Labor court dismisses strike claim but reduces fine for good faith misunderstanding of holiday agreement.

Työntekijät olivat kahtena iltana poistuneet tehtaalta ennen työajan päättymistä tyytymättöminä siihen, ettei näiden työpäivien työaikaa ollut lyhennetty. Helluntaiaattona työntekijät olivat jääneet saapumatta työpaikalle, koska heidän mielestään tuo päivä oli sovittu työajan lyhentämistä tarkoittavaksi vapaapäiväksi.

Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työaikaa ja työajan lyhentämistä koskeviin määräyksiin. Hyvityssakon määrää alensi se, että työntekijät olivat ymmärtäneet helluntaiaaton sovitun vapaapäiväksi. (Ään.)

Kantaja Työnantajain Yleinen Ryhmä-Arbetsgivarnas Allmänna Grupp r.y. Vastaaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Kuultava Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 150 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen muun muassa Työnantajain Yleisen Ryhmän ja toiselta puolen Rakennustyöläisten Liiton välisessä, 11.4.1986 29.2.1988 voimassa olevassa betoniteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

3 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

2. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.

Tähän työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat lisäksi velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaisina olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

5 § Säännöllinen työaika

6 § Työajan sijoitus

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välisessä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

5.kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

Toiselta puolen muun muassa Työnantajain Yleisen Ryhmän ja toiselta puolen Rakennustyöläisten Liiton välisessä 11.4.1986 tehdyssä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

11 § Työaika

Työaikaa lyhennetään keskusjärjestöjen 15.3.1986 tekemän sopimuksen mukaisesti. Vuoden 1987 työajan lyhennys toteutetaan voimassa olevan rakennusaineteollisuuden työaikaratkaisun mukaisesti. Vuosien 1988 - 1990 lyhennyksen toteuttamistavasta sovitaan liittojen välillä erikseen vuoden 1987 loppuun mennessä.

KANNE

Kanteen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä on lausunut, että Rakennusvalmiste Oy:n Forssan betonielementtitehtaalla oli neuvoteltu työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken työajan lyhentämisen toteuttamisesta vuonna 1987. Näissä neuvotteluissa työnantaja oli esittänyt luettelon mahdollisista työajan lyhennyspäivistä. Myöhemmin työnantaja oli määrännyt vuoden 1987 kolmeksi ensimmäiseksi työajan lyhentämispäiväksi torstaipäivät 16.4. ja 30.4.1987, joista työnantaja oli ilmoittanut työntekijöille 27.3.1987, sekä perjantaipäivän 22.5.1987, josta työnantaja oli vastaavasti ilmoittanut 8.5.1987.

Tämän jälkeen työntekijät olivat ilmoittaneet haluavansa pitää työajan lyhennyspäivänä perjantain 5.6.1987, mihin työnantaja ei ollut suostunut. Työnantajain Yleisen Ryhmän edustaja oli ollut 3.6.1987 yhteydessä Rakennustyöläisten Liiton Etelä-Hämeen aluetoimiston aluesihteeriin, joka oli käynyt 4.6.1987 Forssan betonielementtitehtaalla. Samana päivänä ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies olivat kirjallisesti ilmoittaneet työnantajan edustajalle työntekijöiden pitävän työajan lyhennyspäivän 5.6.1987. Sen johdosta työnantaja oli myös kirjallisesti ilmoittanut, ettei mainittu päivä ollut sopimuksessa tarkoitettu työajan lyhennyspäivä. Työnantaja oli samalla ilmoittanut, että mikäli työntekijät olisivat pois töistä perjantaina 5.6., työnantaja piti työstä poissaoloa laittomana työtaistelutoimenpiteenä. Tästä huolimatta työntekijät eivät olleet saapuneet työhön mainittuna päivänä.

Betonielementtitehtaan julkisivulinjan iltavuoron työntekijät olivat poistuneet työpaikalta perjantaina 31.10.1986, kun työnantaja ei ollut työntekijäin vaatimuksesta huolimatta suostunut lyhentämään pyhäinpäivän aaton työaikaa. Mainittuna päivänä työntekijät olivat poistuneet työpaikalta kello 20, kun työajan olisi tullut päättyä kello 23.

Samoin olivat työntekijät keskeyttäneet työnteon perjantaina 5.12.1986, jolloin julkisivulinjan iltavuoron, viimeistelyosaston, kuljetusosaston ja betoniasemien työntekijät olivat lähteneet kesken työpäivän pois työstä lyhentääkseen itsenäisyyspäivän aaton työaikaa.

