Labour court dismisses union claim that overtime injury worker must be paid sick pay for remaining hours. Court rules contract defines workday by standard schedule, not overtime hours. No breach found as union failed to enforce agreement.

Sähköasentajalle, joka oli kuulunut ylityötä tehneeseen työryhmään, oli sattunut työtapaturma ylityötä tehtäessä. Merkitystä annettu sille, kuinka sairausajan palkkaa koskevia sopimusmääräyksiä oli muualla samojen keskusjärjestöjen piirissä tulkittu. Määräyksessä sairausajan palkan maksamisesta työpäivän jäljellä olevilta tunneilta oli työpäivällä tarkoitettu vain työtuntijärjestelmän mukaista työpäivää. Työnantaja ei ollut jättäessään maksamatta työntekijälle sairausajan palkan työryhmän ylityönä tekemiltä tunneilta rikkonut työehtosopimuksen määräystä eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Suomen Sähkötyönantajain Liitto r.y. Oy Suomen Brown Boveri Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.4.1984 solmitussa sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VI. SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

17 §.

SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

1 Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Mikäli työntekijä sairastuu kesken työpäivän on työnantajalla velvollisuus maksaa palkka sairausajan palkkana myös työpäivän jäljellä olevilta tunneilta.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että Oy Suomen Brown Boveri Ab:n työnjohtaja oli perjantaina 24.5.1985 sopinut kahdeksan hengen työryhmän kanssa lauantaina 25.5.1985 ja sunnuntaina 26.5.1985 ylityönä suoritettavasta moottorien vaihdosta Kaukaan tehtaalla. Sopimuksen mukaan lauantaina työskenneltäisiin 12 tuntia ja sunnuntaina aloitettaisiin työt kello 7 ja työ tehtäisiin loppuun sunnuntaina.

Työryhmään oli kuulunut sähköasentaja Raimo Keltanen. Sunnuntaina 26.5.1985 kello 7.30 oli Keltaselle sattunut työtapaturma ja hän oli poistunut työmaalta kello 8. Muu työryhmä oli jatkanut sovittua työtä ja työ oli päättynyt sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kello 3.

Työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta Keltaselle palkkaa sairausajan palkkana muun työryhmän tapaturman jälkeen sunnuntaina ja maanantaina tekemiltä tunneilta. Asiasta oli neuvoteltu sekä paikallisesti että liittojen välillä, mutta siitä ei ollut päästy sovintoon.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton mielestä työnantajan olisi pitänyt maksaa Keltaselle sairastumispäivän jäljellä olevilta työtunneilta palkkaa sairausajan palkkana. Sähkötyönantajain Liitto oli rikkonut valvontavelvollisuutensa, kun se ei ollut ryhtynyt mihinkään toimiin, vaikka sillä oli ollut tiedossa työnantajan työehtosopimuksen vastainen toiminta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Oy Suomen Brown Boveri Ab:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Sähkötyönantajain Liiton valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Lisäksi työntekijäliitto on vaatinut Oy Suomen Brown Boveri Ab:n velvoittamista maksamaan Keltaselle sairausajan palkkana 26.5.1985 kello 8:n ja 27.5.1985 kello 3:n väliseltä ajalta 2 381,84 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.12.1985 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Sähkötyönantajain Liitto ja Oy Suomen Brown Boveri Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että sähköasennusalan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevat määräykset perustuivat Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä laadittuun tekstiin. Keskusjärjestöt olivat myös laatineet yhteisen soveltamisohjeen sairausajan palkan maksamisesta.

Työehtosopimuksessa käytettiin työpäivä-käsitettä johdonmukaisesti kaikissa tekstikohdissa. Sairausajan palkkaa maksettiin työkyvyttömyysajalta vain niiltä päiviltä, joina työntekijä olisi ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä. Näiltäkin päiviltä maksettiin sairausajan palkkaa vain säännölliseltä työajalta. Käsitteellä "työpäivä" oli samanlainen sisältö työehtosopimuksen 17 § 1-kohdan kolmannessa kappaleessa eli sairastumispäivän palkkaa koskevassa kohdassa. Työpäivä oli myös yleisen kielenkäytön mukaan päivä, jolloin asianomaisessa yrityksessa säännönmukaisesti ollaan työssä.

