ja 2. kohdan mukainen palkka mahdollisten vajaiden hoitopäivien lisäksi enintään yhdeksältä työpäivältä kalenterikuukaudessa kutakin lasta kohden, minkä jälkeen palkkaa ei suoriteta hoidon keskeytyksen ajalta. Mikäli hoidon keskeytyksestä on etukäteen ilmoitettu perhepäivähoitajalle vähintään kahta viikkoa ennen keskeytystä, poissaolopäiviltä ei kuitenkaan suoriteta palkkaa.

10 § Vuosiloma 1. Perhepäivähoitajalle annetaan vuosilomaa työehtosopimuksen 21 §:n määräysten mukaisesti.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

Liite 6

PERHEPÄIVÄHOITAJAT

Palkkausperusteet

Palvelulisät (1 § 2)

Esimerkki 5:

Perhepäivähoitajan palvelulisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa on huomattava, että tilapäinen hoidon keskeytysaika, jolta ei ole suoritettu palkkaetuja, katsotaan lomautukseksi. Näin ollen perhepäivähoitajalle luetaan palvelulisään oikeuttavaksi palvelusajaksi lomautusajoista kaikkiaan 30 kalenteripäivää kalenterivuodessa edellyttäen, ettei hänellä kyseisenä vuonna ole ollut palkattomia tms. työlomia.

Vuosilomamääräykset (10 §)

Vuosiloma (10 § 1)

Perhepäivähoitajan kyseessä ollessa on muistettava, että tilapäinen hoidon keskeytysaika, jolta ei ole suoritettu palkkaetuja, katsotaan lomautukseksi. Kun lasketaan kuinka monta täyttä lomanmääräytymiskuukautta perhepäivähoitajalla on, luetaan jokaisesta tällaisesta lomautusajasta 30 sellaista päivää, mitkä ilman lomautusta olisivat olleet työpäiviä, työpäivien veroiseksi.

KUNNALLISTEN TYÖNTEKIJÄIN JA VIRANHALTIJAIN LIITTO KTV:N KANNE

Kanteen perustelut

Paikallisneuvottelut Tampereen kaupungin ja Tampereen kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV r.y:n välillä oli käyty 9.4.1986 eikä niissä ollut päästy yksimielisyyteen. Keskusneuvottelut kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä olivat 7.4.1987 päättyneet erimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen liitteen n:o 6 1 §:n 3 kohdan mukaan perhepäivähoitajalle on maksettava etukäteen sovitulta lapsen hoitoajalta sopimuksen 1 §:n 1 ja 2 kohdan mukainen palkka mahdollisten vajaiden hoitopäivien lisäksi enintään viideltä työpäivältä silloin, kun hoidon keskeytyksestä ei ole ilmoitettu kahta viikkoa ennen keskeytyksen alkua.

TVK:n VIRKAMIESJÄRJESTÖT TVK-V:n KANNE

Kanteen perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestö TVK-V on kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että voimassa olevan vuosien 1986 - 1988 työehtosopimuksen liitteen n:o 6 2 §:n 1 kohdan määräys oli otettu työehtosopimukseen 1970-luvulla, minkä jälkeen sitä oli muutettu ainoastaan ilmoitusajan ja palkanmaksujakson pituuden osalta. Määräyksen soveltamisessa ei ollut ollut erimielisyyksiä ennen alkuvuotta 1986, jolloin kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli ryhtynyt muun muassa koulutustilaisuuksissaan opettamaan aikaisemmasta vakiintuneesta käytännöstä poikkeavaa tulkintaa.

Määräystä oli sovellettu mainittuun ajankohtaan saakka työntekijäpuolen esittämän kannan mukaisesti. Sopimustekstiä olikin sovellettava sen sanamuodon mukaisesti siten, että perhepäivähoitajalle oli aina maksettava keskeytyksen ajalta palkka enintään yhdeksältä päivältä, ellei perhepäivähoitajalle ollut ilmoitettu keskeytyksestä vähintään kahta viikkoa aikaisemmin. Ilmoitus, joka oli annettu vähemmän kuin kaksi viikkoa ennen keskeytyksen alkamista, ei vähentänyt keskeytysajan palkkapäivien lukumäärää.