Työtaisteluun oli 31.10.1986 osallistunut 25 työntekijää ja 5.12.1986 45 työntekijää. Lakossa oli 5.6.1987 ollut 233 työntekijää ja siten kaikki tehtaalla työskennelleet työntekijät.

Joulukuun 5 päivänä 1986 tapahtuneeseen työtaisteluun olivat osallistuneet julkisivulinjan ja viimeistelyosaston luottamusmiehet ja 5.6.1987 olleeseen työtaisteluun ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies sekä ammattiosaston toimikunnan kolme jäsentä. Se osoitti, että Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 150 ei ollut työtaistelutilanteissa edes pyrkinyt täyttämään työehtosopimuslain sille asettamaa valvontavelvollisuutta.

Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin säännöllisestä työajasta, työnjohto-oikeudesta ja työehtosopimuksen liitteenä olevaan työajan lyhentämissopimukseen. Sopimuksen mukaan työnantajalla oli oikeus päättää, milloin lyhentämisvapaa pidettiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 150:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työnantajain Yleinen Ryhmä on pääkäsittelyssä ilmoittanut, että kuljetusosaston kahdeksan työntekijää oli 5.12.1986 komennettu muualle töihin, joten he eivät olleet olleet lakossa. Työnantajain Yleinen Ryhmä ilmoitti luopuvansa kanteesta tältä osin. Lakkoon oli 5.12.1986 osallistunut vain 37 työntekijää.

VASTINE

Vastineen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on kanteen johdosta lausunut, että vuoden 1987 alussa tehdaspäällikkö oli pyytänyt työntekijöiltä esitystä työajan lyhennysvapaiksi. Helmikuun alussa työntekijät olivat esittäneet työajan lyhennyspäiviksi 30.4., 22.5., 21.12., 22.12., 23.12. ja 31.12.1987. Esityksestä käydyissä neuvotteluissa työnantajan edustajat olivat hyväksyneet vapaapäiviksi 30.4. ja 22.5. sekä alustavasti 31.12. Muilta osin työnantajan edustajat olivat todenneet, että syksyksi työntekijät olivat esittäneet liian monta lyhennyspäivää.

Maaliskuun alussa 1987 työnantajan edustajat olivat esittäneet otsikolla "Mahdollisia työajan lyhennyspäiviä vuonna 1987" varustetun luettelon, jossa työajan lyhentämispäivinä oli mainittu 16.4., 30.4., 22.5., 5.6., 30.10. ja 31.12. Työntekijät olivat hyväksyneet esityksen neuvottelussa, jossa olivat olleet läsnä tehdaspäällikkö ja ylityönjohtaja sekä työntekijöiden edustajina pääluottamusmies ja eräs työntekijä. Neuvottelu oli käyty maaliskuussa 1987. Sen tuloksen työntekijät olivat ymmärtäneet sopimukseksi. Vapaapäiviä oli pidetty 16.4., 30.4. ja 22.5.1987. Viimeksi mainitusta päivästä oli syntynyt erimielisyyttä. Työntekijöiden vedottua syntyneeseen sopimukseen oli sanottu päivä pidetty vapaana.

Toukokuussa 1987 työnantaja oli ilmoittanut siirtävänsä lyhennyspäiviksi aiotut vapaat 5.6., 30.10. ja 31.12.1987 vuoden 1988 puolelle, mihin työntekijät olivat olleet suostuvaisia lukuunottamatta jo sovittua vapaapäivää 5.6.

Työntekijät olivat sitä mieltä, että 5.6.1987 pitämisestä työehtosopimuksen edellyttämänä työajan lyhennysvapaana oli sovittu. Heillä oli siten oikeus olla tuona päivänä työstä poissa sekä saada siltä työehtosopimuksen mukainen korvaus. Tämä oli käynyt selvästi ilmi pääluottamusmiehen 4.6.1987 työnantajalle antamasta ilmoituksesta.

Työntekijät olivat ymmärtäneet sopimuksen vapaapäivistä syntyneen jo maaliskuussa 1987. Sitä tuki 22.5.1987 pidettyä vapaapäivää koskenut erimielisyys, sillä työnantaja oli muuttanut kantaansa työntekijöiden vedottua aikaisempaan sopimukseen. Myös oli huomattava, että 5.6.1987 oli ollut alunalkaen työnantajan esittämä vapaapäivä.