Jos työehtosopimusmääräyksien käsite työpäivä sisältäisi myös mahdollisesti tehtävän ylityön, jouduttaisiin varsin vaikeisiin tulkintatilanteisiin.

Pelkästään se seikka, että ylityön tekeminen edellytti työaikalain mukaan työntekijän suostumusta - jonka työntekijä oli ehkä saattanut antaa jo työsopimusta tehdessään - ei voinut muuttaa edellä puheena olleet seikat huomioon ottaen tilannetta niin, että ylityön tekemiseksi sovituilta työtuntijärjestelmään kuulumattomilta tunneilta tai päivältä työntekijä olisi oikeutettu sairausajan palkkaan, vaikka hän sopimisen jälkeen ei kykenisikään ylityöhön tai joutuisi työkyvyttömäksi kesken työn. Jos ylityötunneilta jouduttaisiin maksamaan sairausajan palkkaa, olisi myös vaikea määritellä, kuinka monelta tunnilta palkka pitäisi maksaa. Tällöin ei voitu tietää, miten kauan aikaa työhön olisi mennyt, jos työryhmässä olisi ollut yksi työntekijä enemmän.

Sairausajan palkan maksamista koskevia työehtosopimuksen määräyksiä oli sähköasennusalan yrityksissä sovellettu vakiintuneesti ja johdonmukaisesti siten, että sairausajan palkkaa oli maksettu vain työtuntijärjestelmään kuuluvalta työpäivältä. Työntekijän sairastuttua kesken työtuntijärjestelmän mukaisen työpäivän hänelle oli maksettu palkkaa jäljellä olevilta säännöllisiltä työtunneilta. Työntekijän työkyvyttömyysajalta palkka oli maksettu karenssipäivä huomioon ottaen ainoastaan työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.

Sähköasennusalan yritysten käytäntö oli ollut Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton tiedossa. Työntekijäliitolle oli vuonna 1984 toimitettu samana vuonna ilmestynyt sähköasennusalan palkanlaskentaopas, josta selvisivät edellä kerrottu tulkinta ja käytäntö. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ei ollut millään tavoin aiemmin puuttunut vallinneeseen käytäntöön. Jos työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevia määräyksiä ryhdyttäisiin tulkitsemaan kanteessa esitetyin tavoin, muuttaisi se huomattavasti sairausajan palkan maksamista.

Kanteessa oli vaadittu sairausajan palkan maksamista sunnuntailta yli kahdeksan tunnin ajalta. Yhtiön soveltamassa työtuntijärjestelmässä oli työpäivän pituudeksi määritelty kahdeksan tuntia. Alalla noudatetun käytännön mukaan ei viikottaiselta eikä vuorokautiselta ylityöltä ollut maksettu sairausajan palkkaa. Kanteessa mainittu ajanjakso oli kokonaisuudessaan viikkoylityötä eli työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten viikkotyötuntien lisäksi tehtäväksi aiottua työtä.

Kanteessa oli vaadittu sairausajan palkkaa maksettavaksi siten, että palkkasummaan sisältyisivät myös työntekijältä saamatta jääneet ylityötuntikorotukset. Vakiintunut käytäntö oli, ettei niitä otettu huomioon sairausajan palkkaa määrättäessä. Sairausajan palkan laskemisessa käytettävään keskituntiansioon ylityötunnit kuitenkin vaikuttivat. Sairausajan palkka maksettiin työehtosopimuksen mukaan keskituntiansion perusteella työtuntijärjestelmän mukaisilta "perustyötunneilta".

Työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten tarkoituksena oli turvata työntekijän toimeentulo hänen sairastuttuaan. Tarkoituksena oli, että työntekijä saisi sairausaikanaan enintään sellaiset tulot, jotka hän saisi työskennellessään normaalina työaikanaan. Määräysten tarkoituksena ei ollut ottaa huomioon työntekijän ylimääräisiä tuloja, eikä mahdollistaa sitä, että työntekijä sairastaessaan ansaitsisi jopa huomattavasti enemmän kuin terveenä työssä käydessään.