Kysymyksessä oli palkkamääräys, mikä ilmeni jo määräyksen sijoittamispaikasta työehtosopimuksessa. Työsopimuslain 27 §:n 1 momentin säännös ei kuitenkaan millään tavoin tukenut työnantajapuolen esittämää tulkintaa. Työehtosopimuksella oli säännöksen sallimin tavoin rajoitettu työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estyessä joko yhdeksän päivän keskeytysajan palkkaan tai kahden viikon ennakkoilmoitusajan palkkaan.

Määräyksen tulkinnasta oli syntynyt erimielisyys Oulaisten kaupungissa, jossa oli alettu soveltaa kunnallisen sopimusvaltuuskunnan esittämää tulkintaa 1.11.1986 lukien. Paikallisneuvottelut oli käyty 19.2.1987. Keskusneuvottelut, joissa asia oli jäänyt erimieliseksi, oli käyty 13.5.1987.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että vuosien 1986 - 1988 työehtosopimuksen perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevan liitteen n:o 6 2 §:n 1 kohdan mukaan perhepäivähoitajalle on lapsen hoidon tilapäisesti keskeytyessä maksettava palkka keskeytyksen ajalta enintään yhdeksältä päivältä kalenterikuukaudessa aina silloin, kun perhepäivähoitajalle ei ole ilmoitettu keskeytyksestä vähintään kahta viikkoa ennen sen alkamista.

KUNNALLISEN TYÖMARKKINALAITOKSEN VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteisiin vastatessaan lausunut, että kunnalliset perhepäivähoitajat olivat työsopimuslain 1 §:n tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan. Perhepäivähoitajan työsuhteen ehdot määräytyivät työehtosopimuksen liitteen n:o 6 sekä solmitun työsopimuksen mukaan.

Lasten päivähoitojärjestelmä oli toteutettu siten, että lapset hyväksyttiin kunnalliseen päivähoitoon vanhempien hakemuksesta hoitokausittain. Hoitokausi alkoi aina elokuun 1 päivänä. Lasten hoitoon valinnassa otettiin huomioon erilaisia muun muassa sosiaalisia seikkoja. Perhepäivähoitajan työsopimuksella sovittiin tehtävän sisällöstä (hoitaa lapsia kotonaan), mahdollisesta lapsien lukumäärästä (hoitaako enimmäismäärän neljä lasta vai vähemmän) sekä perustyöajasta (onko koko- vai osa-aikainen). Täsmällisempi työajasta sopiminen tapahtui työsopimukseen liitettävällä hoitosopimuksella, joka solmittiin kutakin hoitokautta varten. Hoitosopimuksella sovittiin muun muassa hoidettavista lapsista, kunkin lapsen päivittäisestä hoitoajasta ja lapsen osallistumisesta esimerkiksi harrastuskerhoihin. Yleensä hoitosopimuksen allekirjoittivat myös lasten vanhemmat.

Perhepäivähoitajan käytännön työaika luonnollisesti määräytyi sen mukaisesti, kuinka vanhemmat veivät lapset hoitoon ja noutivat heidät hoidosta. Perhepäivähoitajan palkka oli riippuvainen hänen hoidossaan olevien lasten lukumäärästä ja hoitoajoista. Jos perhepäivähoitajalla oli hoidossaan vain yksi lapsi, maksettiin kultakin hoitotunnilta peruskorvaus. Jos lapsia oli kaksi tai useampia yhtäaikaa, maksettiin tällöin peruskorvauksen lisäksi lisäkorvaus kunkin tällaisen lapsen hoitotunnilta. Lisäkorvaus oli jonkin verran peruskorvausta pienempi. Pääsääntöisesti perhepäivähoitajan palkka maksettiin sovittujen hoitoaikojen mukaisesti, mutta näistä poikettiin suhteellisen säännöllisesti johtuen muun muassa siitä, että vanhemmat eivät aina voineet tuoda ja noutaa lasta sovittuina aikoina. Näin ollen perhepäivähoitajan työaika ja työmäärä tavanomaisessakin tilanteessa jonkin verran vaihteli siten, että työnantaja, kunta, ei voinut siihen vaikuttaa. Vastaavasti myös vaihteli palkka.

