Employer cannot unilaterally terminate collective agreement terms; unused work schedule does not void existing wage rules.

Kausipalkkasopimuksen palkkoja koskevista, työehtosopimukseen sidottua työnantajaa velvoittavista määräyksistä ei työnantaja voinut irtisanoutua yksipuolisesti. Se, ettei eräs työaikamuoto ollut ollut vuosikausiin käytössä, ei merkinnyt sitä koskevien sopimusmääräysten raukeamista itsestään. (Ään.)

Kantaja Paperiliitto r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Enso-Gutzeit Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

11 §

AIKAPALKAT

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on 17.3.1986 alkaen vähintään 1 658,40 mk ja 2.3.1987 alkaen 1 760,80 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta. SOV. KAUSIPALKKASOPIMUKSET

Sen jälkeen kun liittojen välillä on allekirjoitettu uusi työehtosopimus ja palkkoihin tuleva yleiskorotus sekä muut kausipalkkoihin vaikuttavat korotukset tai niitä muuttavat tekijät ovat tiedossa, on paikallisesti viipymättä tehtävä uudet kausipalkkasopimukset siten, että palkat, jotka ovat voimassa uuden sopimuksen voimaantullessa tarkistetaan sovitulla yleiskorotuksella ja muilla sovituilla lisillä. Näin tehdyt kausipalkkasopimukset on lähetettävä allekirjoitettuina liitoille yhden kuukauden sisällä työehtosopimusten allekirjoittamisesta lukien. Kausipalkkasopimusten tekemistä ei ole syytä viivyttää sen johdosta, että paikallisesti on neuvottelun kohteena joko ammattiryhmittelyä, kausipalkkoja tai muita kausipalkkasopimukseen otettavia kysymyksiä, vaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan on paikallisesti vahvistettava se tilanne, joka on voimassa työehtosopimuksen voimaantulohetkellä.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

Kohta 2.

Paikallisesti sovitut kausipalkkasopimukset todetaan voimassaoleviksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on kanteessaan lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtailla oli 24.7.1986 tehty vuotta 1986 koskenut kokonaisvaltainen palkkaratkaisu, jonka mukaan kuorimon palkkoja oli korotettu 1.6.1986 alkaen 90 pennillä tunnissa. Kuorimolle sovittu korotus oli lisätty sekä työaikamuodon 27 että työaikamuodon 37 palkkoihin, koska molemmat työaikamuodot oli kuorimon osalta mainittu kausipalkkasopimuksessa. Kokonaisvaltaisen palkkaratkaisun nojalla 29.8.1986 allekirjoitettu kausipalkksopimus oli sisältänyt työaikamuodoille 37 ja 27 eri palkat. Kesäkuun alussa voimaan tullut palkankorotus oli lisätty molempien työaikamuotojen palkkaan. Palkankorotuksen voimaan tullessa oli käytössä ollut työaikamuoto 37.

Uusi kuorimo oli otettu käyttöön 10.1.1987. Tällöin oli siirrytty työaikamuotoon 27. Kokonaisvaltaisessa palkkaratkaisussa oli sovittu, että uuden kuoromon 35 työntekijän palkkoja korotettaisiin 2,85 markalla tunnissa uuden kuorimon tuotannollisesta ajosta alkaen. Palkankorotuksen jako oli sovittu tehtäväksi myöhemmin, kuitenkin viimeistään 1.12.1986 mennessä. Työnantaja ei ollut suostunut korottamaan työaikamuodon 27 voimassa olleita palkkoja sovitulla 2,85 markalla tunnissa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työnantajalla oli velvollisuus maksaa myös työaikamuodossa 27 työskenteleville uuden kuorimon työntekijöille 10.1.1987 lähtien sovittua 2,85 markan palkankorotusta niin, että palkankorotus lisätään 29.8.1986 allekirjoitetussa kausipalkkasopimuksessa sovitun työaikamuodon 27 tuntipalkkaan ja tuomitsemaan Enso-Gutzeit Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vastineessaan, johon Enso-Gutzeit Oy on yhtynyt, lausunut, että uuden kuorimon työaikamuodosta oli keskusteltu paikallisesti 29.10.1986. Tuolloin osapuolet olivat olleet yhtä mieltä siitä, että kuorimon työaikamuodoksi soveltuisi parhaiten muunnettu työaikamuoto 27. Uuden kuorimon ammattien kausipalkan muodostamisesta oli neuvoteltu tämän jälkeen useaan kertaan. Kun työntekijäpuoli ei ollut neuvotteluissa hyväksynyt työnantajan esitystä, asiasta oli laadittu erimielisyysmuistio 16.1.1987. Paikallisissa neuvotteluissa oli 15.1.1987 sovittu uuden kuorimon ammattitasot.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Paperiliitto on vielä lausunut, että uutta kuorimoa käyttöönotettaessa oli edelleen ollut työehtosopimuksen osana voimassa 29.8.1986 allekirjoitettu kausipalkkasopimus, jossa oli sovittu myös palkat työaikamuotoa 27 varten. Käytännöksi oli muodostunut, että aikaisemmissakin kausipalkkasopimuksissa sovitut tuntipalkan korotukset oli aina merkitty sekä työaikamuodon 27 että työaikamuodon 37 mukaisiin palkkoihin.