Kanne oli aiheeton. Oy Suomen Brown Boveri Ab oli menetellyt vakiintuneen käytännön mukaisesti eikä ollut syyllistynyt työehtosopimuksen rikkomiseen. Sähkötyönantajain Liitto ei ollut syyllistynyt valvontavelvollisuuden rikkomiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Sähkötyönntajain Liitto ja Oy Suomen Brown Boveri Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Kantajan vastaselitys

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vastineen johdosta lausunut muun ohella, että sähköasennusalan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevat määräykset eivät perustuneet Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä laadittuihin teksteihin. Sähköasennusalalla määräys oli otettu työehtosopimukseen vuonna 1970 ja keskusliittojen välinen teksti oli valmistunut vuonna 1972. Suomen Työnantajain Keskusliiton soveltamisohjeita ei voitu soveltaa riidan kohteena olevassa jutussa.

Työntekijän sairastuttua oli selvitettävä, mitkä päivät olisivat olleet hänen työpäiviään. Tällöin otettiin pohjaksi työtuntijärjestelmä. Mikäli selviäisi, että työpäiviä olisivat olleet muutkin kuin työtuntijärjestelmään merkityt päivät, olisi mukaan tullut laskea ne päivät, jotka todellisuudessa olisivat olleet työntekijän työpäiviä.

Sähkötyönantajain Liiton palkkalaskentaopasta ei voitu soveltaa tähän tapaukseen, koska tämän kaltaista tapausta ei ennen ollut sattunut. Sairausajan palkkana oli maksettava täysi palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jollei tapaturmaa olisi sattunut, ja palkanlaskentaperusteena oli käytettävä keskituntiansiota.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut korvaukselle korkoa 16 prosenttia haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Suomen Brown Boveri Ab:n työnjohtaja on sopinut kahdeksan työntekijän työryhmän kanssa lauantaina 25.5.1985 ja sunnuntaina 26.5.1985 ylityönä suoritettavasta moottorien vaihdosta Kaukaan tehtaalla. Työryhmän oli määrä tehdä työtä lauantaina 12 tuntia. Sunnuntaista kello 7:stä alkaen työ tuli tehdä loppuun. Työryhmään kuuluneelle sähköasentaja Raimo Keltaselle on sattunut sunnuntaina kello 7.30 työtapaturma ja hän on poistunut työmaalta kello 8. Muut työntekijät ovat jatkaneet työtä maanantaiaamuun 27.5.1985 kello 3:een, jolloin työ oli valmistunut. Työnantaja on kieltäytynyt maksamasta Keltaselle hänen vaatimaansa sairausajan palkkaa ajalta 26.5. kello 8 - 27.5. kello 3.

Työntekijäpuolen mielestä tapaukseen oli sovellettava työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan 17 §:n 1-kohdan 3 kappaleen määräystä työnantajan velvollisuudesta maksaa palkka sairausajan palkkana myös työpäivän jäljellä olevilta tunneilta, mikäli työntekijä sairastui kesken työpäivän. Työnantajapuoli on puolestaan katsonut, että mainitussa työehtosopimuksen kohdassa tarkoitettiin työpäivällä työtuntijärjestelmän mukaista työpäivää, josta tässä tapauksessa ei ollut kysymys, koska työviikon säännöllinen työaika yhtiössä oli maanantaista perjantaihin kello 7-15.30.

Kantajaliiton jaostosihteeri on todistajana kuulusteltaessa kertonut, että puheena oleva määräys oli otettu ensimmäisen kerran vuoden 1970 työehtosopimukseen ja että se oli ollut asiallisesti samansisältöinen kaikissa sähköasennusalan työehtosopimuksissa siitä alkaen. Määräys oli niin sanottua yleistä linjaa noudattaen otettu samansisältöisenä useisiin eri alojen työehtosopimuksiin.

Työehtosopimusneuvotteluista ei ole esitetty selvitystä ja selvitys määräyksen soveltamisesta käytännössä on jäänyt niukaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähkötyönantajain Liitto ja Oy Suomen Brown Boveri Ab saavat asian laadun vuoksi pitää jutusta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Peltola, Äimälä, Uski, Hietikko ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.