Labor court orders employer and union branches to pay fines for violating collective agreement social facility rules.

Työnantaja, joka oli laiminlyönyt järjestää työmaalle työehtosopimuksen mukaiset sosiaalitilat rinnan rakennustyön aloittamisen kanssa, tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon. Myös työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustoimisto Oy Holger Winqvist Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välisessä 30.5.1986 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VI. Sosiaaliset määräykset

38 § Eri- Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan näiset rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä suojat alempana mainitut sosiaalitilat.

1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin + 18 celsiusasteen lämpötila, - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti,

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.

Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.

Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymis- eikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin.

Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

Vaatteiden kuivatus.

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan.

Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tms. tavalla.

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Suomen Rakennusteollisuusliittoon sen Uudenmaan piirin kautta kuuluva Rakennustoimisto Oy Holger Winqvist oli suorittanut tammikuun alkupuolelta 1986 alkaen urakointia Hämeentie 35:n työmaalla.

Työntekijäliiton Uudenmaan aluetoimiston toimitsija oli käynyt 4.9.1986 työmaalla tarkastamassa muun muassa työmaan sosiaalitilat. Työmaalla oli ollut 36 työntekijää, joista yksi oli ollut nainen. Sosiaalitiloissa oli ollut seuraavia puutteita: Ruokailutilaa ei työkohteessa ollut ollut lainkaan, naistyöntekijälle ei ollut ollut erillistä käymälää eikä peseytymistilaa, miesten peseytymistilaa oli käytetty myös pukusuojana, vaatesuojissa oli ollut yhteensä 31 kaappia, jotka olivat olleet puuttellisesti varustettuja siten, että kaapeista olivat puuttuneet välilevyt eikä kaappeja ollut ollut mahdollista lukita ja vaatteiden kuivaushuone oli puuttunut kokonaan.

Toimitsija oli ilmoittanut 4.9.1986 päivätyllä kirjeellä sosiaalitilapuutteista Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piirille ja Suomen Rakennusteollisuusliitolle.

Kolmannen kerran toimitsija oli käynyt työmaalla 11.5.1987. Tällöin vaatesuojassa olleet vaatekaapit olivat edelleen olleet puutteellisesti varustettuja. Toimitsija oli lähettänyt jälleen tiedon sosiaalitilojen puutteellisuudesta Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piirin piiriasiamiehelle ja Suomen Rakennusteollisuusliittoon.

Kun työnantajan laiminlyönnit olivat jatkuneet pitkään eivätkä työnantajaliitto ja sen piirijärjestö olleet ryhtyneet tarpeeksi tehokkaisiin toimiin saadakseen työnantajan viipymättä noudattamaan työehtosopimusta, Rakennustyöläisten Liitto oli ilmoittanut 16.6.1987 käydyissä liittojen välisissä neuvotteluissa, että työnantajan ja työnantajajärjestöjen laiminlyönnit tultaisiin saattamaan työtuomioistuimen tutkittaviksi.

Rakennustyöläisten Liitto on esivalmistelussa luopunut vaatimuksista, jotka perustuivat vaatesuojan lattian ja kaluston puutteelliseen pintakäsittelyyn.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Rakennustoimisto Oy Holger Winqvistin työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta, Suomen Rakennusteollisuusliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piirin työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennustoimisto Oy Holger Winqvist ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työmaan sosiaalitiloissa oli ollut puutteita syyskuussa 1986. Toisin kuin kanteessa oli väitetty, työmaan yhdellä naistyöntekijällä oli tosin ollut erillinen käymälä ja peseytymistila. Työmaalta oli puuttunut vaatteiden kuivaushuone, mutta sille ei ollut ollut tarvetta, koska kyseessä oli ollut sisäsaneeraustyömaa, jolla olleita vähäisiä ulkotöitä ei ollut tarvinnut tehdä sateella.

Myös tammikuussa 1987 työmaan sosiaalitiloissa oli ollut puutteita. Kyse oli kuitenkin ollut eri puutteista kuin aiemmin syyskuussa. Lämpöä oli ollut riittävästi. Kylmän talven johdosta lämpötila oli saattanut laskea alle 18 asteen, jos työntekijät olivat kytkeneet lämmittimen pois päältä tai jättäneet sosiaalitilan oven auki.

