Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1987-164 AI generated

Labour Court allows claimant to include collection bonus in salary during leave when it exceeds substitute's base pay.

Case Number TT:1987-164
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Labour Court ruled in favor of a deputy sheriff who claimed his collection bonus should be included in his salary during a period of official leave. The plaintiff argued that under the collective agreement, his salary during leave should reflect the difference between his own base pay and the base pay of the position he was filling. The Ministry of Finance contended that the bonus could only be paid to one deputy sheriff per district at a time, thus excluding it from the plaintiff's calculation. The court decided that the collective agreement's requirement to pay the difference in base pay overrides the administrative rule limiting the bonus to a single recipient, mandating that the bonus be included in the plaintiff's leave salary.

Legislator headnote

AI generated

Virkaehtosopimuksen 8 §; 25 §: Virkamiehelle myönnetyn virkavapauden ajalta maksettavaa palkkausta laskettaessa käytetään laskentaperusteena virkamiehen kiinteää palkkausta, joka sisältää myös liitteessä luetellut säännöllisesti maksettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot, ellei toisin sovittu.

Keywords

AI generated
public service leave collective agreement interpretation base pay calculation collection bonus inclusion substitute position salary administrative discretion limits state compensation rules

Cited Legislation

AI generated
Virkaehtosopimuksen 8 §
Eräät kiinteään palkkaukseen luettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot (yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti).
Virkaehtosopimuksen 25 §
Virkavapausajalta oli virkaehtosopimuksen 25 §:n nojalla maksettava viranhaltijalle viran ja toimen palkkauksen erotus, jos asianomaisen oman toimen kiinteä palkkaus oli korkeampi kuin hänen sijaisenaan hoitamansa toimen palkkaus.
AI generated
kko-precedent_2001_71
Supreme Court rules nature benefits count as cash for minimum wage protection in garnishment cases.
kko-precedent_2011_15
Supreme Court allows unpaid employee's request for vacation months in fictitious salary enforcement case.
appeal_1979_kouvola__841
Court holds unpaid wages are not subject to attachment as they are not property or receivables.
admin_2026_eastern-finland__234
Administrative court allows delayed salary arrears interest against collection agency under interest law.
appeal_1985_helsinki__170
Court dismisses appeal against dismissal of garnishment order for non-monetary benefits like car allowance and housing. The court rules that statutory garnishment provisions only apply to monetary wages, not in-kind benefits. Consequently, the garnishment order was invalidly issued and the appeal is rejected. The court held that the garnishment statute strictly limits its scope to monetary compensation, excluding non-monetary benefits such as car allowances and housing benefits from the definition of wages subject to garnishment. Since the creditor failed to establish that the debtor received monetary wages, the garnishment order was invalidly issued. The court dismissed the appeal, upholding the lower court's decision to revoke the garnishment. The decision clarifies that statutory garnishment provisions strictly limit their scope to monetary compensation, excluding non-monetary benefits such as car allowances and housing benefits from the definition of wages subject to garnishment. Since the creditor failed to establish that the debtor received monetary wages, the garnishment order was invalidly issued. The court dismissed the appeal, upholding the lower court's decision to revoke the garnishment. The decision clarifies that statutory garnishment provisions strictly limit their scope to monetary compensation, excluding non-monetary benefits such as car allowances and housing benefits from the definition of wages subject to garnishment. Since the creditor failed to establish that the debtor received monetary wages, the garnishment order was invalidly issued. The court dismissed the appeal, upholding the lower court's decision to revoke the garnishment.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Virkaehtosopimuksen mukaan virkamiehelle, jolle oli myönnetty virkavapautta toisen viran taikka toimen hoitamista varten, maksettiin se osa kiinteästä palkkauksesta, joka ylitti toisesta virasta tai toimesta maksettavan kiinteän palkkauksen.

Valtiovarainministeriön päätöksen perusteella ylimääräiselle apulaisnimismiehelle maksettava ulosottolisä oli luettava toimen kiinteään palkkaukseen määrättäessä apulaisnimismiehen virkavapausajan palkkausta.

Kantaja Varatuomari Juhani Laurinolli, Rovaniemi Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun muassa Akava r.y:n kesken 11.4.1984 allekirjoitetussa valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

Palkkaus virantoimituksen keskeytyksen ajalta

8 §. Virkamiehelle virantoimituksen keskeytyksen ajalta maksettavaa palkkausta laskettaessa käytetään laskentaperusteena virkamiehen kiinteää palkkausta, ellei jäljempänä jonkin keskeytystapauksen osalta ole toisin sovittu. Virkamiehen kiinteään palkkaukseen luetaan: 1. varsinainen palkkaus - perus- tai sopimuspalkka tahi vuosipalkkio - ikälisä, mukaan lukien ikälisän täydennysosa 2. yleiset lisät - kalliinpaikanlisä - syrjäseutulisä 3. liitteessä 1 luetellut palkkausluokkien eroina määräytyvät sekä säännöllisesti toistuvina tietyn suuruisina kuukausittaisina markkamääräisinä erinä maksettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot.