Väitettyihin liian aikaisiin työstä poistumisiin 30.10. ja 5.12.1986 ei ammattiosasto eikä pääluottamusmies olleet voineet vaikuttaa, koska niistä ei ollut ollut etukäteen tietoa. Pääluottamusmiehen työaika oli päättynyt kello 16 ja tapahtumat olivat sattuneet iltavuorossa. Ammattiosasto eivätkä sen toimihenkilöt olleet esittäneet vaatimusta työajan lyhentämisestä 30.10. tai 5.12.1986. Kuljetusosastolle oli annettu lupa lähteä normaalia aikaisemmin 5.12.1986, eikä ainakaan betoniaseman luottamusmies ollut ollut työpaikalta poistumisessa mukana, koska hänen työaikansa oli päättynyt kello 16.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vastineen johdosta lausunut muun ohella, että Rakennusvalmiste Oy:ssä oli ollut tapana keskustella lyhennysvapaiden pitämisestä työntekijöiden edustajien kanssa ja näiden keskustelujen jälkeen työnantaja oli määrännyt pidettävät vapaat. Vapaapäiviä ei ollut sovittu työntekijöiden kanssa, vaan työnantaja oli halunnut ottaa huomioon työntekijöiden näkemyksen asiassa samalla tavalla kuin vuosilomia määrättäessä.

Toukokuun 5 päivänä 1987 oli pidetty yhteistoimintaneuvottelu yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja tällöin oli keskusteltu myös työajan lyhennysvapaista. Keskustelussa työnantaja oli ilmoittanut seuraavan työajan lyhennyspäivän olevan 22.5.1987. Saman keskustelun yhteydessä työnantaja oli korostanut moneen kertaan sitä, että 5.6.1987 ei tulisi olemaan työajan lyhennyspäivä. Työnantaja oli vahvistanut asian 8.5.1987 ilmoitustaululle jättämässään kirjallisessa tiedotteessa, jossa vuoden 1987 kolmanneksi työajan lyhentämispäiväksi ilmoitettiiin perjantai 22.5. Edelliset kaksi työajan lyhennysvapaata oli ilmoitettu myös ilmoitustaululle jätetyllä kirjallisella tiedotteella.

Toukokuun alussa käydyn yhteistoimintaneuvottelun jälkeen työnantaja oli saanut kuulla, että työntekijät aikoivat olla pois työstä 5.6.1987. Tämän johdosta pääluottamusmies sekä tehdaspäällikkö ja ylityönjohtaja olivat neuvotelleet 27.5.1987 uhkaamassa olevasta työtaistelusta. Neuvottelussa pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajan edustajille, että työntekijät olivat päättäneet olla töistä pois 5.6.1987. Neuvottelun jälkeen pääluottamusmies oli mennyt työntekijöiden kokoukseen ja lakko oli alkanut ilmoitettuna päivänä.

Työtaistelutoimenpiteeseen oli 31.10.1986 osallistunut osaston luottamusmies. Lakossa olivat 5.12.1986 olleet mukana julkisivulinjan ja viimeistelyosaston luottamusmiehet. Työtaisteluun 5.12.1986 osallistuneista työntekijöistä osa oli ollut päivätyöntekijöitä ja osa vuorotyöntekijöitä. Päivätyöntekijät olivat lähteneet työpaikalta noin kello 14 ja iltavuoron työntekijät noin kello 20. Pääluottamusmiehellä olisi varmasti ollut aikaa puuttua työtaisteluun, koska asiasta oli työntekijöiden ja työnantajan kanssa neuvoteltu jo muutamia päiviä ennen varsinaista työtaistelua.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattaviksi.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 150 on yhtynyt Rakennustyöläisten Liiton puolesta lausuttuun.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusvalmiste Oy:n betonitehtaan julkisivulinjan 25 iltavuorossa ollutta työntekijää on poistunut pyhäinpäivän aattona 31.10.1986 kello 20 työpaikaltaan ilmoittaen syyksi, ettei työnantaja ole suostunut heidän pyyntöönsä lyhentää muutoin kello 23 päättyvää työaikaa. Julkisivulinjan, viimeistelyosaston ja betoniasemien myös iltavuorossa olleet 37 työntekijää ovat poistuneet töistä itsenäisyyspäivän aattona 5.12.1986 kesken työvuoron tyytymättöminä siihen, ettei aattopäivän työaikaa ole lyhennetty. Työpaikalta poistuneiden työntekijöiden joukossa on ollut 31.10.1986 yksi ja 5.12.1986 kaksi luottamusmiestä.

Tehtaalla on helmikuussa 1987 käyty tehdaspäällikön ja työntekijöiden edustajien välillä keskustelua niistä päivistä, joina työajan lyhentäminen toteutettaisiin tänä vuonna. Tehdaspäällikkkö ei ole hyväksynyt työntekijöiden ehdotusta, mutta on maaliskuun alussa 1987 esittänyt työntekijöille luettelon mahdollisista työajan lyhentämiseen käytettävistä vapaapäivistä. Luettelossa on yhtenä vapaapäivänä mainittu helluntain aattopäivä 5.6.1987.