Toukokuussa 1987 työmaan sosiaalitiloissa oli osa vaatesuojan lattiasta ollut betonipintaista, mutta työehtosopimus ei edellyttänytkään vaatesuojan lattialle mattoa. Vaatesuojan kalusto oli ollut työntekijöiden omia harrastuksia varten, eikä sillä ollut sosiaalitiloja koskevien sopimusmääräysten osalta mitään merkitystä. Rakennustyöläisten Liiton sosiaalitilojen tarkastuspöytäkirjassa, joka oli päivätty 11.5.1987, ei väitetty sosiaalitiloissa olleen muita puutteita toukokuussa.

Sosiaalitiloissa olleet puutteet oli korjattu Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen piiriyhdistyksen toimenpiteiden johdosta. Liitto ja sen piiriyhdistys olivat täyttäneet valvontavelvollisuutensa.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että vastaajien väite siitä, että työmaalla olisi ollut naisilla sosiaalitiloissa erillinen käymälä ja peseytymistila, ei pitänyt paikkaansa. Tilat olivat jäätyneet eivätkä olleet toimineet. Työehtosopimus edellytti, että sosiaalitiloissa oli kuivaushuone. Kuivaushuoneelle esiintyi aina tarvetta eri syistä. Vaatteet kastuivat ja oli selvää, että ne oli kuivattava kaikissa olosuhteissa.

Työntekijät eivät olleet kytkeneet lämmitintä pois päältä eivätkä jättäneet sosiaalitilojen ovia auki. Lämpötila oli laskenut alle 18 asteen sen takia, että sosiaalitilat olivat olleet "rempallaan" eivätkä lämmityslaitteet olleet toimineet.

Vastaajien väite siitä, että piiriyhdistys ja Suomen Rakennusteollisuusliitto olisivat täyttäneet valvontavelvollisuutensa, ei pitänyt paikkaansa. Uudenmaan aluejärjestön kirje oli saapunut Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piirille 4.9.1986. Vasta 13.5.1987 sosiaalitilat olivat olleet työehtosopimuksen mukaisessa kunnossa. Sen vuoksi työntekijäliitto katsoi, että piiriyhdistys ja työnantajaliitto eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin saadakseen sosiaalitilat työehtosopimuksen mukaiseen kuntoon.

Toukokuun 5 päivänä 1987 suoritetussa tarkastuksessa oli todettu, että ruokailutilassa oli ollut ainoastaan yksi pöytä. Lisäksi vaatesuojissa oli ollut yhteensä 31 kaappia, jotka olivat olleet puutteellisesti varustettuja. Kaapeista olivat puuttuneet välilevyt eikä kaappeja ollut mahdollista lukita. Vaatteiden kuivaushuone oli puuttunut edelleen kokonaan. Vaatesuojan pöytä oli ollut tarpeeton. Edelleen vaatesuojassa oli ollut muutama tuoli ja loput olivat olleet laudankappaleista kyhättyjä eivätkä pintakäsiteltyjä. Työehtosopimuksen mukaan tuolien tuli olla helposti puhtaina pidettäviä. Laudankappaleista kyhättyinä ei niitä ollut voitu pitää puhtaina.

VASTAAJIEN LISÄVASTINE

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennustoimisto Oy Holger Winqvist ovat vielä lausuneet, että työehtosopimuksen mukaan miehille ja naisille oli oltava erilliset pesutilat. Kyseessä olevalla työmaalla oli syyskuussa 1986 työskennelleelle yhdelle naistyöntekijälle järjestetty oma käymälä ja peseytymistila.