25 §. Virkamiehelle, jolle on myönnetty virkavapautta toisen viran tai toimen, ylimääräisen toimen tahi tilapäisen tehtävän hoitamista varten, maksetaan se osa kiinteästä palkkauksesta, joka ylittää toisesta virasta tai toimesta, ylimääräisestä toimesta tahi tilapäisestä tehtävästä maksettavan kiinteän palkkauksen.

Edellä mainitussa liitteessä 1 on muun muassa seuraavat määräykset:

Liite 1

Eräät kiinteään palkkaukseen luettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot (yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti).

Lisäpalkkiot:

03810 Viransijaisuuspalkkio Ulosottomiehen ulosottolisä Ulosottomiehen harkinnanvarainen ulosottolisä

KANNE

Kanteen perustelut

Laurinolli on lausunut, että hän oli ollut virkavapaana Rovaniemen nimismiespiirin ylimääräisestä A 22 palkkausluokkaan kuuluvasta apulaisnimismiehen toimestaan ja hoitanut 1.7.1984 - 31.5.1985 välisen ajan viransijaisena Lapin lääninhallituksen A 23 palkkausluokkaan kuuluvaa vanhemman lääninsihteerin virkaa. Virkavapausajalta oli virkaehtosopimuksen 25 §:n nojalla maksettava viranhaltijalle viran ja toimen palkkauksen erotus, jos asianomaisen oman toimen kiinteä palkkaus oli korkeampi kuin hänen sijaisenaan hoitamansa toimen palkkaus. Rovaniemen nimismiespiirin ylimääräisen apulaisnimismiehen toimessa maksettiin 1.5.1985 alkaen 15 prosentin määräistä ulosottolisää. Maksettaessa Laurinollille palkkausta toukokuulta 1985 oli sanottu ulosottolisä kuitenkin jätetty lukematta ylimääräisen apulaisnimismiehen toimen kiinteään palkkaukseen.

Asiassa oli käyty 7.1.1987 neuvottelu valtiovarainministeriön ja Akavan välillä. Akava oli tuolloin vaatinut, että Laurinollille tuli mainitulta virkavapausajalta suorittaa ulosottolisä. Akava oli kuitenkin kieltäytynyt ajamasta juttua työtuomioistuimessa.

Ulosottolisää koskevat valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön päätökset olivat luonteeltaan työnantajapuolen hallinnollisia määräyksiä, joilla ei ollut sitovasti voitu ratkaista sitä, miten virkaehtosopimuksen määräyksiä oli sovellettava.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Laurinolli on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että laskettaessa hänen palkkaustaan toukokuulta 1985 Rovaniemen nimismiespiirin ylimääräisen apulaisnimismiehen toimen kiinteään palkkaukseen on luettava ulosottolisä.

Laurinolli on esivalmistelussa luopunut esittämästään suoritusvaatimuksesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että ulosottolisä perustui valtiovarainministeriön työnantajana 26.2.1985 tekemään yksipuoliseen päätökseen. Ennen 1.5.1985, mistä lukien sanottua päätöstä sovellettiin, ulosottomiehelle ja hänen sijaiselleen oli suoritettu toimituskirja-asetuksen nojalla toimenpidepalkkiota. Palkkioiden poistuttua oli sanotulla päätöksellä vahvistettu ulosottotehtäviä nimismiespiirissä suorittavalle nimismiehen sijaiselle maksettavan ulosottolisän määrä ja perusteet. Kun ulosottolisä oli suoritettu tehdyistä ulosottotoimenpiteistä, sitä oli maksettu vain yhdelle virkamiehelle nimismiespiirissä kerrallaan.

Ulosottolisää koskeva päätös perustui nimismiesten sijaisuustyöryhmän selvitystyöhön. Sisäasiainministeriön antamassa yleiskirjeessä 1.4.1985 oli määrätty, että lisää voitiin maksaa vain yhdelle nimismiespiirin virkamiehelle kerrallaan. Kun ulosottolisää koskevassa päätöksessä ja sen soveltamismääräyksissä oli rajoitettu lisän maksaminen yhdelle virkamiehelle nimismiespiirissä ja päätös oli tehty 11.4.1984 solmitun valtion yleisen virkaehtosopimuksen voimassaoloaikana, ei virkaehtosopimuksella ollut edes voitu sopia lisän maksamisen perusteista päätöksestä poikkeavalla tavalla. Kysymys oli nimenomaan virkaehtosopimukseen perustuvien etuuksien ylittävästä erilliseen päätökseen perustuvasta lisäetuudesta.