Työmäärä voi muuttua myös siten, että joku lapsi jäi tilapäisesti joksikin aikaa kokonaan pois hoidosta. Yleisimmin syntynyt tilanne oli se, että yksi hoidossa olevista lapsista jäi pois, useimmiten oman sairautensa, vanhemman sairauden tai vuosiloman tai muun sellaisen syyn vuoksi. Tällaiseen lapsen hoidosta pois jäämiseen ei varsinainen työnantaja eli kunta voinut vaikuttaa. Kunta voi vain sijoittaa poisjäävän lapsen tilalle täksi ajaksi jonkun muun päivähoitoa tarvitsevan lapsen. Käytännössä tämä oli miltei täysin mahdotonta, joten perhepäivähoitajan työ vaihteli tilapäisesti.

Menettely oli aivan sama siinä tapauksessa, että perhepäivähoitajalta jäivät tilapäisesti pois kaikki hänen hoidettavinaan olevat lapset. Tämä voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun perhepäivähoitaja hoiti vain saman perheen lapsia ja perheen vanhemmista jompikumpi tilapäisesti joutui jäämään kotiin ja hoiti itse lapsensa. Tällöinkään varsinainen työnantaja ei voinut asiaan vaikuttaa, ja perhepäivähoitajan työ keskeytyi tilapäisesti kokonaan, jollei sijaislapsia voitu sijoittaa hänen hoidettavikseen. Näissä työn vähenemis- ja keskeytymistapauksissa olivat kyseessä tilanteet, jotka järjestyisivät työsopimuslain 27 §:n 1 momentin ja lomautusmääräysten mukaan, mikäli niistä ei olisi työehtosopimuksessa määräyksiä.

Soveltamisohjeiden kohdat osoittivat virheelliseksi TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n väitteen, että määräyksestä ei olisi koskaan neuvoteltu siltä pohjalta, että kysymyksessä olisi ollut lomauttamismääräys. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli osaltaan hyväksynyt mainitut soveltamisohjeen kohdat. Järjestely oli työehtosopimuksessa sama riippumatta siitä, jäikö perhepäivähoitajan hoitamista lapsista vain yksi tilapäisesti hoidosta pois vai jäikö yhtäaikaa hoidosta pois useampi lapsi, mahdollisesti kaikki.

Tampereen kaupungissa oli määräystä aikaisemmin sovellettu kahdella eri tavalla. Se johtui siitä, että Tampereella oli perhepäivähoito jaettu 13 alueeseen, joilla jokaisella oli oma perhepäivähoidon ohjaaja. Ohjaajat olivat sitten tulkinneet määräystä kahdella eri tavalla. Työehtosopimuksen kohtaa oli siis tulkittu eri tavoilla eikä työntekijäyhdistysten esittämä tulkinta ollut muodostanut valtakunnallisella tasolla vakiintunutta käytäntöä.

Työehtosopimuksen määräyksellä oli sovittu perhepäivähoitajan palkkauksesta hoidon keskeytystilanteessa, joka oli rinnastettavissa lomautukseen. Määräyksellä oli sovittu palkkauksesta siten, että palkka maksettiin enintään kahden viikon ajalta siitä, kun keskeytyksestä (lomautuksesta) oli ilmoitettu.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteiden hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut korvauksen laillisine korkoineen.