Valvontavelvollisuuden laiminlyöntiväitteistä vastaajat ovat vielä lausuneet, että syyskuun 1986 ja tammikuun 1987 puutteellisuudet olivat koskeneet eri seikkoja ja että toukokuussa 1987 ei puutteita ollut esiintynyt.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kuultavana ollut Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri on yhtynyt Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustoimisto Oy Holger Winqvistin vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennustoimisto Oy Holger Winqvist on suorittanut perussaneeraustyötä Helsingissä Hämeentie 35:ssä sijaitsevassa asuintalossa vuoden 1986 alusta lukien. Rakennustyöläisten Liiton Uudenmaan aluejärjestön toimitsija on suorittanut 4.9.1986 työmaalla sosiaalitilojen tarkastuksen. Työmaalla on tuolloin työskennellyt 36 työntekijää, joista yksi on ollut nainen. Tarkastuksessa on todettu, että työehtosopimuksen tarkoittama ruokailutila on puuttunut, naistyöntekijälle on tosin työnjohdon toimesta osoitettu käymälä ja sen yhteydessä pesutila työmaalla olleesta piharakennuksesta merkitsemättä käymälää kuitenkaan naisten käytettäväksi tarkoitetuksi, vaatesuojassa on ollut ainoastaan 31 vaatekaappia, jotka ovat olleet lisäksi puuttellisesti varustettuja siten, että niistä ovat puuttuneet välilevyt eikä niitä ole voitu lukita, miesten peseytymis- ja pukeutumistilaa ei ole toiminnallisesti erotettu toisistaan ja vaatteiden kuivaustila on puuttunut.

Edellä mainittu toimitsija on toimittanut työmaalla 8.1.1987 uuden sosiaalitilojen tarkastuksen. Työmaalla on tuolloin työskennellyt 65 työntekijää, joista naisia on ollut kuusi. Tarkastuksessa on todettu, että piharakennukseen järjestetty ruokailutila on ollut työntekijämäärään nähden pinta-alaltaan liian pieni, ruokailutilan lämpötila on laskenut toisinaan alle 18 asteen, ruokailutilan lattiapintoja ja kalustoa ruokailupöytää lukuunottamatta ei ole pintakäsittely niin, että ne olisivat olleet helpot puhdistaa, osa miesten vaatekaapeista on ollut edelleen puutteellisesti varustettu muun muassa ovien puuttumisen vuoksi, naistyöntekijöiltä on puuttunut kaksi vaatekaappia, peseytymislaitteita on ollut liian vähän, lämmintä vettä ei ole saatu riittävästi, naisten käymälä ja pesutila ovat olleet käyttökelvottomia jäätymisen vuoksi eikä vaatteiden kuivaustilaa ole vieläkään järjestetty.

Kolmannen kerran toimitsija on suorittanut työmaalla tarkastuksen 11.5.1987. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, etteivät sosiaalitiloissa sijainneet pukukaapit olisi tuolloin olleet työehtosopimuksen mukaiset.

Työtuomioistuin katsoo työnantajan edellä mainituilla laiminlyönneillään jättäessään järjestämättä työehtosopimuksen edellyttämin tavoin rinnan rakennustyön alkamisen kanssa työmaalle työehtosopimuksen mukaiset sosiaalitilat tietensä rikkoneen työehtosopimusta.

Rakennustyöläisten Liiton Uudenmaan aluejärjestön toimitsija on 4.9.1986 ja 8.1.1987 päivätyissä Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piirille lähettämissään kirjeissä, jotka on samalla toimitettu tiedoksi myös Suomen Rakennusteollisuusliitolle, huomauttanut sosiaalitiloissa havaituista puutteista ja kehottanut piirijärjestöä ryhtymään välittömästi riittäviin toimenpiteisiin työnantajan saattamiseksi noudattamaan työehtosopimusta.

Saatuaan 8.9.1986 ja 12.1.1987 tiedon edellä tarkoitetuista kirjeistä työnantajaliiton piirijärjestön asiamies on käynyt työmaalla usean kerran ja kehottanut työnantajaa saattamaan sosiaalitilat kuntoon. Tammikuun tarkastukseen mennessä aikaisemmin ilmoitettuja puutteita on korjattu, mutta sosiaalitilojen on selvitetty tulleen työehtosopimuksen edellyttämään kuntoon vasta vuoden 1987 kevään kuluessa. Jättäessään huolehtimatta siitä, että sosiaalitiloissa havaitut puutteet olisi välittömästi korjattu, Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Uudenmaan piiri ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luvuttu.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennustoimisto Oy Holger Winqvistin maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 9 000 markkaa sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piirin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa, liiton 9 000 markkaa ja piirin 12 000 markkaa, minkä lisäksi Rakennustoimisto Oy Holger Winqvistin, Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Uudenmaan piirin tulee yhteisvastuullisesti korvata Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, H. Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.