Hoitaessaan toukokuussa 1985 vanhemman lääninsihteerin virkaa Laurinolli ei ollut hoitanut ulosottotehtäviä, joten hänellä ei siten ollut virkaehtosopimuksen 25 §:n mukaan eikä muullakaan perusteella oikeutta ulosottolisään.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Valtion yleisen virkaehtosopimuksen 25 §:n mukaan virkamiehelle, jolle on myönnetty virkavapautta toisen viran tai toimen, ylimääräisen toimen tai tilapäisen tehtävän hoitamista varten, maksetaan se osa kiinteästä palkkauksesta, joka ylittää toisesta virasta tai toimesta, ylimääräisestä toimesta tai tilapäisestä tehtävästä maksettavan kiinteän palkkauksen.

Virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaan virkamiehelle virantoimituksen keskeytyksen ajalta maksettavaa palkkausta laskettaessa käytetään laskentaperusteena virkamiehen kiinteää palkkausta, ellei jonkin keskeytystapauksen osalta ole toisin sovittu. Kiinteään palkkaukseen luetaan varsinaisen palkkauksen ja yleisten lisien ohella myös liitteessä 1 luetellut palkkausluokkien eroina määräytyvät sekä säännöllisesti toistuvina tietyn suuruisina kuukausittaisina markkamääräisinä erinä maksettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot. Liitteessä on lisäpalkkiona mainittu ulosottomiehen ulosottolisä ja harkinnanvarainen ulosottolisä.

Valtiovarainministeriö on 26.2.1985 päättänyt 1.5.1985 lukien voimaan tulleesta järjestelystä nimismiesten sijaisten palkkauksessa. Ministeriön päätöksen mukaan määrättäessä apulaisnimismies ohjesäännössä vastaamaan ja hoitamaan ulosottotehtäviä nimismiehen sijaisena, suoritetaan hänelle ulosottolisänä kalenterikuukausittain osa A 22 palkkausluokan mukaisesta peruspalkasta, joka Rovaniemen nimismiespiirissä on vahvistettu 15 prosentiksi. Ulosottolisä on valtiovarainministeriön päätöksen mukaan kiinteään palkkaukseen luettava palkanlisä.

Laurinolli on Rovaniemen piirin ylimääräisen apulaisnimismiehen toimesta virkavapaana 1.7.1984 - 31.5.1985 hoitanut virkavapausajan Lapin lääninhallituksessa lääninsihteerin virkaa. Kanteessa tarkoitettu erimielisyys koskee kysymystä siitä, onko Laurinollille toukokuulta 1985 virkaehtosopimuksen 25 §:n nojalla maksettavaan kiinteään palkkaukseen luettava ulosottolisä vai ei.

Sisäasiainministeriön soveltamisohjeen mukaan ulosottolisä, joka on ohjeessa ilmoitettu yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitetuksi apulaisnimismiehen kiinteään palkkaukseen luettavaksi palkanlisäksi, voidaan maksaa vain yhdelle asianomaisen nimismiespiirin apulaisnimismiehelle kerrallaan. Se seikka, että lisän maksaminen on nimismiespiireissä järjestettävä ohjeen mukaan niin, että sitä suoritetaan kerrallaan vain yhdelle apulaisnimismiehelle, ei vastoin virkaehtosopimuksen 25 §:n määräystä voi estää lisän huomioon ottamista maksettaessa palkkausta toista virkaa hoitavalle osana hänen kiinteää palkkaustaan. Tällaisessa tapauksessa kiinteä palkkaus määräytyy laskennallisesti sitä koskevien määräysten mukaan.

Rovaniemen nimismiespiirissä ulosottolisä on määrätty maksettavaksi ylimääräiselle apulaisnimismiehelle ilman, että lisä olisi osoitettu nimeltä mainitulle viranhaltijalle. Kun Laurinollille ylimääräisen apulaisnimismiehen virkaa hoitaessaan olisi kuulunut ulosottolisä toukokuulta 1985 osana kiinteää palkkausta, valtiovarainministeriö ei ole esittänyt sellaisia perusteita, joiden nojalla lisä voitaisiin jättää Laurinollille maksamatta tuolta ajalta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen hyväksyen vahvistaa, että Laurinollin palkkausta toukokuulta 1985 määrättäessä on otettava huomioon, että Rovaniemen piirin apulaisnimismiehen ylimääräisen toimen palkkaukseen luetaan myös viranhaltijalle kuuluva ulosottolisä.

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Laurinollin välttämättömät oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Virtanen, Juurinen, Koivistoinen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.