KUULTAVAT

Tampereen kaupunki ja Oulaisten kaupunki ovat olleet jutussa kuultavina.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n mukaan kysymyksessä on takuupalkkamääräys, jonka mukaan palkka on maksettava sopimuskohdassa mainituilta työpäiviltä aina silloin, kun hoidon keskeytyksestä ei ole ilmoitettu vähintään kahta viikkoa ennen keskeytyksen alkamista. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan taas määräyksessä on kysymys palkanmaksuvelvollisuudesta lomautustilanteeseen verrattavassa työnteon keskeytystapauksessa, jossa palkka on maksettava kahden viikon ilmoitusajan täyttymiseen saakka, kuitenkin enintään viideltä tai yhdeksältä päivältä.

Työehtosopimukseen on vuonna 1974 otettu määräys perhepäivähoitajalle maksettavasta palkasta hoidon keskeytyessä tilapäisesti. Palkka oli maksettava viideltä työpäivältä, mutta määräys ei ole tuolloin sisältänyt riidanalaista kahden viikon ilmoitusaikaa.

Perhepäivähoitajien palkkausjärjestelmää selvittäneessä työryhmässä on ennen vuoden 1976 työehtosopimusneuvotteluja ollut esillä kahden viikon ilmoitusaikaa koskevan määräyksen lisääminen työehtosopimukseen. Työehtosopimusneuvotteluissa on sovittu riidanalaisen kahden viikon ilmoitusaikaa koskevan määräyksen ottamisesta työehtosopimukseen.

Työehtosopimusneuvottelujen kulusta on kuulusteltu todistajina Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n osastosihteeriä, Kunnallisvirkamiesliiton järjestösihteeriä ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen apulaisosastopäällikköä. Osastosihteerin kertoman mukaan neuvotteluissa ei ole keskusteltu kahden viikon ilmoitusajan luonteesta eikä siitä, että kysymyksessä olisi lomautusmääräys. Järjestösihteeri on puolestaan kertonut, että kahden viikon ilmoitusaika oli vuoden 1986 neuvotteluissa ollut esillä takuupalkkamääräyksenä ja ettei siitä ollut keskusteltu lomautusmääräyksenä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen apulaisosastopäällikkö on puolestaan kertonut, että jo vuoden 1976 työryhmässä oli keskusteltu työsopimuslain lomautusaikaa koskevien säännösten soveltamisesta riidanalaiseen työehtosopimusmääräykseen. Hänen kertomansa mukaan työehtosopimusmääräyksellä oli korvattu työsopimuslain lomautussäännös.

Määräyksen selvä sanamuoto tukee kanteessa esitettyä tulkintaa, jonka mukaan palkka on maksettava enintään sopimusmääräyksessä mainituilta työpäiviltä aina silloin, kun hoidon keskeytyksestä ei ole etukäteen ilmoitettu vähintään kahta viikkoa ennen keskeytystä. Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys ei sen sijaan osoita sopimusosapuolten yhteisesti tarkoittaneen, että määräystä olisi tulkittava kunnallisen työmarkkinalaitoksen esittämällä tavalla. Osoituksena tällaisesta tarkoituksesta ei työtuomioistuimen mielestä voida pitää myöskään niitä perhepäivähoitajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisohjeiden kohtia, joiden mukaan tilapäinen hoidon keskeytysaika, jolta ei ole suoritettu palkkaetuja, katsotaan palvelulisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa ja vuosilomaa määrättäessä lomautukseksi.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että puheena olevan sopimusmääräyksen tulkinnassa voitaisiin poiketa sen sanamuotoa vastaavasta tulkinnasta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa kanteet siten hyväksyen, että työehtosopimusten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevan liitteen mukaan perhepäivähoitajalle on lapsen hoidon keskeytyessä tilapäisesti maksettava palkka keskeytyksen ajalta enintään sopimusmääräyksessä mainituilta työpäiviltä aina silloin, kun perhepäivähoitajalle ei ole ilmoitettu keskeytyksestä vähintään kahta viikkoa ennen keskeytyksen alkamista.

Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan suorittamaan Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:lle ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi kummallekin 1 400 markkaa, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n korvaus 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Kontio, Kuivanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.