Tehtaan pääluottamusmiehen todistajana antaman lausuman mukaan työntekijät ovat hyväksyneet heille esitetyn luettelon. Pääluottamusmiehen käsityksen mukaan vapaapäivistä on siten sovittu myös työnantajaa sitovasti. Tehdaspäällikkö, jota myös on kuulusteltu todistajana, on asiasta kertoessaan ollut sitä mieltä, ettei luettelon esittämisellä ole sovittu vapaapäivien pitämisestä.

Tehtaalla toukokuussa, ilmeisesti 5.5.1987 pidetyssä yhteistoimintaneuvottelussa tehdaspäällikkö on ilmoittanut luottamusmiehille, että 5.6.1987 ei ole työajan lyhentämistä tarkoittava vapaapäivä. Työpaikan ilmoitustauluille on työnantajan toimesta asetettu tiedote, jossa seuraavaksi työajan lyhentämispäiväksi on ilmoitettu 22.5.1987, mutta siinä ei ole ollut mainintaa helluntain aattopäivästä. Tehdaspäällikkö on vielä 27.5.1987 ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että helluntain aattopäivä ei ole vapaapäivä, minkä ilmoituksen pääluottamusmies, joka on viitannut edellä kerrottuun asiasta sopimiseen, on luvannut toimittaa työntekijöille tiedoksi.

Pääluottamusmies on 4.6.1987 työnantajalle ilmoittanut työntekijöiden aikovan olla poissa töistä seuraavana päivänä ja pitävänsä sen päivän vapaapäivänä aikaisemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tehtaan työntekijät ja myös luottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet eivät ole olleet töissä 5.6.1987.

Erimielisyys helluntaiaaton pitämisestä vapaapäivänä ja siitä sopimisesta olisi pitänyt selvittää työehtosopimuksen mukaista neuvottelumenettelyä käyttäen. Luottamusmiehet ja työntekijät ovat hyvissä ajoissa ennen helluntaiaattoa olleet tietoisia siitä, että työnantaja ei ole hyväksynyt sen pitämistä vapaapäivänä. Työtuomioistuimen mielestä ei ole esitetyn selvityksen perusteella riidatonta, että asiasta olisi toisin sovittu. Kun työehtosopimuksessa ei ole yksityiskohtaisesti määrätty vapaapäivien pitämisen ajankohdista, työntekijät eivät ole näissä oloissa rikkomatta työehtosopimusta voineet jäädä yhteistuumin tekemänsä päätöksen perusteella pois töistä ja sillä tavoin ratkaista syntynyttä erimielisyyttä.

Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen työaikaa ja työajan lyhentämistä koskeviin määräyksiin. Hyvityssakkoa määrättäessä on alentavana seikkana pidettävä sitä, että työntekijät ovat olleet ilmeisesti vilpittömässä mielessä katsoessaan, että riidanalaisen vapaapäivän pitämisen ajankohdasta oli jo aikaisemmin sovittu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 150:n maksamaan hyvityssakkoa Työnantajain

Yleiselle Ryhmälle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 9 000 markkaa.

Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 150 velvoitetaan korvaamaan Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Pohjanoksa, Sulkunen ja Porttila.

Eriävä mielipide.

Jäsen Sulkunen lausui:

Rakennusvalmiste Oy:n betonitehtaan työntekijät ovat asiassa esitetyn selvityksen mukaan ilmeisesti vilpittömässä mielessä ymmärtäneet, että työnantajan kanssa olisi sovittu 5.6.1987 pitämisestä työajan lyhentämissopimuksen mukaisena vapaapäivänä. Sopimuksen syntymistä ja tulkintaa koskeva sittemmin syntynyt erimielisyys olisi kuitenkin tullut selvittää työehtosopimuksen edellyttämää neuvottelujärjestystä noudattaen. Työntekijöiden jääminen pois työstä mainittuna päivänä on siten työtaisteluna kohdistunut työehtosopimuksen työaikaa ja työajan lyhentämistä koskeviin määräyksiin. Työntekijäpuolelle syntynyttä perusteltua käsitystä siitä, että 5.6.1987 pidettäisiin vapaapäivänä, pidän sellaisena erityisenä syynä, jonka vuoksi ammattiosasto on tältä osin jätettävä hyvityssakkoon tuomitsematta.

Yhtyen muutoin tuomioon vahvistan Rakennustyöläisten Liitto r.y:n ammattiosasto n:o 150:n maksettavaksi tuomittavan hyvityssakon määräksi 4 000 markkaa.