Työaikamuotoja 27 ja 37 koskevat kausipalkkasopimuksen tuntipalkat ja kausipalkat olivat työehtosopimuksen normimääräyksiä, jotka sitoivat työehtosopimukseen pelkästään sidottua työnantajaa, eikä työnantaja voinut yksipuolisesti irtisanoutua niistä. Ne eivät voineet myöskään itsestään "kuoleutua". Muutos kausipalkkasopimukseen tuli voimaan vasta, kun siitä oli työnantajan ja työntekijäin välillä sovittu.

Työaikamuodon 27 kausipalkkasopimusten mukaiset tuntija kausipalkat olivat olleet työnantajaa työnormeina yhtä lailla sitovia kuin kausipalkkasopimusten työaikamuodon 37 tunti- ja kausipalkat. Asiaan ei vaikuttanut se, että kuorimoa oli käytetty työaikamuodossa 37. Työnantaja oli ottanut virheellisesti etumiehen, siirtokoneen kuljettajan, kuorimonhoitajan, työaikamuodon 27 varamiehen, katkaisijan ja puukenttämiehen palkankorotusperusteeksi 10.1.1987 voimassa olleesta kausipalkkasopimuksesta ilmenevän työaikamuodon 37 tuntipalkan.

Työaikamuodon muutoksesta johtuen uusi kuorimo oli alkanut toimia pienemmällä työvoimamäärällä. Uuden kuorimon työntekijät olivat vanhan kuorimon työntekijöitä. Vakanssien vastaavuudesta oli paikallisesti oltu yhtä mieltä. Sovitulla ammattitasoryhmittelyllä ei ollut merkitystä asiassa, koska ryhmittelyssä oli vain sijoitettu työntekijät työehtosopimuksen mukaisiin ammattitasoihin.

VASTAAJAN LISÄVASTINE

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että 29.8.1986 allekirjoitettu kausipalkkasopimus oli koskenut ainoastaan vanhan kuorimon vakanssien palkkausta. Vanhan kuorimon lopetettua toimintansa 5.1.1987 kausipalkkasopimus oli rauennut itsestään ilman, että sopijapuolten olisi tarvinnut sitä irtisanoa tai päättää muillakaan toimenpiteillä. Neuvottelut uuden kuorimon kausipalkkasopimuksesta olivat olleet vielä käynnissä. Tällöin työnantaja oli ollut velvollinen maksamaan työntekijöille sen suuruista palkkaa, jota työnantaja oli vanhan kausipalkkasopimuksen perusteella maksanut, kunnes uusien vakanssien palkkauksesta uudessa kuorimossa päästäisiin sovintoon. Uuden kuorimon kausipalkkoja koskeneissa neuvotteluissa työnantaja oli useaan otteeseen todennut, että sovitut korotukset liitettäisiin käytännössä maksettuihin palkkoihin. Kun uutta kausipalkkasopimusta ei ollut syntynyt kuorimon käynnistyessä, työnantaja oli korottanut kausipalkkoja sovitulla määrällä yksipuolisesti.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto korvaukselle 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtaille on rakennettu uusi kuorimo, joka on otettu käyttöön 10.1.1987. Vanhan kuorimon toiminta on lakannut 5.1.1987. Uutta kuorimoa käyttämään on koulutettu 35 työntekijää, jotka on valittu vanhassa kuorimossa työskennelleiden 60 työntekijän joukosta.

Summan tehtailla on 24.7.1986 tehty vuotta 1986 koskenut niin sanottu kokonaisvaltainen palkkaratkaisu, jossa on sovittu kuorimon työntekijöiden palkkoja korotettaviksi 90 pennillä tunnissa 1.6.1986 lukien. Uuden kuorimon 35 työntekijän palkkoja on sovittu korotettaviksi 2,85 markalla tunnissa uuden kuorimon tuotannollisesta ajosta alkaen. Korotuksen jaosta on kokonaisvaltaisessa palkkaratkaisussa asetettuun määräaikaan mennessä sovittu, että 33 työntekijälle on tullut 2,80 markan ja kahdelle työntekijälle 3,68 markan tuntipalkkojen korotus. Kokonaisvaltaisen palkkaratkaisun yhteydessä on sovittu myös uuden kuorimon työjärjestelyistä. Paikallisesti on 15.1.1987 päästy sopimukseen uuden kuorimon ammattitasoista.

Summan tehtailla on noudatettu asianosaisliittojen välisen työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitettuja kausipalkkasopimuksia. Kausipalkat sovitaan mainitun työehtosopimusmääräyksen mukaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijän ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät. Työehtosopimuksen 11 §:n muistutus 1:n mukaan uusista kausipalkoista sovitaan paikallisesti, mikäli niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat sovitaan, tapahtuu oleellisia muutoksia.

Riidanalaisesta kausipalkkasopimuksesta käydyistä sopimusneuvotteluista esitetty selvitys osoittaa, että neuvotteluissa on keskusteltu ja sovittu uuden kuorimon työntekijöille tulevista voimassa olevien tuntipalkkojen korotuksista. Neuvotteluissa ei ole sen sijaan sovittu kausipalkkojen kokonaismarkkamääristä. Vuoden 1972 jälkeen laadittuihin kuorimon kausipalkkasopimuksiin on otettu määräykset myös työaikamuodon 27 palkoista, vaikkei vanhassa kuorimossa ole enää työskennelty sanotussa työaikamuodossa.

Työnantajaliitto on esittänyt selvitystä siitä, että uuden kuorimon käyttöönoton yhteydessä olisi työntekijäin tehtävissä ja ammattinimikkeissä tapahtunut niin oleellisia muutoksia, että heille olisi ollut laadittava uusi kausipalkkasopimus. Selvityksen mukaan muutoksia on tapahtunut muun muassa siirtokoneiden kuljettajien työssä, ja kuorimon hoitajiksi on tullut uusia työntekijöitä. Kuorimo on uusittu tekniikaltaan ja laitteiltaan. Työntekijöitä on koulutettu uusiin työtehtäviin muutaman kuukauden ajan.

Korotusten sopiminen voimassa olleisiin palkkoihin viittaa kielellisesti kausipalkkasopimuksessa oleviin, sekä työaikamuotoa 27 että työaikamuotoa 37 koskeviin palkkamääräyksiin, kuten myös työntekijöiden edustajat ovat käydyissä neuvotteluissa asian ymmärtäneet. Työnantajan edustajien selvityksillä yhtiössä noudatetusta kausipalkkojen korotustavasta ei voida katsoa olevan tässä jutussa merkitystä, koskei selvitystä ole esitetty siitä, miten korotukset ovat määräytyneet työntekijän siirtyessä työaikamuodosta toiseen.

Edellä esittämillään perusteilla työtuomioistuin toteaa Enso-Gutzeit Oy:n rikkoneen tietensä työehtosopimuksen osana noudatettavaa 29.8.1987 tehtyä kausipalkkasopimusta lisätessään siinä sovitun palkankorotuksen vain työaikamuodon 37 tuntipalkkoihin ja kieltäytyessään korottamasta työaikamuodon 27 voimassa olleita tuntipalkkoja sovitulla määrällä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Enso-Gutzeit Oy on työehtosopimuksen 11 §:n 1 ja 2 kohdan mukaan velvollinen maksamaan myös työaikamuodossa 27 työskenteleville kuorimon työntekijöille sovittua 2,85 markan palkankorotusta 10.1.1987 lähtien niin, että palkankorotus lisätään 29.8.1986 allekirjoitetussa kausipalkkasopimuksessa sovitun työaikamuodon 27 tuntipalkkaan.

Työtuomioistuin tuomitsee Enso-Gutzeit Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Paperiliitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa 15 000 markkaa.

Enso-Gutzeit Oy velvoitetaan korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Orasmaa, Kontio, Saastamoinen, Kuivanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevien jäsenien lausunnot:

Jäsen Saastamoinen, johon jäsen Kontio yhtyi, lausui:

Paikallisen palkankorotuskäytännön mukaan korotukset on toteutettu korottamalla henkilökohtaisia palkkoja. Tämän ja käydyistä neuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella olen sitä mieltä, ettei Enso-Gutzeit Oy:n voida katsoa rikkoneen tietensä 29.8.1986 tehtyä kausipalkkasopimusta. Tämän vuoksi hylkään työehtosopimuslain 7 §:n perusteella esitetyn hyvityssakkovaatimuksen. Jutun laadun vuoksi Paperiliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Muilta osin yhdyn päätökseksi tulleeseen enemmistön lausuntoon.